Nina Pajanti-Raudus
| Nina Pajanti-Raudus | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Nina Pajanti-Raudus |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1966 |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Koripalloilija | |
| Pituus | 172 cm |
| Pelaajaura | |
| Seurajoukkueet | |
| 1984–1986 1986–1989 1989–1993 1994–2000 |
Forssan Alku Turun Riento Forssan Alku Forssan Alku |
| Maajoukkueet | |
| 1986–1999 |
 Suomi |
| Ottelut (pisteet) | 59 (215) |
| Aiheesta muualla | |
| FIBA | |
Nina Pajanti-Raudus (s. 16. elokuuta 1966) on suomalainen kilpauransa lopettanut koripalloilija. Kuusinkertainen Suomen mestari Pajanti-Raudus kuuluu Suomen naisten pääsarjahistorian tilastokärkiin. Maajoukkueessa hän pelasi vuoden 1987 EM-kilpailuissa ja voitti Pohjoismaiden mestaruuden vuonna 1988.
Urheilu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forssan Alun kasvatti Pajanti-Raudus hakeutui lajin pariin kuusivuotiaana serkkujensa esimerkin perässä. Hän harrasti myös voimistelua, pituushyppyä ja sadan metrin juoksua erikoistuen koripalloon B-tyttöikäisenä. B-tyttöjen maajoukkueessa hän pelasi ainoana forssalaisena kotikaupungissaan ikäluokan EM-kisoissa, joissa Suomi sijoittui viidenneksi kahden vuoden leirityksen jälkeen. Maajoukkueuransa alussa Pajanti-Raudus oli harvoja TUL-seurataustaisia pelaajia maajoukkueissa.[1] Hän pelasi vuosina 1984–2000 yhteensä 15 kautta naisten SM-sarjassa edustaen kasvattajaseuransa ja kolmen kauden ajan Turun Rientoa. Hän voitti pelaajaurallaan kuusi Suomen mestaruutta, kaksi SM-hopeaa ja yhden SM-pronssin, kaksi Suomen cup-mestaruutta ja yhden Suomen cupin hopeasijan. Vuonna 1997 hänet valittiin naisten SM-sarjan vuoden pelaajaksi. Hän sijoittui myös lukuisia kertoja naisten SM-sarjan eri tilastokategorioiden kärkisijoille voittaen muun muassa sarjan korikuningattaruuden kaudella 1997–1998 ja korisyöttökuningattaruuden kolmesti.[2]
Kaudella 1995–1996 Pajanti-Raudus heitti PeKaa vastaan 53 pistettä ja antoi yhdeksän korisyöttöä.[1]
Pääsarjauransa jälkeen Pajanti-Raudus pelasi Salon Palloilijoissa,[3] johon hän siirtyi, koska ei halunnut päättää pelaajauraansa äkillisesti. Pajanti-Raudus harjoitteli SalPa-aikanaan paljon itsekseen Forssassa. Hän päätti pelaajauransa SalPan nousujuhliin 2002.[1]
Suomen naisten maajoukkueessa Pajanti-Raudus pelasi vuosina 1986–1999 59 ottelua 3,6 pisteen keskiarvolla. Hän kuului Suomen joukkueeseen vuoden 1987 EM-kilpailuissa ja Pohjoismaiden mestarijoukkueeseen vuonna 1988. Vuonna 1982 Pajanti-Raudus kuului Suomen alle 16-vuotiaiden tyttöjen viidenneksi yltäneeseen joukkueeseen ikäluokan EM-kilpailuissa.[4]
Pajanti-Raudus valittiin marraskuussa 2021 Suomen koripallon kunniagalleriaan.[5]
Muu elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pajanti-Raudus työskenteli jo pelaajauransa aikana erityisluokanopettajana ja myöhemmin psykiatrisena sairaanhoitajana. Vuonna 1989, kun Alku voitti ensimmäisen Suomen-mestaruutensa, hän oli Turussa opiskelemassa diplomi-kosmetologiksi. Turusta hän pohti siirtymistä Yhdysvaltoihin Berkeleyn yliopistoon, mitä ei koskaan tapahtunut: Pajanti-Rauduksen mukaan päätös osoittautui jälkikäteen oikeaksi. Vuonna 2007 hän perusti Forssaan Kehrä-nimisen palautumis- ja rentoutumiskeskusyrityksen. Hän on ollut mukana myös psyykkisessä valmennustyössä sekä yksilö- että joukkuelajien parissa muun muassa luennoimalla Eerikkilän urheiluopistolla. Kasvattajaseuransa Alun psyykkiseen valmennukseen hän tuli mukaan vasta 2010-luvulla. Hän toimi hetken myös paikallisen salibandyseura Suupparien puheenjohtajana. Pajanti-Raudus on ollut osapuolena palautumiskoulussa, joka on järjestänyt Tehylle kursseja kymmenillä paikkakunnilla.[1][6]
Pajanti-Raudus toimi Forssan kaupunginvaltuutettuna kolme kautta joista kaksi myös kaupunginhallituksessa. Hän edusti SDP:tä.[1]
Pajanti-Raudus avioitui vuonna 1991 kymmenottelija Jouni Rauduksen kanssa jonka oli tavannut Naantalissa. Heidän ensimmäinen lapsensa, Kasimir-poika, syntyi vuonna 1994, mihin Pajanti-Raudus olisi saattanut päättää pelaajauransa ilman vanhempiensa tarjoamaa lapsenhoitoapua. Hän pelasi parhaat kautensa lapsen syntymän jälkeen.[1]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkilökohtaiset saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten SM-sarjan vuoden pelaaja 1997
- Naisten SM-sarjan korikuningatar 1998
- Naisten SM-sarjan syöttökuningatar 1996, 1997 ja 1998
- Naisten SM-sarjan tarkin kahden pisteen heittäjä 1998
Joukkuesaavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maajoukkue
- EM-kilpailut: 12. sija 1987
- Pohjoismaiden mestaruus 1988
- Viides sija alle 16-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1982
Seurajoukkueet
- Suomen mestaruus 1993, 1995, 1996, 1997, 1998 ja 1999
- SM-hopeaa 1991 ja 1992
- SM-pronssia 1987
- Suomen cup-mestaruus 1994
- Suomen cupin hopeaa 1987 ja 1999
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Welling, Jari: Poissa parrasvaloista – Nina Pajanti-Raudus. Urheilulehti, 23.10.2019, s. 57.
- Nina Pajanti-Raudus Suomen Koripalloliitto
- Maajoukkuetilastot Suomen Koripalloliitto
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Urheilulehti 23.10.2019, 57
- ↑ Nina Pajanti-Raudus – Suomen Koripalloliitto
- ↑ https://www.mtv.fi/sport/muut-lajit/koripallo/artikkeli/nina-pajanti-raudus-siirtyy-salpaan/4134366[vanhentunut linkki]
- ↑ Maajoukkuetilastot
- ↑ Juhlavassa Gaalassa Hall of Fame täydentyi kuudella lajilegendalla Basket.fi. 13.11.2021. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ http://www.ts.fi/viihde/1074241740/Voimaantuminen on ajan sana[vanhentunut linkki]
| Edeltäjä: Auli Grönroos |
Naisten SM-sarjan vuoden pelaaja 1996–1997 |
Seuraaja: Jaana Sintonen |
4 Huttunen | 5 Pajanti-Raudus | 6 Harvio | 7 Martin | 8 Helin | 9 Leino | 10 Hakala | 11 Airas-Järventaus | 12 Luostarinen | 13 Hilanne | 14 Nyman | 15 Päiviö | Valmentaja Mantere