Nikolai Lehto
Aleksanteri Ahola-Valo | Andreas Alariesto | Annukka Grönlund | Martti Innanen | Einari Junttila | Arto Ali-Eskola | Edvin Hevonkoski | Enni Id | Aleksandra Ionowa | Alice Kaira | Matias Keskinen | Nikolai Lehto | Jussi Löf | Kalervo Palsa | Matti Rutanen | Veijo Rönkkönen | Ilmari Salminen | Olli Seppänen | Kaarina Staudinger-Loppukaarre | Vihtori Storck | Ilkka Juhani Takalo-Eskola | Heikki Tuomela | Ensio Tuppurainen | Sigurd Wettenhovi-Aspa
William Blake | Aleksanteri Ahola-Valo | Banksy | Jean-Michel Basquiat | Hieronymus Bosch | Salvador Dalí | Jean Dubuffet | Max Ernst | H. R. Giger | Alex Grey | Keith Haring | Edward Hicks | Frida Kahlo | Theodor Kittelsen | Mati Klarwein | Paul Kondas | Séraphine Louis | Gustave Moreau | Grandma Moses | Niko Pirosmani | Maria Primatšenko | Henri Rousseau
Kaarlo Nikolai Lehto (15. joulukuuta 1905 Halikko – 6. marraskuuta 1994 Turku) oli suomalainen kuvataiteilija.
Lehto aloitti taiteellisen uransa mainospiirtäjänä. Hän kiinnostui taiteesta muutettuaan Turkuun 1920. Aluksi hän maalasi traditionaalisia ja realistisia maisemia ja henkilökuvia. Vähitellen hän alkoi tietoisesti siirtyä naivistisempaan ja surrealistisempaan ilmaisuun. Hän jättäytyi vapaaksi taiteilijaksi vasta yli 50-vuotiaana. Suurimman suosion Lehto saavutti töillään, joiden pääosassa ovat ihmiset tai eläimet. Henkilöt ovat vahvasti tyypiteltyjä ja poseeravat kuten vanhoissa perhevalokuvissa, katse kohti kameraa. Ihmiset ovat arvokkaan vakavia eikä töissä näy liikettä. Teokset ovat kertovia ja lämpimän humoristisia.
Lehto opiskeli Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1930–1932. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1972 ja hän sai professorin arvon vuonna 1982.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nikolai Lehto taiteilijamatrikkelissa
- Hagelstam, Wenzel: Antiikin lumoissa: Tyyliteltyjä ihmisiä ja myötäelävää huumoria Turun Sanomat. 8.4.2006.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nikolai Lehto Taide Salmelan kokoelmissa
- Itkonen, Satu: Sydän siveltimellä. Suomalaista naivismia, s. 76–79. Taidepiste, 1998. ISBN 951-96451-3-6
- Kansallisbiografia
|