Ohto Manninen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ohto Heikki Sulevi Manninen (s. 24. syyskuuta 1943 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori ja historiantutkija,[1] joka on perehtynyt erityisesti Suomen vaiheisiin toisessa maailmansodassa. Manninen oli sotahistorian professori Maanpuolustuskorkeakoulussa useiden vuosien ajan. Aikaisemmin hän toimi Suomen historian professorina Helsingin ja Tampereen yliopistossa.[2]
Ohto Mannisen isä oli tietokirjailija Antero Manninen, jonka vanhemmat olivat kirjailijat Otto Manninen ja Anni Swan. Hänen sisarensa on kirjailija Hellevi Arjava.lähde?
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kansannoususta armeijaksi: Asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918. (Väitöskirja) 1974
- Toteutumaton valtioliitto: Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
- Suur-Suomen ääriviivat: Kysymys tulevaisuudesta ja turvallisuudesta Suomen Saksan-politiikassa 1941. Helsinki: Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1735-8
- Kajaanin asukkaat 1651–1750. Suomen sukututkimusseura 1981
- Helsingin sotilaspiiri 1932–1992. Helsingin sotilaspiiri 1993
- Talvisodan salatut taustat. Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939–1941 Suomen suunnalla. Kirjaneuvos 1994
- Molotovin cocktail – Hitlerin sateenvarjo: Toisen maailmansodan historian uudelleenkirjoitusta. Painatuskeskus 1994. ISBN 951-37-1495-0 (Lauri Jäntin tietokirjapalkinto, 1995)
- Stalinin kiusa – Himmlerin täi: Sota-ajan pieni Suomi maailman silmissä ja arkistojen kätköissä. (Kleio. Pääosa artikkeleista julkaistu 1994–2000 aikakauslehdissä) Helsinki: Edita, 2002. ISBN 951-37-3694-6
- Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006
- Miten Suomi valloitetaan – puna-armeijan operaatiosuunnitelmat 1939–1944. Edita 2008
- Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia – Suomen radiotiedustelu sodassa. (Teos kertoo radiotiedustelumme onnistumisista ja epäonnistumisista sotavuosina 1939–1945) Docendo, 2018. ISBN 9789522914781
- Toimittajana
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 1. Irti Venäjästä. VAPK-kustannus 1992
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 3. Katse tulevaisuuteen. VAPK-kustannus 1992
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 2. Taistelu vallasta. Painatuskeskus 1993
- Murhenäytelmän vuorosanat: Talvisodan hallituksen keskustelut. Edita 2003
- Puna-armeija Stalinin tentissä. Edita 1997
- Muistelmia aktivismista ja vapaussodasta. Edita 1999
- Stella Polaris: Suomalaista sotilastiedustelua. Edita 2002.
- "Käymme omaa erillistä sotaamme": Risto Rytin päiväkirjat 1940–1944. Edita 2006
- Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä. Tammi 2007
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 428. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8