NFT
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Alussa pitkä ja sekalainen luettelo käsitteitä (artikkelin nimi tulisi olla "digitaalinen hallintatodistus"). Tekstin asu ei vastaa tietosanakirja-artikkelia. Osa lähteistä luotettavuudeltaan kyseenalaisia (mahdollisesti esim. koneellisia käännöksiä). |
NFT (englannin kielen sanoista non-fungible token) on viralliselta suomenkieliseltä nimeltään digitaalinen hallintatodistus ja siitä käytetään epävirallisissa yhteyksissä, kuten puhekielessä, myös sanaa nöftä.[1] Tässä artikkelissa termit digitaalinen hallintatodistus, nöftä ja NFT merkitsevät kaikki samaa.
Digitaalinen hallintatodistus on lohkoketjuteknologian käyttökohde. Vaikka digitaaliset hallintatodistukset perustuvat kryptovaluuttoihin, ne eroavat niistä merkittävästi. Toisin kuin kryptovaluutat, NFT:t eivät ole koskaan keskenään identtisiä (eli vaihdannaisia, fungible) vaan uniikkeja ja yksilöllisiä (non-fungible). NFT:llä merkataan erilaisia digitaalisia objekteja (mistä käytetään termiä mint, kuten "lyödä kolikoita") ja NFT:n omistajuus tallennetaan lohkoketjuun.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]NFT:n edeltäjänä voidaan pitää vuonna 2012 kehitettyä Colored Coin -teknologiaa [2]. Colored Coins oli Bitcoin-harrastajien tapa yksilöllistää omia Bitcoinejaan varsin rajoitetussa kapasiteetissa. NFT-teknologia nousi ensimmäistä kertaa laajempaan suosioon vuoden 2017 aikana. Kesäkuussa 2017 julkaistu CryptoPunks on vanhin tunnetuista NFT-kokoelmista. Lokakuussa 2017 lanseerattu CryptoKitties-peli oli ensimmäinen todella suosittu NFT-sovellus. Sen lanseeraus osui yleisen kryptovaluuttabuumin huipulle. CryptoKitties oli parhaimmillaan niin suosittu, että sen käyttö sai koko Ethereum-lohkoketjun "tukkoon".
Teknologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]NFT:t muistuttavat kryptovaluuttoja kuten Ether tai Bitcoin ja NFT:t käyttävätkin samoja "raiteita" jos niitä siirretään lohkoketjuosoitteesta toiseen. Samoin kuin kryptovaluuttaa, NFT on mahdollista omistaa kryptovaluuttalompakkossa ja sen on mahdollista lähettää toiseen lompakkoon. Erona kryptovaluuttoihin on se, että NFT on kuitenkin uniikki. Kryptovaluutat ovat vaihdettavia (fungible) aivan kuten euro tai dollari – on samantekevää minkä euron tai minkä Etherin omistaa. Yksi Bitcoin-maksu voidaan pilkkoa esim. sataan 0,01 BTC:n suuruiseen maksuun. NFT sen sijaan on uniikki. Jokainen token on ainutlaatuinen digitaalinen objekti. Koska ne on tallennettu blockchain-teknologialla luotuihin rekistereihin, on helppo jäljittää tunnuksen koko historia ja selvittää sen todellisen omistajan nimi tästä hetkestä lähtien.[3]
Teknologian tunnetuin sovellutus on digitaalinen taide, jossa NFT:n avulla merkataan jokin taideteos, kuten valokuva, video tai muu teos. Tällaista NFT:tä ei voi jakaa pienempiin osiin. Jokainen NFT on uniikki, mutta miten tämä vaikuttaa alkuperäiseen teokseen tai sen käyttöön, riippuu täysin siitä, onko mukana jonkinlaista älykästä sopimusta. Esimerkiksi, NFT ei estä alkuperäisen tiedoston kopiointia tai tallentamista. Itse tiedostoja ei voida säilöä lohkoketjuun, jossa NFT sijaitsee rajallisen ketjujen koon ja laskentatehon vuoksi. Mikään ei myöskään estä NFT:n tekijää tekemästä uusia NFT:itä myöhemmin. NFT ei myöskään siirrä tekijänoikeuksia NFT:n omistajalle sellaisenaan. NFT:iden avulla taiteen omistamista on verrattu pelkkään statussymboliin, sillä niiden avulla ei voi milään tavalla varmistaa että omistajalla olisi yksi ainoa kopio teoksesta, eikä muita kopioita ole. Tekijänoikeuden omistaja voi tehdä teoksellaan mitä haluaa, esim. uusia NFT:itä samasta teoksesta.[4]
NFT:n omistajanvaihtoon liittyvät myös älysopimukset, jotka suoritetaan transaktion yhteydessä. NFT voi esimerkiksi velvoittaa että alkuperäinen tekijä saa prosenttipohjaisen provision myyntihinnasta. Suosituin älysopimusalusta NFT:n luomiselle on Ethereum, joka käyttää ERC-721 standardia. Se antaa tekniset raamit niiden toiminnalle. Nykyisin käytössä on myös standardi ERC-1155. Vuonna 2021 NFT-kokoelmat alkoivat yleistyä myös muilla alustoilla. Esimerkiksi Solanan NFT-skene on ollut kovassa kasvussa. Jokaisella älysopimusalustalla on omat standardinsa NFT:n luomiselle.
Käyttökohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toistaiseksi NFT-teknologian yleisimmät käyttökohteet ovat keräilyesineet, taide ja pelit. Suosituimpiin NFT-kokoelmiin lukeutuvat mm. CryptoPunks ja Bored Ape Yacht Club. NFT:itä on mahdollista ostaa ja myydä useilla kauppapaikoilla kuten OpenSea, Blur tai MagicEden. CryptoPunks- ja Bored Apex -kokoelmat ovat luotu Ethereum-alustalle. Taloudelliselta volyymiltaan suosituimpien kokoelmien NFT:itä on kaupattu yli kahden miljardin dollarin arvosta[5].
Axie Infinity on tunnetuin NFT-peli. Siinä käyttäjä hankkii Axie-hahmon, joka on NFT. Näillä hahmoilla voi kamppailla muita pelaajia vastaan. Axie Infinity -peli on luotu kokonaan omalle lohkoketjulleen nimeltään Ronin. Moni muukin peli on seuraannut tätä kehitystä, jossa transaktioiden suuren määrän ja niistä koituvien kulujen vuoksi pelit kannattaa rakentaa nopeammille ja halvemmille Layer 2 tai jopa Layer 3 lohkoketjuille pääketjujen kuten Ethereum tai Solana sijasta.
FIFA lanseerasi syyskuussa 2022 oman NFT-kokoelmansa [6]. Tässä kokoelmassa jokainen NFT on video MM-kisojen huippuhetkistä vuosien takaa. FIFA:n NFT-kokoelmassa tekninen kumppani on puolestaan Algorand.
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]NFT nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2021 kryptovaluuttabuumin aikana. Suosion kasvu on lisännyt myös alan huijauksia.[7] Pari vuotta NFT-boomin alkamisen jälkeen, syksyllä 2023 suurin osan kokoelmista on täysin arvottomia. [8]
NFT:itä on myös kritisoitu ja jotkut pitävät niitä pyramidi- ja toiset Ponzi-huijauksena. Bill Gatesin mielestä NFT:t perustuvat 100%:sti Suuremman hölmön teoriaan. [9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ NFT sai suomenkielisen nimen. Digitoday 5.3.2023.
- ↑ Andrew Steinwold: The History of Non-Fungible Tokens (NFTs) Medium. 7.10.2019. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Mikä on NFT? mk-translations.ua.
- ↑ Matthew Gault, Jordan Pearson: What the Hell Is ‘Right-Clicker Mentality’? Vice. 3.11.2021. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
- ↑ CryptoSlam! NFT data, rankings, prices, sales volume charts, market cap cryptoslam.io. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Antti Hyppänen: Non-Fungible Token (NFT) aloittelijan opas Bitcoinkeskus.com. 26.9.2022. Viitattu 29.9.2022.
- ↑ Investors Spent Millions on ‘Evolved Apes’ NFTs. Then They Got Scammed. vice.com. 5.10.2021. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)
- ↑ https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/95-prosenttia-nftista-on-nykyaan-arvottomia/
- ↑ Ryan Browne: Bill Gates says crypto and NFTs are '100% based on greater fool theory' CNBC. 15.6.2022. Viitattu 25.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Digitaalisista tiedostoista taotaan uniikkeja kappaleita, joita myydään miljoonilla euroilla Yle Uutiset. 11.3.2021.