Natriumbromaatti
| Natriumbromaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NaBrO3 |
| Moolimassa | 150,89 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 381 °C[1] |
| Tiheys | 3,34 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 394 g/l (25 °C)[1] |
Natriumbromaatti (NaBrO3) on natrium- ja bromaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään esimerkiksi hapettimena orgaanisen kemian synteeseissä, tekstiilien värjäyksessä ja kullan metallurgiassa.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa natriumbromaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee erittäin hyvin veteen ja kuumaan runsaammin kuin viileään. Aine on voimakas hapetin ja voi reagoida kiivaasti helposti hapettuvien aineiden kanssa.[2][3][4][5][6]
Natriumbromaattia valmistetaan hapettamalla natriumbromidia sähkökemiallisesti tai natriumhydroksidin tai natriumkarbonaatin ja bromin reaktiolla.[2][3][5]
- 6 NaOH 3 Br2 → NaBrO3 5 NaBr 3 H2O
Natriumbromaattia käytetään reagenssina hiusten kihartamisessa, seoksena natriumbromidin kanssa kullan liuottamiseen sekä tekstiilien valkaisussa ja värjäyksessä.[2][3][5] Orgaanisen kemian synteeseissä ainetta käytetään yhdessä ammoniumceriumnitraatin kanssa hapettimena. Yhdiste hapettaa selektiivisesti sekundääriset alkoholit selektiivisesti ketoneiksi, vaikka molekyylissä olisi myös primäärisiä alkoholeja. Natriumbromaatti toimii myös bromaavana reagenssina.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–89. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 2.12.2022). (englanniksi)
- ↑ a b c R. Frim & S. D. Ukeles: Bromine, Inorganic Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011.
- ↑ a b c David Yoffe, Ron, Frim, Shmuel D. Ukeles, Michael J. Dagani, Henry J. Barda, Theodore J. Benya & David C. Sanders: Bromine Compounds, Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 275. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 993-994. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
- ↑ Natriumbromaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 2.12.2022
- ↑ James J. Harrison & Amol A. Kulkarni: Sodium Bromate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2013. Teoksen verkkoversio Viitattu 2.12.2022.