Näivekasvit
| Näivekasvit | |
|---|---|
 Suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: |
Näivekasvit Orobanchaceae Vent.[1] |
| Katso myös | |
Näivekasvit (Orobanchaceae) on Lamiales-lahkon kasviheimo, johon kuuluu 104 sukua ja niihin noin 2 310 lajia.[2] Heimon kaikki lajit ovat joko muiden kasvien loisia tai puoliloisia.[3] Heimo on kosmopoliittinen ja sitä esiintyy Euraasiassa, Pohjois-Amerikassa sekä osassa Australiaa ja Uutta-Seelantia. Trooppisessa Afrikassa ja Amerikassa esiintyy vain muutama laji.
Loisivat lajit, kuten Lounais- ja Etelä-Suomessa harvinaisena kasvava suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria), ovat tyypillisesti täysin lehtivihreättömiä ja niiden lehdet ovat surkastuneet paksuiksi ja suomumaisiksi. Puoliloiset, kuten Suomessa yleiset maitikat (Melampyrum), tuottavat osan ravinnostaan myös itse yhteyttämällä ja muistuttavat ulkoasultaan enemmän tavallisia kasveja. Juuristo on yleensä vaatimaton ja joillakin lajeilla hyvin voimakkaasti surkastunut. Näivekasvit kasvattavat erityisiä säikeitä, imujuuria eli haustorioita, jotka tunkeutuvat isäntäkasvin solukkoon ja imevät sieltä ravinteita.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimossa on 99 sukua ja 2060 lajia. Ne kuuluvat kahdeksaan alaryhmään:[4]
- Rehmannieae: sukuja kaksi (soiliot Rehmannia ja Trianeophora), lajeja seitsemän Kiinassa.
- Lindenbergieae: vain suku Lindenbergia, jossa 12 lajia Koillis-Afrikasta Pohjois-Filippiineille ulottuvalla alueella.
- Cymbarieae: sukuja viisi, lajeja 16 Pohjois-Amerikan itäosassa ja Euraasiassa.
- Orobancheae: sukuja 12, lajeja 180 pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä ja Pohjois-Afrikassa. Suurin suku on näiveet (Orobanche, 150 lajia).
- Brandisia: suku, jossa 13 lajia Myanmarista Kiinaan ulottuvalla alueella.
- Rhinantheae: 18 sukua, 540 lajia lähes koko maapallolla, erityisesti Euraasiassa. Suurimmat suvut ovat silmäruohot (Euphrasia, 170–350), punakot (Bartsia, 50 lajia), laukut (Rhinanthus, 45 lajia).
- Buchnereae: 16 sukua, 350 lajia tropiikissa. Suurimmat suvut ovat Buchnera (100 lajia), Alectra (40 lajia), Harveya (40 lajia), Sopubia (40 lajia).
- Pedicularideae: 16 sukua, 857 lajia enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla, eräitä Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella. Suurimmat suvut: kuusiot (Pedicularis, 600–?800 lajia), kastiljat (Castilleja, 160–200 lajia) ja Agalinis (45 lajia).
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aeginetia
- Agalinis
- Asepalum
- Aureolaria
- Bartsiella
- Bartsia – punakot
- Bornmuellerantha
- Boschniakia
- Buchnera
- Bungea
- Buttonia
- Castilleja – kastiljat
- Centranthera
- Christisonia
- Cistanche – maahikit
- Clevelandia
- Conopholis – näiviöt
- Cordylanthus
- Cyclocheilon
- Cycnium
- Cymbaria
- Epifagus
- Eremitilla
- Escobedia
- Esterhazya
- Euphrasia – silmäruohot
- Gentrya
- Gerardiina
- Gleadovia
- Graderia
- Harveya
- Hedbergia
- Hyobanche
- Kopsiopsis
- Lamourouxia
- Lathraea – suomukat
- Leptorhabdos
- Lindenbergia
- Macranthera
- Macrosyringion
- Mannagettaea
- Melampyrum – maitikat
- Melasma
- Micrargeria
- Monochasma
- Necranthus
- Nesogenes
- Nothobartsia
- Nothochilus
- Odontitella
- Odontites – sänkiöt
- Omphalotrix
- Ophiocephalus
- Orobanche – näiveet
- Orthocarpus
- Parentucellia – tahmayrtit
- Pedicularis – kuusiot
- Phacellanthus
- Phelypaea
- Phtheirospermum
- Physocalyx
- Platypholis
- Radamaea
- Rehmannia – soiliot
- Rhamphicarpa
- Rhaphispermum
- Rhinanthus – laukut
- Rhynchocorys
- Schwalbea
- Seymeria
- Silviella
- Siphonostegia
- Sopubia
- Striga – kelminkukat
- Tetraspidium
- Tienmuia
- Tozzia
- Trianeophora
- Xylanche
- Xylocalyx
Suomessa esiintyviä näivekasvisukuja ovat:
- Bartsia – punakot (puoliloisia)
- Euphrasia – silmäruohot (puoliloisia)
- Lathraea – suomukat (loisia)
- Melampyrum – maitikat (puoliloisia)
- Odontites – sänkiöt (puoliloisia)
- Pedicularis – kuusiot (puoliloisia)
- Rhinanthus – laukut (puoliloisia)
Muita suomeksi nimettyjä sukuja ovat kastiljat (Castilleja), maahikit (Cistanche), näiveet eli mehunimijät (Orobanche), tahmayrtit (Parentucellia), näiviöt (Conopholis), soiliot (Rehmannia) ja kelminkukat (Striga).[6][7][8][9]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
-
-
-
Punakko eli pohjanpunakko (Bartsia alpina) -
-
-
-
Hietamaahikki (Cistanche phelypaea) -
-
-
-
-
-
Euphrasia collina -silmäruoholaji -
-
-
-
Lathraea clandestina -suomukkalaji -
-
Peltomaitikka (Melampyrum arvense) -
Odontites luteus -sänkiölaji -
Orobanche aegyptiaca -näivelaji -
-
-
Punatahmayrtti (Parentucellia latifolia) -
Pedicularis acaulis -kuusiolaji -
Pikkusoilio (Rehmannia glutinosa) -
Villalaukku (Rhinanthus alectorolophus) -
.JPG)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Flora (pdf) National Parliamentary Library of Georgia. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website: Orobanchaceae mobot.org. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Watson, L. & Dallwitz, M. J.: The families of flowering plants 1992–2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Arkistoitu 14.7.2015. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Stevens 2001–, Viitattu 23.1.2015.
- ↑ Vascular Plant Families and Genera – List of Genera in OROBANCHACEAE mobot.org. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Orobanchaceae Finto. Viitattu 10.3.2021.
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Rehmannia
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Näiviöt – Conopholis
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kelminkukat – Striga