Nuorisolääketiede
Nuorisolääketiede on erikoisala, jonka kohderyhmänä ovat nuoret kymmenen vuoden ajanjaksolla puberteetin alusta nuoreen aikuisuuteen. He ovat usein väliinputoajia, sillä lasten terveydenhuolto ei tue itsenäisyyttä, intimiteetin tarvetta ja päätösvaltaa. Aikuisten palveluissa nuoret taas jäävät liian yksin.[1] Pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lastentaudeilta aikuisten terveydenhuollon piiriin on kriittinen vaihe. Osa jää tässä vaiheessa pitkäaikaissairauden seurannan ulkopuolelle. Palveluita onkin kehitetty nuorten tarpeet huomioiden.[2]
Nuorille on tärkeää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa ja yhteistyö eri ammattilaisten välillä sujuu hyvin. Monissa maissa palvelut on rakennettu kouluterveydenhuollon ympärille. Tämä helpottaa palveluiden piiriin hakeutumista ja vähentää riskikäyttäytymistä. Suomessa tämä ei täysin toteudu, sillä tutkimuksissa 15 - 21 prosenttia vastanneista ilmoitti koululääkärin vastaanotolle pääsyn olevan vaikeaa. Nuorisolääketieteessä käsiteltäviä ongelmia ovat masennus, ahdistus ja syömishäiriöt, uniongelmat, keskittymis- ja koulunkäyntivaikeudet, erilaiset kivut sekä puberteetin poikkeavuudet. Nuorisolääketiede ennaltaehkäisee suurimpia ongelmia, joita ovat vakavien mielenterveysongelmat, lihavuus ja sen seurausten ehkäisy, teiniraskaudet ja sukupuolitaudit, ADHD:n seurausten ehkäisy sekä päihdehäiriöt ja syrjäytyminen. Työssä on havaittava vahingollisesta kehityksestä kertovat tunnusmerkit ja puututtava rohkeasti niihin.[3] Nuoret ovat pääasiassa koululaisia tai opiskelijoita. Ongelmat siinä voivat aiheuttaa kauaskantoisia ongelmia. Koulutuksen tukeminen terveydenhuollon keinoin on osa nuorisolääketiedettä.[4]
Nuorisolääketieteen koulutus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on nuorisolääketieteen erityispätevyysohjelma Suomen Lääkäriliiton jäsenille. Se on tarkoitettu Suomessa laillistetuille erikoislääkäreille. Nuorisolääketieteen erityispätevyyden saa suoritettuaan pätevöitymisohjelman, jota koordinoi Suomen Nuorisolääkärit ry. Erityispätevyyteen sisältyy vähintään kahden vuoden pituinen työskentely eri terveydenhuollon tasoilla, jossa hoidetaan noin 12–22 vuotiaita. Teoreettista koulutusta tulee suorittaa vähintään 80 tuntia ja osa siitä tulee olla kansainvälistä (esimerkiksi EUTEACH -kurssi, IAAH). Koulutuksen alkuvaiheessa erityispätevyystoimikunta nimeää tutorin, jokaa seuraa ja tukee pätevöityjää. Koetta ei järjestetä, vaan hakija täyttää Suomen nuorisolääkärit ry:n portfolion. Erityispätevyystoimikuntaan kuuluu edustajat somaattisesta ja psykiatrisesta sairaanhoidosta, sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta.[1]
Suomen Nuorisolääkärit ry
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Nuorisolääkärit ry ylläpitää, kehittää ja edistää nuorten kanssa toimivien lääkäreiden ammattitaitoa ja yhteistyötä sekä edistää nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita ja hyvinvointia. Sen jäsenyyttä voivat hakea Suomessa toimivat, nuorisolääketieteestä kiinnostuneet lääkärit tai lääketieteen opiskelijat. Yhdistys järjestää koulutusta ja ylläpitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä ottaa tarvittaessa kantaa nuorten kasvu- ja elinoloihin vaikuttaviin tekijöihin. Yhdistys toimii yhteistyössä nuorten kanssa toimivien tahojen, vaikuttajien ja päättäjien kanssa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nuorisolääketiede laakariliitto.fi. Viitattu 28.12.2024.
- ↑ Karukivi, Max. Vähätalo, Reetta: Nuorten pitkäaikaissairauksilla monia yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin www.duodecimlehti.fi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.12.2024.
- ↑ Kosola, Silja: Teema: Nuorisolääketiede. Tavallisten nuorten tavalliset vaivat: kenen niitä tulisi hoitaa ja millä resursseilla? www.duodecimlehti.fi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.12.2024.
- ↑ Hermanson, Elina: Teema: Nuorisolääketiede. Mikä ihmeen nuorisolääketiede? www.duodecimlehti.fi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.12.2024.
- ↑ Suomen nuorisolääkärit ry nuorisolaakarit.yhdistysavain.fi. Viitattu 31.12.2024.