Niisku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niisku
Niisku Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksossa Noita.
Niisku Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jaksossa Noita.
Luoja(t) Tove Jansson
Näyttelijä(t) Samuli Edelmann (1991–1992)
Ilkka Merivaara (1993–1994)
Sami Siitojoki (2006–2007)
Jarmo Koski (2007–2010)
Jon-Jon Geitel (2017)
Antti L. J. Pääkkönen (2020)
Deogracias Masomi (2022)
Ensi-
esiintyminen
Muumipeikko ja pyrstötähti (1946)
Henkilötiedot
Sukupuoli mies
Asuinpaikka Muumilaakso
Luonteenpiirteet järjestelmällinen, täsmällinen, kekseliäs
Suhteet
Sisarukset Niiskuneiti
Tutut Muumilaakson asukkaat, Muumipeikko, Nipsu, Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Muumipappa, Muumimamma, Hemuli, Mymmeli, Aliisa

Niisku (ruots. Snorken) on Tove Janssonin luoma Muumi-tarinoiden hahmo. Kirjoissa hänellä ei ole ammattia, mutta Muumilaakson tarinoita -sarjassa hän on keksijä ja tiedemies. Niisku on aina keksimässä asioita, jotka ovat Muumilaaksossa harvinaisia. Niiskun pikkusisko on Niiskuneiti, joka on Muumipeikon mielitietty.

Niisku Muumi-teoksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niisku on paitsi Niiskuneidin veljen, myös koko heidän lajinsa nimi. Alkuperäisissä Tove Janssonin Muumi-kirjoissa kerrotaan niiskujen otuksina olevan läheistä sukua muumeille. Kirjoissa niiskut myös vaihtavat väriä tunnetilojen mukaan.

Niisku esiintyy alkuperäisistä Muumi-kirjoista vain Muumipeikossa ja pyrstötähdessä sekä Taikurin hatussa. Muumi-sarjakuvissa hänet nähdään vain kerran, Lars Janssonin vuonna 1967 piirtämässä tarinassa Niiskuneiti seurapiireissä. Tarinassa Niisku on kuvattu ahdasmielisenä ja Muumiperhettä paheksuvana, toisin kuin kirjoissa. Tove ja Lars Janssonin piirroksissa Niisku on käytännössä samannäköinen kuin Muumipeikko.[1] Tosin kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti Nuuskamuikkunen mainitsee Niiskun olevan vaaleanvioletti, siinä missä Muumipeikko on valkoinen.[2] Toisaalta Tove Janssonin kirjaan tekemässä värillisessä kansikuvassa Muumipeikko, Niisku ja Niiskuneiti ovat kaikki valkoisia. Puolestaan Lars Janssonin sarjakuvassa Niisku käyttää villapaitaa.

Kirjassa Taikurin hattu on kuva, jossa Niiskulla on tuomarinperuukki Mörön oikeudenkäynnissä. Japanissa 1960- ja 1970-luvun taitteessa tehdyissä animaatiosarjoissa Mūmin ja Shin Mūmin Niiskulla oli samantapaiset hiukset ja hän oli väriltään vaaleanvihreä. Muumilaakson tarinoissa Niiskulle on kuvattu silmälasit, otsatukka ja on väriltään hennon sininen.

Niisku kuvataan animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita usein ylpeäksi ja hieman ylimieliseksi, vaikka hän toisinaan epäilee kykyjään keksijänä. Niisku ei pidä taikuudesta, koska se on epätieteellistä. Animaatiosarjassakaan hän ei kuulu varsinaisiin päähenkilöihin, mutta esiintyy paljon enemmän kuin Janssonien teoksissa.

Niisku rakensi usean vuoden ajan kahta erilaista lentolaitetta. Ensimmäinen ilma-alus oli laivan kokoinen ja näköinen. Alusta ohjattiin ruorin avulla ja sen oli tarkoitus lentää liikkuvilla siivillä ja roottoreilla. Niisku ei kyennyt keksimään alukselleen tarpeeksi tehokasta polttoainetta, mutta jaksossa Iso jysäys esiintynyt keksijä Muhveli kertoi kehittäneensä sellaisen. Kun Muhveli ei saanut Niiskua vakuuttumaan aineen toimivuudesta, hän livahti Haisulin turvin Niiskun verstaaseen. Muhvelin polttoaine oli liian voimakasta, joten alus räjähti tuhoten samalla myös sitä ympäröineen verstaan. Ennen räjähdystä alus kohosi hetkeksi ilmaan, mutta siivet ja roottorit hajosivat osuessaan verstaan seiniin, koska Haisuli yritti lentää sisätilassa. Niiskun toinen alus oli edeltäjäänsä huomattavasti pienikokoisempi ja siihen mahtui kuljettajan lisäksi vain yksi matkustaja, mutta sillä pystyi tekemään äkkikäännöksiä. Uusi alus muistutti laivaa, ja se roikkui ilmaa kevyemmällä kaasulla täytetystä pallosta. Alus ei noussut maan kamaralta pelkän kaasun avulla, vaan aluksen kyljissä oli neljä ohjattavaa potkuria. Potkureja käytettiin aluksen nostamiseen ilmaan, sekä aluksen ohjaamiseen kääntämällä potkurien suuntaa. Myöhään kesällä Niisku pääsi koeajolle ja talven tultua hän lähti uudella aluksellaan kohti etelää, mihin alkuperäinen Muumilaakson tarinoita -sarja päättyy. Niisku esiintyy sarjan "uusissa" jaksoissa (jaksot 77–101) ainoastaan alkuperäisen japanilaisen lähetysversion alkuteksteissä, minkä vuoksi häntä ei Suomessa esitetyissä jaksoissa enää nähdä.

Niiskun ensimmäisen ilma-aluksen nähdään lentävän jaksossa Nuuskamuikkunen lähtee pois, tosin vain Muumipeikon unessa.

Niisku esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Muumilaakson kevät, Rannalta löytynyt hylky, Taikurin taika, Niisku leijailee taivaalla, Nuuskamuikkunen lähtee pois, Kiirehdi, Nuuskamuikkunen, Jenni-täti on miljonääri, Laineilla lipuva teatteri, Iso jysäys, Leija, Noita, Loitsu, Hauska syntymäpäivälahja, Kuplia, Jättikurpitsa, Niiskuneiti selvänäkijänä, Vedenneito, Timantti, Noitakävelyä, Kauhea Pikku Myy, Vampyyri, Tuoli, Feeniks-lintu, Muumipeikon iso kala, Luola, Suuri lentokilpailu ja Kohti etelää. Jaksoissa Vedenneito, Vampyyri ja Feeniks-lintu Niisku ei puhu lainkaan.

Niiskun suomenkieliset ääninäyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Elokuva / Sarja / Peli Näyttelijä
1991–1994 Muumilaakson tarinoita Samuli Edelmann[3] (jaksot 1-50)
Ilkka Merivaara[3] (jaksot 51-76)
1993 Muumipeikko ja pyrstötähti Ilkka Merivaara
2006 Muumit ja salaperäiset huudot Sami Siitojoki
2007 Muumit ja suuri syysjuhla
2007–2008 Muumien maailma Jarmo Koski
2010 Muumi ja punainen pyrstötähti
2017 Muumilaakson tarinoita Jon-Jon Geitel
2020 Muumipeikko ja pyrstötähti Antti L. J. Pääkkönen
2022 Muumilaakso Deogracias Masomi
  1. Sirke Happonen: Muumiopas, s. 150–151, 243. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012.
  2. Jansson, Tove: Muumipeikko ja Pyrstötähti, s. 64. Helsinki: WSOY, 1946. ISBN 951-0-14442-8
  3. a b Muumilaakson tarinoita YLE. Arkistoitu 2.2.2010. Viitattu 26.7.2010.
Tämä kuvitteelliseen hahmoon, paikkaan tai ilmiöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.