NS-Volkswohlfahrt
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kansallissosialistinen kansan hyvinvointi | |
|---|---|
| Nationalsozialistische Volkswohlfahrt | |
 |
|
| Perustettu | 1931 |
| Lakkautettu | 9. toukokuuta 1945 |
| Tyyppi | hyvinvointi |
| Kotipaikka |
 Saksa |
| Jäsenet | 4,7 milj. (1935) |
| Viralliset kielet | saksa |
| Kattojärjestö | Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue |
Nationalsozialistische Volkswohlfahrt (lyhyemmin NS-Volkswohlfart tai NSV, suoraan suomennettuna Kansallissosialistinen kansan hyvinvointi) oli natsi-Saksassa toiminut sosiaalinen ja humanitäärinen järjestö. Se oli muodollisesti rekisteröity yhdistys ja organisatorisesti osa Saksan kansallissosialistista työväenpuoluetta. Järjestön päämaja oli Berliinissä.
NS-Volkswohlfart perustettiin 3. toukokuuta 1933, siis vain muutamia kuukausia kansallissosialistisen puolueen valtaannousun jälkeen. Järjestön tarkoituksena oli tukea tuolloin vielä laman ja talousahdingon kurjistamaa saksalaista väestöä. Samalla järjestöllä oli myös ideologinen tavoite. Sen tuli osoittaa, että kansallissosialistinen liike välitti kansalaisten hyvinvoinnista ja tuki heitä vaikeina aikoina. NS-Volkswohlfartin tarkoituksena oli myös korvata työväenliikkeen lakkautetut solidaarisuusjärjestöt ja syrjäyttää kirkolliset hyväntekeväisyysjärjestöt. Organisatorisesti järjestö oli järjestetty kansallissosialistisen puolueen mallin mukaan alueisiin, piireihin ja ryhmiin,
NS-Volkswohlfart ei täysin onnistunut syrjäyttämään muita hyväntekeväisyysjärjestöjä, vaan niitä toimi natsi-Saksassa vielä seitsemän. Suurimmat muista humanitäärisistä järjestöistä olivat Saksan Punainen Risti, evankelisten kirkkojen Diakonie ja katolisen kirkon Caritas. Toisaalta maanlaajuinen ja valtiollisesti tuettu NS-Volkswohlfart onnistui kylläkin marginalisoimaan muut vastaavat järjestöt.
1930-luvun laman aikana NS-Volkswohlfart jakoi suoria raha-avustuksia, mutta taloudellisen nousukauden aikana järjestö siirtyi yksinomaan sosiaalisten ja humanitääristen palveluiden tarjoajaksi. Se perusti esimerkiksi lastentarhoja, joissa lapsille opetettiin kristillisten lastentarhojen uskonnollisen opetuksen sijaan poliittista ideologiaa. Lasten ja lapsiperheiden tukeminen oli järjestössä muutenkin keskeisellä sijalla, tukihan tämä myös kansallissosialismin ideaa voimakkaasta Saksan kansasta. Äideille järjestettiin neuvoloita ja ensikoteja, lapsille kesäsiirtoloita ja päivähoitoa. Järjestö järjesti myös terveysneuvontaa ja -tarkastuksia.
Toisen maailmansodan alettua NS-Volkswohlfart otti hoitaakseen yhä enemmän oikeastaan valtiolle kuuluvia tehtäviä. Se järjesti apua sodan siviiliuhreille, kuten pommituksissa haavoittuneille ja kotinsa menettäneille. Ehkä merkittävin järjestön voimanponnistuksista oli lasten laajamittainen evakuointi pommitusten uhkaamista kaupungeista turvaan maaseudulle, nk. Kinderlandverschickung eli KLV.
Varallisuutensa järjestö sai jäsenmaksuista ja vapaaehtoisista lahjoituksista. Tärkein NS-Volkswohlfartin järjestämistä rahankeräyksistä oli Talviapukeräys. Järjestöllä oli toisen maailmansodan alkaessa noin 11 miljoonaa jäsentä ja noin miljoona vapaaehtoistyöntekijää.