Morfologia
Morfologia eli muoto-oppi tutkii sanojen muodostusta kielen pienimmistä merkitysyksiköistä, joita kutsutaan morfeemeiksi. Morfofonologia puolestaan on morfologian yhteys äänneoppiin eli fonologiaan. Morfeemien keskinäistä järjestystä tutkii morfotaksi.[1]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lausekerakenne on usein suppea kielissä, joissa on laaja morfologia, samoin päinvastoin. Esimerkiksi suomessa morfologia on laaja ja sillä ilmaistaan asioita, joita vähemmän morfologisissa kielissä ilmaistaan lausekerakenteen avulla.
Kielet on perinteisesti jaettu neljään morfologiseen perustyyppiin: isoloiviin, agglutinoiviin, fuusioiviin ja polysynteettisiin. Isoloivissa kielissä kuten vietnamissa sanat eivät juurikaan taivu tai ne eivät taivu laisinkaan. Agglutinoivissa kielissä morfeemit asettuvat peräkkäin niin, että ne on melko helppo erottaa toisistaan, kuten turkissa. Fuusioivissa kielissä tapahtuu vartalonsisäisiä äännevaihteluita ja sama morfeemi voi kantaa useampia merkityksiä, jolloin niiden erottaminen toisistaan on vaikeaa. Esimerkiksi saksan ja ruotsin vahvojen verbien imperfekti muodostuu sanavartalon vokaalia vaihtamalla. Polysynteettisille kielille on tyypillistä, että yksittäiset sanat voivat olla muiden kielten lauseiden mittaisia. Tällainen kieli on esimerkiksi grönlanti.[2]
Jos sanan morfeemirakenne ja kieliopillinen tai semanttinen rakenne vastaavat toisiaan, kyseessä on luonnollinen morfologia. Päinvastainen tapaus on opaakki eli läpinäkymätön morfologia, joka syntyy äänteenmuutoksista. Opaakkia morfologiaa edustavat suomen kielessä esimerkiksi taivutusmuodot lasna, läksi ja tuta, jotka ovat korvautuneet tunnistettavammilla muodoilla lapsena, lähti ja tuntea.
Morfologisissa rakenteissa, kuten syntaksissakin, esiintyy rinnastus- ja alistussuhteita. Konstruktio perii piirteen jonkin piirteen kannalta hallitsevalta jäseneltään ja on täten alistussuhteessa. Esimerkiksi lausekkeelle olen kirjoittanut luku ja persoona periytyvät pääsanalta olen, joka puolestaan perii ne päätteeltä /n/.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede. Gaudeamus, 2012. ISBN 978-952-495-071-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Morfologia Wikimedia Commonsissa