Nukufetau
| Nukufetau | |
|---|---|
 Ilmakuva Nukufetausta |
|
| Merialue | Tyynimeri |
| Saaria yht. | 37 |
| Suurin saari | Motulalo |
| Muita saaria | Fale, Savave |
| Pinta-ala | 2,99[1] km² |
| Valtio | |
| Valtio | Tuvalu |
| Väestö | |
| Väkiluku | 540 (2012) |
Nukufetau on atolli Tuvalun saarivaltiossa ja yksi sen kahdeksasta hallintoalueesta.[2] Siihen kuuluu 37 saarta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3 neliökilometriä.[3] Saarista suurin on Motulalo.[4] Muita suuria saaria ovat esimerkiksi Fale, Lafanga ja Savave.[5] Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan atollilla asui 540 ihmistä.[6] Nukufetauta johtaa saarineuvosto[2] ja sillä on kaksi paikkaa Tuvalun 15-paikkaisessa parlamentissa.[7] Atollilla on koulu, sairaala ja kirkko.[8] Atollin nimi tulee tuvalunkielisistä sanoista te fetau, joka on yleinen puu saarella, ja nuku, joka tarkoittaa asumapaikkaa.[9]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukufetau sijaitsee melkein Tuvalun valtion keskikohdassa 106 kilometriä Funafutista luoteeseen. Atollin maapinta-ala on noin 3 neliökilometriä, mikä tekee siitä Tuvalun kolmanneksi suurimman atollin.[9] Sen kokonaispinta-ala laguuni mukaan lukien on 116,5 neliökilometriä. Siitä 22 prosenttia on riuttaa ja 78 prosenttia sen sisälle jäävää laguunia. Paikoittain 30 metriä syvään hiekkapohjaiseen laguuniin[10][11] johtaa kaksi kanavaa, Te Ava Lasi ja Te Ava Amua,[12] joita pitkin voi säännöllisesti kulkea laguuniin. Te Ava Lasia voivat käyttää myös isommat veneet.[3] Eroosio on kuluttanut saarien rantoja huomattavasti. Tämä on johtanut maapinta-alan ja kookospalmujen vähenemiseen.[10] Atollin 35 nimettyä saarta ovat:[9][5]
Ilmasto ja ilmastonmuutos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukufetaulla on trooppinen ilmasto.[13] Atollin keskimääräinen vuosittainen sademäärä on noin 2 800 millimetriä,[12] ja sillä sijaitseva sääasema mittaa vain sademääriä.[14] Atollilla tehtyjen tutkimusten mukaan meriveden lämpötila laguunissa on noin 28–31 °C.[11]
Merenpinta on noussut Nukufetaulla ja muualla Tuvalussa noin 5 millimetriä vuodessa, ja vuosina 1993–2011 se nousi yhteensä 9 senttimetriä. Uhkana on atollin jääminen kohoavan merenpinnan alle.[11][15] Tutkimusten mukaan vuonna 2100 ainakin suurin osa atollista olisi merenpinnan alapuolella.[16] On myös arvioitu, että trooppiset hirmumyrskyt olisivat 2000-luvun loppupuolella harvinaisempia mutta toisaalta voimakkaampia kuin nykyään.[17]
Vuoden 2015 maaliskuussa trooppinen hirmumyrsky Pam aiheutti Nukufetaulla tulvia ja lähes kaikkien viljelyskasvien tuhoa.[18] 13 prosenttia[18] saarien asukkaista joutui pakenemaan Pamia ja jättämään kotinsa. Tilanne alkoi normalisoitua noin viikon kuluttua myrskystä.[19] Seuraavana vuonna atollille rakennettiin puoli kilometriä pitkä rantavalli suojaamaan aluetta tulevilta hirmumyrskyiltä.[20]
Eläimistö ja kasvisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukufetaulla kasvaa esimerkiksi kookospalmuja, lastamangroveita, polynesianmilopuita ja Nephrolepis acutifolia -sulkasaniaisia.[21] Myös Calophyllum inophyllum, jonka tuvalunkielisestä nimestä tulee osa atollin nimestä, on yleinen saarilla.[22] Nukufetau tunnetaan runsaista kala-apajistaan, kookosravuistaan ja simpukoistaan.[10] Kaloista yleinen on esimerkiksi Caranx sexfasciatus.[11] Nukufetaulla on myös Microtechnites-suvun luteita, jotka vaikuttavat alueen kasveihin.[23] Atollilla on tavattu tämän lisäksi esimerkiksi haita, pyöriäisdelfiinejä ja paholaisrauskuja.[11]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukufetaun asuttamisen ajankohta ei ole varma. Atolli on luultavasti asutettu aikaisintaan 2 000 vuotta sitten, kun pääosin samoalaisia saapui saarille.[24] On myös mahdollista, että atolli olisi asutettu vasta 1300-luvulla.[25][26] Nukufetaulta on myös löytynyt huomattava määrä vanhoja ihmisten hautoja, etenkin Falen saarelta.[24]
Ensimmäinen Nukufetaun löytänyt länsimaalainen oli yhdysvaltalainen kapteeni Arent de Peyster, joka löysi sen vuonna toukokuussa 1819. Hän nimesi atollin itsensä mukaan De Peysterin ryhmäksi.[9][24] Vuonna 1856 Yhdysvallat vaati atollia itselleen Guano Islands Actilla.[27]
Louis Becke saapui Nukufetaulle vuonna 1881, ja hänestä tuli atollin kauppias. Myöhemmin hän kirjoitti kirjan kokemuksistaan.[9] Samoihin aikoihin myös Alfred Restieaux toimi kauppiaana atollilla.[24]
Vuonna 1892 Nukufetau liitettiin muiden nykyään Tuvalulle kuuluvien atollien ja saarien lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin, josta tuli vuonna 1916 siirtomaa.[28] Nukufetausta tuli osa Tuvalua maan itsenäistyttyä vuonna 1978.[26]
Yhdysvallat rakensi Motulalon saarelle toisen maailmansodan aikana lentokentän, joka tuli käyttöön marraskuussa 1943 ja oli käytössä vuoden 1944 puolivälin paikkeille asti. Nykyään lentokenttä on hylätty ja käyttämätön.[29][30]
Nukufetaun atollilla avattiin postitoimisto vuonna 1925.[31]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan atollilla asui 540 ihmistä, ja sen väestöntiheys oli noin 180 as./km².[32] Kymmenen vuotta aiemmin asukasluku oli 586. 1980-luvulla atollilla asui yli 700 ihmistä.[10] Atollin asutus on keskittynyt Savaven saarelle atollin lounaiskulmaan,[9] jossa sijaitsevat atollin kaksi suurinta asutuskeskittymää, Aulotu, jonka asukasluku oli vuonna 2012 yli 300, sekä Maneapa, jonka asukasluku oli samana vuonna lähes 200.[32] Atollilla puhutaan pääasiassa tuvalun kielen etelätuvalun murretta[33] mutta myös englantia.[24]
Suurin osa Nukufetaun asukkaista kuuluu protestanttiseen Tuvalun kirkkoon. Atollilla on myös pieni Jehovan todistajien yhteisö ja muita pieniä uskonnollisia ryhmiä.[34]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Atollin asukkaat saavat toimeentulonsa rahasiirroista, kalastamisesta, käsitöistä, työskentelystä kyläneuvostossa ja pienistä yrityksistä.[3] 124 Nukufetaun kotitaloutta harjoittaa kalastusta,[23] ja kalaa syödään yli 180 kg henkilöä kohden vuodessa. Vuonna 1997 atollille rakennettiin kalastuskeskus Australian avulla, mutta sen toiminta on ollut taloudellisesti kannattamatonta.[35] Monet atollin asukkaat työskentelevät pääkaupunki Funafutissa tai muissa maissa.[11]
Euroopan unioni on avustanut Nukufetaulla ja kahdella muulla Tuvalun atollilla aurinkoenergian käyttöönottoa. Niinpä niillä voidaan nykyään käyttää sähköä vuorokauden ympäri. Aikaisemmin sähköä tuotettiin saarilla dieselillä, ja sitä riitti vain 18 tunniksi vuorokaudessa.[36]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nukufetaulle pääsee muualta Tuvalusta vain laivoilla, jotka käyvät atollilla pari kertaa kuukaudessa. Suurella osalla asukkaista on moottorivene, jolla pääsee liikkumaan atollin saarien välillä. [3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Proportionate Maps of the Tuvalu Islands tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tuvalu cia.gov: CIA. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Tuvalu Country Report: Profiles and Results from Survey Work at Funafuti, Nukufetau, Vaitupu and Niutao, s. 63–64, 95. Noumea Cedex, New Caledonia: Secretariat of the Pacific Community, 2008. ISBN 978-982-00-0269-2 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 26.7.2018). (englanniksi)
- ↑ Biggest Islands And Atolls In Tuvalu worldatlas.com: Worldatlas. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Map - Nukufetao tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Milan, Andrea & Oakes, Robert & Campbell Jillian: Tuvalu: Climate change and migration – Relationships between household vulnerability, human mobility and climate change (pdf) (Report No.18) 2016. Bonn: United Nations University Institute for Environment and Human Security. Viitattu 23.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Election looks set to return Sopoaga as Tuvalu's PM 2.4.2015. radionz.co.nz: Radio New Zealand. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Nukufetau janeresture.com: Jane Resture. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Nukufetau tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Petely Nivatui: Sustainable Development for Tuvalu: a Reality or an Illusion? (PDF) 1991. core.ac.uk: University of Tasmania. Arkistoitu 20.11.2017. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Health of the Nukufetau Atoll Reef 2005. pcrf.org: Planetary Coral Reef Foundation. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b K. A. Rogers: Atoll Research Bulletin No. 360 (PDF) 1992. tuvaluislands.com: National Museum of Natural History, Smithsonian Institution. Arkistoitu 9.9.2019. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Islands of Tuvalu 1988. unep.ch: Island Directory. Arkistoitu 7.6.2008. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Chapter 15: Tuvalu (PDF) pacificclimatechangescience.org. pacificclimatechangescience.org. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ I. M. Madaleno: Climate change in the Pacific: Tuvalu case-study (PDF) witpress.com: Department of Natural Sciences, Portuguese Tropical Research Institute, Lisbon, Portugal. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Disappearing Tuvalu: First Modern Nation to Drown? worldatlas.com: Worldatlas. Viitattu 28.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Current and future climate of Tuvalu pacificclimatechangescience.org: Australian hallitus. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tuvalu: Tropical Cyclone Pam Situation Report No. 1 (as of 22 March 2015) 22.3.2015. reliefweb.int: YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu: Tropical Cyclone Pam Situation Report No. 2 (as of 30 March 2015) 30.3.2015. reliefweb.int: YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Construction commences on Nukufetau seawall hallcontracting.com: Hall Contracting Pty Ltd. Arkistoitu 20.12.2018. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ R. R. Thaman: Atoll Research Bulletin No. 611 (PDF) (The Flora of Tuvalu: Lakau Mo Mouku O Tuvalu) opensi.si.edu: Smithsonian Institution Scholarly Press. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ R. R. Thaman: Atoll Research Bulletin No. 361 (pdf) (Batiri Kei Baravi: The Ethnobotany of Pacific Island Coastal Plants) 1992. opensi.si.edu: Smithsonian Institution. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Randy Thaman: Tuvalu National Biodiversity Strategy and Action Plan: Fifth National Report to the Convention on Biological Diversity (PDF) cbd.int: Ministry of Foreign Affairs, Trade, Tourism, Environment and Labour Government of Tuvalu. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e A Brief History of Tuvalu tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu profile - Timeline bbc.com: BBC. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tuvalu britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Walter M. Goldberg: The Geography, Nature and History of the Tropical Pacific and its Islands springer.com: Springer. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Gilbert and Ellice Islands britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Motulalo Airfield (Nukufetau Airfield) pacificwrecks.com: Pacific Wrecks. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ World War II in Tuvalu tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Post Office List premierpostal.com: Premier Postal Auctions. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tuvalu: Atolls, Major Villages & Agglomerations citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
- ↑ Tuvaluan (Te 'gana Tūvalu) (pdf) omniglot.com: Omniglot. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu 2016 International Religious Freedom Report state.gov: United States Department of State - Bureau of Democracy, Human Rights, and Labor. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Fishery and Aquaculture Country Profiles: Tuvalu fao.org: Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu and the EU eeas.europa.eu: Euroopan unioni. Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
