Nui
| Nui | |
|---|---|
 Nui satelliittikuvassa |
|
| Merialue | Tyynimeri |
| Saaria yht. | 21 |
| Suurin saari | Fenua Tapu |
| Muita saaria | Meang, Motupuakaka, Pakantou, Piliaieve, Pongalei, Talalolae, Tokinivae, Unimai |
| Pinta-ala | 2,83[1] km² |
| Valtio | |
| Valtio | Tuvalu |
| Väestö | |
| Väkiluku | 610 (2017) |
| Asutuskeskukset | Alamoni - Maiaki, Manutalake - Meang |
| Tärkein kieli | kiribati, tuvalu |
Nui on atolli Tuvalun saarivaltiossa ja yksi sen kahdeksasta hallintoalueesta.[2] Atollin maapinta-ala on 2,8 neliökilometriä, ja laguuni mukaan lukien sen pinta-ala on 17 neliökilometriä.[3] Atollin asukasluku oli vuoden 2017 väestönlaskennassa 610.[4]
Atolli koostuu ainakin 21 saaresta, joista suurin on Fenua Tapu.[3] Muita suurempia atolliin kuuluvia saaria ovat esimerkiksi Meang, Motupuakaka, Pakantou, Piliaieve, Pongalei, Talalolae, Tokinivae sekä Unimai.[5] Nuita johtaa saarineuvosto,[6] ja atollilla on kaksi paikkaa Tuvalun 15-paikkaisessa parlamentissa.[7] Atollilla on oma peruskoulu.[8]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuin 21 saaresta koostuva atolli sijaitsee Tyynellämerellä, 130 kilometriä etelään Niutaosta ja 167 kilometriä pohjoiseen Nukufetausta. Atollin riutan pituus on 7 kilometriä pohjois-eteläsuunnassa ja 3 kilometriä itä-länsisuunnassa. Atollin keskellä on matala laguuni. Suurin osa atollin saarista sijaitsee sen itäosissa. Saarien yhteenlaskettu maapinta-ala on noin 2,8 neliökilometriä, ja laguuni mukaan lukien pinta-ala on 17 neliökilometriä. Saarista suurin on Fenua Tapu, jonka pinta-ala on noin 1,4 km². Pienin saari on Unimai 2, jonka pinta-ala on alle 0,02 hehtaaria. Atollin saaret ovat pääasiassa hiekkarantaisia.[9]
Ilmasto ja ilmastomuutos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuilla on trooppinen ilmasto, vuorokauden kuukausikeskilämpötila on 27–28 °C.[10] Kuukausien mediaanisademäärä oli 223,4 millimetriä vuosina 1983–2012.[11] Vuosittainen sademäärä on keskimäärin 3 000 mm, ja vuodessa sadepäiviä on noin 200.[9] Vallitseva tuulen suunta atollilla oli vuosina 2012–2018 lännestä.[12]
Merenpinta on noussut Nuilla ja muualla Tuvalussa noin 5 millimetriä vuodessa, ja vuosina 1993–2011 se nousi yhteensä 9 senttimetriä. Tämä on suuri uhka atollille, sillä sen korkein kohta on vain pari metriä merenpinnan yläpuolella.[10] Uhkana on atollin jääminen kohoavan merenpinnan alle.[13] On myös arvioitu, että trooppiset hirmumyrskyt olisivat 2000-luvun loppupuolella harvinaisempia mutta toisaalta voimakkaampia kuin nykyään.[14]
Vuoden 2015 maaliskuussa trooppinen hirmumyrsky Pam aiheutti Nuilla tulvia ja lähes kaikkien viljelyskasvien tuhoa.[15][16] 40 prosenttia[16] saarien asukkaista joutui pakenemaan Pamia ja jättämään kotinsa.[17] Lisäksi myrsky esti kalastuksen.[16] Tilanne alkoi normalisoitua noin viikon kuluttua myrskystä.[18]
Eläimistö ja kasvisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuilla on arvioitu olevan ainakin 80 kasvilajia, joista suurinta osaa tavataan Fenua Tapulla.[9] Nuilla kasvaa esimerkiksi laajasti kookospalmuja, leipäpuita ja kairapalmuja.[19] Tämän lisäksi saarilla kasvaa lasta- ja punamangrovepuita.[20] Ruohovartisista kasveista Nuilla esiintyy esimerkiksi pesäraunioinen.[9] Atollin laguunissa, riutalla sekä ympäröivällä merialueella on runsaasti kaloja,[19] ja kalastus onkin tärkeä elinkeino.[20]
Nuin saarilla on tavattu Microtechnites-suvun luteita, jotka vaikuttavat alueen kasveihin. 2000-luvun alkupuolella atollille on levinnyt myös Anoplolepis gracilipes -muurahainen, ja siitä on tullut uhka esimerkiksi kookosravuille.[20]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuin asuttaminen alkoi nykytiedon mukaan aikaisintaan 4 000[21] vuotta sitten, kun atollille muutti muiden alueen saarien kautta kaakkoisaasialaisia.[21] Nuin asuttamisen ajankohta ei kuitenkaan ole varma. Esimerkiksi kielitieteilijöiden mukaan atolli on asutettu 2 000 vuotta sitten, kun nykyisen Kiribatin alueelta tulleet mikronesialaiset muuttivat sinne.[22]
Espanjalainen tutkimusmatkailija Álvaro de Mendaña de Neira löysi atollin ensimmäisenä eurooppalaisena 16. tammikuuta 1568. Hän nimesi sen alun perin ”Jeesuksen saareksi” ja kuvaili saaren olleen täynnä palmupuita. Hänen lippulaivansa kapteeni Pedro Sarmiento de Gamboa havaitsi atollilla runsaasti kaloja.[22] He eivät nousseet atollille maihin.[21] Saaren asukkaiden ja eurooppalaisten väliset kontaktit olivat harvinaisia 1800-luvulle asti. Seuraava todistettu havainto atollista on vuodelta 1825, kun alankomaalainen kapteeni Eeg löysi atollin uudelleen. 1800-luvun lopulla saksalainen Martin Kleis toimi Nuilla kauppiaana[22], kun Saksan vaikutusvalta Tuvalulla oli suurimmillaan.[21]
Vuonna 1892 Nui liitettiin muiden nykyään Tuvalulle kuuluvien atollien ja saarien lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin, josta tuli vuonna 1916 siirtomaa.[23] Nuista tuli osa Tuvalua maan itsenäistyttyä vuonna 1978.[24]
Nuin atollilla avattiin postitoimisto vuonna 1919[25] ja sääasema vuonna 1941.[26]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuin väkiluku vuoden 2017 pienoisväestönlaskennassa oli 610. Viisi vuotta aiemmin atollilla oli elänyt 729 asukasta.[4] Tuolloin asukasluku oli ollut suurimmillaan vuodesta 1979 järjestyissä väestönlaskennoissa.[27] Väestöntiheys saarella on noin 170 asukasta neliökilometriä kohti.[4] Suurin osa asutuksesta on Fenua Tapulla, mutta myös Meangin saari on asutettu.[9] Fenua Tapulla sijaitsevat myös atollin kaksi suurinta asutuskeskusta, Alamoni - Maiaki, jonka asukasluku oli vuonna 2012 yli 300, sekä Manutalake - Meang, jonka asukasluku oli samana vuonna yli 200.[27]
Kielet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nui poikkeaa muista Tuvalun alueista siinä, että suurin osa sen asukkaista on kulttuurisesti ja kieleltään Kiribatilta esihistoriallisen ajan aikana tulleita mikronesialaisia.[24] Muualla Tuvalulla asukkaat ovat polynesialaisia.[28] Nuilla puhutaankin kiribatia,[29] mutta suurin osa asukkaista on kaksikielisiä, sillä atollilla puhutaan laajasti myös tuvalun kieltä[30] mutta myös englantia.[22]
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Nuin asukkaista kuuluu protestanttiseen Tuvalun kirkkoon. Atollilla on myös pieni roomalaiskatolinen yhteisö.[29]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalastus on atollin asukkaiden tärkeä elinkeino. Vuosina 2000–2001 Nuille rakennettiin kalastuskeskus, jonka toiminta on kuitenkin ollut kannattamatonta monenlaisten epävarmuuksien vuoksi.[31]
Euroopan unioni on avustanut Nuilla ja kahdella muulla Tuvalun atollilla aurinkoenergian käyttöönottoa. Niinpä niillä voidaan nykyään käyttää sähköä vuorokauden ympäri. Aikaisemmin sähköä tuotettiin saarilla dieselillä, ja sitä riitti vain 18 tunniksi vuorokaudessa.[32]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Proportionate Maps of the Tuvalu Islands tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu cia.gov: CIA. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Biggest Islands And Atolls In Tuvalu worldatlas.com: worldatlas. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Tuvalu Population & Housing Mini-Census 2017 Report (PDF) (s. 10) Funafuti, Tuvalu: Central Statistics Division of the Government of Tuvalu. Viitattu 25.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Map - Nui tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Geography Tool Shed: Subdivisions geograohy.brucemyers.com: Geography Tool Shed. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Election looks set to return Sopoaga as Tuvalu's PM 2.4.2015. radionz.co.nz: Radio New Zealand. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Cyclone Pam: Thank you message from Tuvalu Red Cross tuvalu-overview.tv: NPO Tuvalu Overview. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e F. R. Fosberg, Ian G. Macintyre, M.-H. Sachet, D. R. Stoddart: Atoll research bulletin (txt) 1985. archive.org: The Smithsonian Institution. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Nui Atoll climate-zone.com. climate-zone.com. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Rainfall Trends, Drought Frequency and La Niña in Tuvalu: A Small Equatorial Island State in the Pacific Ocean (PDF) 7.9.2017. omicsonline.org: Journal of Environmental & Analytical Toxicology. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Wind & weather statistics: Nui windfiner.com: Windfinder. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ I. M. Madaleno: Climate change in the Pacific: Tuvalu case-study (PDF) witpress.com: Department of Natural Sciences, Portuguese Tropical Research Institute, Lisbon, Portugal. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Current and future climate of Tuvalu (PDF) pacificclimatechangescience.org: Australian hallitus. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Emergency assistance to families in Tuvalu after Cyclone Pam fao.org: Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Tuvalu: Tropical Cyclone Pam Situation Report No. 1 (as of 22 March 2015) 22.3.2015. reliefweb.int: YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu: Working together to recover in the wake of Cyclone Pam 1.4.2015. iifc.org: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu: Tropical Cyclone Pam Situation Report No. 2 (as of 30 March 2015) 30.3.2015. reliefweb.int: YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Nui janeresture.com: Jane Resture. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Randy Thaman: Tuvalu National Biodiversity Strategy and Action Plan: Fifth National Report to the Convention on Biological Diversity (PDF) cbd.int: Ministry of Foreign Affairs, Trade, Tourism, Environment and Labour Government of Tuvalu. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d History of Tuvalu safaritheglobe.com: Safari The Globe. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d A Brief History of Tuvalu tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Gilbert and Ellice Islands britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tuvalu britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Post Office List premierpostal.com: Premier Postal Auctions. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ NUI (Tuvalu) oscar.wmo.int: Maailman ilmatieteen järjestö. Viitattu 14.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tuvalu: Atolls, Major Villages & Agglomerations citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
- ↑ Tuvalu National Biodiversity Strategy and Action Plan 2016. Government of Tuvalu. Viitattu 29.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Tuvalu: Society Commonwealth Secretariat. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvaluan (Te 'gana Tūvalu) omniglot.com: Omniglot. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Fishery and Aquaculture Country Profiles: Tuvalu fao.org: Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Tuvalu and the EU eeas.europa.eu: Euroopan unioni. Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
