Norjan kirkon virsikirja
Norjan kirkon virsikirja (Norsk salmebok 2013 For kirje og hjem For kyrkje og heim) on Norjan kirkon virallinen virsikirja.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norjan kirkko, joka on evankelis-luterilainen kirkko, sai oman virsikirjansa vasta 1800-luvulla. Sitä ennen Norjassa oli käytössä yhteinen virsikirja Tanskan kanssa. Ensimmäinen tanskankielinen virsikirja julkaistiin Malmössä 1528. Vuonna 1569 ilmestynyt Hans Thomissonin virsikirja oli käytössä vuoteen 1699, jolloin käyttöön otettiin ns. Thomas Kingon virsikirja. Sitä seurasi 1778 Ove Høegh-Guldbergsin virsikirja ja 1798 Evangelisk-christelig psalmebog, joita seurakunnat voivat käyttää Kingon kirjan ohella.[1]
Kun Norja erosi Tanskasta, käytössä oli kolme tanskankielistä virsikirjaa. Vuonna 1840 alkoi työ uuden virsikirjan saamiseksi ja vuonna 1869 valmistui ensimmäinen norjankielinen virsikirja, joka tunnetaan Landstadin virsikirjana (Landstads salmebok) virsirunoilija Magnus B Landstadin mukaan. Sen rinnalla oli käytössä joitakin muita kirjoja muun muassa Andreas Haugenin virsikirja vuodelta 1873. Vuonna 1924 ilmestyi Landstadin virsikirjasta uudistettu laitos, Landstads reviderte salmebok, jossa oli virsiä niin kirjanorjan ja uusnorjan kielimuodoilla. Sen ohella oli käytössä myös muita virsikirjoja. Vuonna 1973 otettiin käyttöön Salmer 1973 -kirja, jota käytettiin vanhempien kirjojen ohella. Salmer 1973 sisälsi myös uutta ekumeenista aineistoa sekä lauluja ja psalmivirsiä.[1]
Vuonna 1981 valmistui uusi virsikirjaehdotus Forslag til felles salmebok for Den norske kirke, jossa oli virsiä molemmilla kielimuodoilla, ja uusi virsikirja, Norsk Salmebok valmistui käyttöön 1985. Vuonna 1997 valmistui sen lisäys Salmer 1997, jossa oli muun muassa Taizé-lauluja ja muutama virsi saamenkielellä[1].
Vuoden 2013 virsikirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2013 Norjan kirkko sai uuden virsikirjan Norsk salmebok 2013. Se otettiin käyttöön 1. adventtina 2013. Sen virsimateriaali pohjautuu aikaisempien kirjojen keskeisimpiin virsiin. Kirjassa on 991 virttä, joista uusia virsiä kirjassa on noin 270.[2]
Kirjassa on virsiä molemmilla norjan kielen muodoilla, kirjanorjaksi 577 tekstiä ja uusnorjaksi 366, vanhemmassa kieliasussa sekä eri murteilla viisi virttä. Kullakin kolmella virallisella saamen kielellä: pohjoissaame, luulajansaame ja eteläsaame on 15 virttä sekä 15 virttä kveeninkielellä. Kirjassa on myös virsiä ruotsiksi, englanniksi ja muutamilla muilla kielillä.[3]
Kirjassa on virsiä eri puolilta maailmaa. Virsirunoilijoita on yli 400. Eniten yhden runoilijan tekstejä on norjalaisen virsirunoilija Svein Ellingsenin virsiä, 43 virttä, Eyvind Skeien virsiä on 38, sekä Elias Blixin 34, Martin Lutherin virsiä on 13 ja Britt G. Hallqvistin virsiä 16, joka on suurin määrä naisrunoilijan kirjoittamia virsiä kirjassa. Virsien joukossa on myös Taizé-lauluja, Iona-lauluja ja psalmivirsiä. Virsien joukossa on 12 virttä joiden kirjoittaja on suomalainen. Virsien joukossa on ns. gospel-lauluja, negrospirituaaleja, ylistyslauluja, afrikkalaisia, aasialaisia ja latinalais-amerikkalaisia lauluja.[4]
Virsikirjan pääosastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virsikirjan virret jakaantuvat seuraaviin pääosastoihin
- Kirkkovuosi (virret 2–274)
- Jumala, Luojamme (275–334)
- Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa (335–511)
- Pyhä Henki ja kirkko (512–700)
- Ihminen Jumalan maailmassa (701–854)
- Kuolema ja ikuinen elämä (855–899)
- Psalmilauluja ja liturgisia lauluja (jumalanpalvelusten liturgiset sävelmät) 900–991.
Lisäksi virsikirjassa on rukouskirja, Katekismus, rukoushetkien järjestyksiä ja hakemistot.[5]
Virsikirjan virsi numero 1 on ”portaalivirsi”, johdantovirsi. Se on Petter Dassin virsi ”Herre Gud, ditt dyre navn” (Ruotsin kirkon virsikirjassa suomeksi virsi 649 Nimellesi, suuri Jumalamme.). Virren sävelmä on norjalainen kansansävelmä Romedalista.[5]
Uuden virsikirjan valmistuminen huomioitiin Norjassa suuresti. Kun virsikirja oli ollut käytössä vuoden, lähetti Norjan televisio NRK ohjelman Salmeboka minutt for minutt,[6] jossa erilaiset kuorot ja yhtyeet lauloivat yhteen menoon kaikki virsikirjan virret. Ohjelma kesti 60 tuntia ja sillä oli kaikkinaan 2.2. miljoona katselijaa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Salmebok snl.no. Viitattu 5.10.2020. (norjaksi)
- ↑ Kort om Norsk salmebok 2013 gammel.kirken.no. Viitattu 5.10.2020. (norjaksi)
- ↑ Norsk salmebok 2013 (N13) Statistikk over kilder og språk kirken.no. Viitattu 5.10.2020. (norjaksi)
- ↑ [https://kirken.no/globalassets/kirken.no/om-kirken/kulturliv/salmer-og-kirkemusikk/salmeboka_2013_alle_salmer_1_991_september_2013.pdf Oversyn over alle salmar i Norsk salmebok 2013 med forfattarar, omsetjarar, komponistar og satskomponistar] kirken.no. Viitattu 5.10.2020. (norjaksi)
- ↑ a b Norsk salmebok 2013, s. 5-9, 13. Eide Forlag, 2013. ISBN 978-82-514-0764-9 (norjaksi)
- ↑ Salmeboka minutt for minutt tv.nrk.no. Viitattu 5.10.2020. (norjaksi)
- ↑ «Salmeboka» lokket over to millioner TV-seere vg.no. Viitattu 5.10.2020. (norjaksi)