Norjan kuningaskunta (872–1397)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Norjan kuningaskunta
Norégveldi (muinaisnorjaksi)
872–1397


Norjan kuningaskunta suurimmillaan noin vuonna 1263

Valtiomuoto monarkia
Monarkki Ensimmäinen:
Harald Kaunotukka (872–932)
Viimeinen:
Margareeta I (1387–1397)
Pääkaupunki Niðaróss (997–1016, 1030–1217)
Borg (1016–1030)
Konungahella (1111–1150)
Biorgvin (1217–1314)
Ósló (1314–1536)
Pinta-ala
– yhteensä 2 322 755 km² 
Uskonnot Valtionuskonto:
skandinaavinen muinaisusko (ennen vuotta 1015)
roomalaiskatolisuus (1015–1397)
Historia
– perustettiin 872
– purettiin 8. toukokuuta 1319
Kielet muinaisnorja, norni, muinaisislanti
Edeltäjä Islannin kansainyhteisön vaakuna Islannin kansainyhteisö
Seuraaja  Kalmarin unioni

Norjan valtakunta tai Norjan kuningaskunta (muinaisnorjaksi Norégveldi, kirjanorjaksi Norgesveldet, uusnorjaksi Noregsveldet) viittaavat Norjan kuningaskuntaan suurimmillaan 1200-luvulla pitkän sisällissodan jälkeen. Kuningaskuntaan kuului nykyisen Norjan alue, nykyisen Ruotsin Jämtlandin, Härjedalenin, Bohuslänin sekä Idren ja Särnan alueet sekä Norjan merentakaiset alueet, joita norjalaiset merimiehet olivat asuttaneet vuosisatoja ennen alueiden liittämistä kuningaskuntaan. Norja, jonka laajentuminen alkoi kuningaskunnan perustamisesta vuonna 872, oli suurimmillaan vuosien 1240 ja 1319 välillä.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kingdom of Norway (872–1397)