Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu
Talvinen kuva Munkkiniemen yhteiskoulusta
Sijainti	Munkkiniemi, Helsinki
Koordinaatit	60°12′1″N, 24°52′43″E
Tyyppi	peruskoulu ja lukio
Perustettu	1938
Rehtori	Aki Holopainen
Luokat	7–9 ja lukio
Oppilaita	peruskoulu: n. 490 (2022) lukio: n. 470 (2022) yhteensä: n. 960 (2022)
Verkkosivut
Infobox OK

Munkkiniemen yhteiskoulu (MYK, "Munkka") on yksityinen koulu Helsingin Munkkiniemessä. Vuonna 1938 perustetussa koulussa toimii sekä lukio että peruskoulua korvaava koulu (luokat 7.–9.). Koulun ylläpitäjä on MYK:n kannatusyhdistys ry.

Vuonna 2022 peruskoulussa oli noin 490 oppilasta ja lukiossa noin 470 opiskelijaa.

Historiaa

Uuden koululaitoksen tie

Munkkiniemen kouluhistoria alkaa 1890-luvulta. Silloin alueelle perustettiin koulupiiri, joka käsitti Munkkiniemen, Pikku-Huopalahden ja Talin kylät. Koulutoimintaa varten rakennettiin puinen koulutalo silloisen Turuntien varteen paroni Ramsayn lahjoittamalle tontille. Aluksi tässä rakennuksessa aloittivat toimintansa ruotsinkielinen ala- ja yläkansakoulu.

1920-luvulla alueella asui jo niin paljon suomenkielisiä perheitä, että paikkakunnalle perustettiin 1927 suomenkielinen alakansakoulu ja 1932 suomenkielinen yläkansakoulu. Kun suomenkielinen kansakouluopetus sai jalansijaa, syntyi myös kysymys suomenkielisen oppikoulun järjestämisestä alueella. Oppikouluopetus ei kuulunut tällöin vielä kunnan toimialaan, mutta asiaa alkoi Huopalahden kunnanvaltuustossa ajaa Stenius-yhtiön toimitusjohtaja, filosofian maisteri Sigurd Stenius. Vuonna 1937 kunnanvaltuustossa pidetyssä kokouksessa monet valtuutetut suhtautuivat oppikouluun myönteisesti, mutta katsoivat asian kuuluvan enemmänkin Munkkiniemen yhdyskunnalle. Silloisessa Huopalahden kunnassa ei ollut lainkaan oppikoulua, joten monet munkkiniemeläiset kävivät oppikoulua Töölön yhteiskoulussa, joka oli siihen aikaan munkkiniemeläisten lähin oppikoulu. Yksi tärkeimmistä syistä Munkkiniemen Yhteiskoulun perustamiselle olikin koulumatkan pituus keskustan kouluihin. Myöhemmin oppikoulun puute alkoi Munkkiniemessä tuntua yhä kiperämmältä ongelmalta, joten Stenius toi asian uudelleen esille Munkkiniemen yhdyskunnanvaltuuston kokouksessa. Lopulta valtuusto antoi oppikoulun perustamissuunnitelman käsiteltäväksi eräälle Steniuksen johtamalle toimikunnalle.

Munkkiniemen oppikoulutarpeen ajamiseksi eräs helsinkiläinen yksityishenkilö perusti Yhteislyseo Osakeyhtiö -nimisen kouluyhtiön, joka ajoi oppikoulukysymystä Munkkiniemessä. Tämän yhtiö jatkoi valmisteluja koulun perustamiseksi, vaikka valtioneuvosto hylkäsi elokuussa 1937 osakeyhtiön toimilupa-anomuksen taloudellisista syistä. Koulu kuitenkin avasi syksyllä 1937 ovensa niin sanottuna kotikouluna.

Steniuksen johtama toimikunta esitti syksyllä 1937 laatimansa selvityksen oppikoulukysymyksistä. Sen mukaan aika oli kypsä uudelle oppikoululle Munkkiniemessä. Lopulta kuitenkin vasta vuoden 1938 helmikuussa tartuttiin tuumasta toimeen, kun oppikouluikäisten lasten vanhempien vaatimuksesta kunnanvaltuusto otti asian vakavasti käsittelyyn. Tämän seurauksena kunnanvaltuusto perusti uuden komitean ajamaan asiaa.

Koulun alkutaival ja koulutalo

Valtioneuvosto myönsi Munkkiniemen yhteiskoululle lopulta toimiluvan 12. toukokuuta 1938 ja koulu avasi ovensa saman vuoden syksyllä. Oppikouluhankkeen ajajat tiesivät jo vuonna 1938 sen, että oppikoulun toiminta vaati omaa koulutaloa. Toiminnan piti kuitenkin alkaa vuokratiloissa, ja ensimmäisenä lukuvuonna kouluun saapui 42 oppilasta. Vuoden 1939 kesällä toimintaolosuhteet näyttivät muuttuvan parempaan päin. Huopalahden kunnan piti vuokrata koululle tilat Lehtisaarentien koulutalosta. Näin ei kuitenkaan käynyt kunnanvaltuuston ruotsinkielisten jäsenten vastustuksesta johtuen. Ensimmäiset tilat koulu sai Munkkiniemestä osoitteesta Rantapolku 11. Vuoden 1939 jälkeen koulu toimi väliaikaisesti Lehtisaarentien koulutalossa.

1940-luvun alussa toinen maailmansota ja jatkosota häiritsivät koulutyötä Munkkiniemen Yhteiskoulussa. Jotkin lukukaudet piti lopettaa etuajassa tai aloittaa myöhässä. Jatkosodasta huolimatta koulun asema vakiintui 1940-luvulla ja vuonna 1944 se sai luvan alkaa antaa keskikoulun päästötodistuksia. Vuonna 1945 koulu sai alkaa päästää oppilaita yliopistoon, ensin väliaikaisella luvalla ja vuodesta 1948 lähtien pysyvästi.

Jatkosodan jälkeen 1940-luvulla koulun oppilasmäärä oli kasvanut niin suureksi, että nykyiset koulutilat eivät enää riittäneet. Koulun johtokunta harkitsi Nuottapolulla olevaa koulutaloa koulun sijoituspaikaksi, mutta Helsingin kaupunki ei pitänyt tätä sopivana sijoituspaikkana. Se tarjosi koulun sijoituspaikaksi kaksi vaihtoehtoa, molemmat Munkkiniemestä Lokkalantien varrelta. Koulun tuleva sijoituspaikka ratkaistiin vuonna 1947: koulu sai tontin Lokkalantien ja Laajalahdentien kulmasta. Tästä tuli koulun lopullinen sijoituspaikka. Kauppa kaupungin ja Munkkiniemen Yhteiskoulun välillä vahvistettiin 17. marraskuuta 1948. Tontin hinta oli lopulta 5,4 vmk. Rakentamisen rahoittamista varten perustettiin vuonna 1948 Munkkiniemen Yhteiskoulun Kannatusyhtiö. Varoja rakentamiseen keräsivät muun muassa naistoimikunnat ja yleiskeräykset. Uuden koulutalon piirustukset tilattiin arkkitehti Toivo Löyskältä. Pääurakan rakentamisessa sai rakennusliike Oy Tektor Ab. Urakkasummaksi sovittiin 48 100 000 markkaa. Lopulta koulun perustusten kaivaminen aloitettiin vuonna 1950. Koulun rakentaminen oli jo syksyllä 1951 niin pitkällä, että koulutyö talossa voitiin jo aloittaa. Lopulta koulutalon ensimmäinen rakennusvaihe oli valmiina keväällä 1952.

Koulutalon toinen rakennusvaihe suoritettiin 1950-luvulla. Syynä oli jälleen kerran se, että Munkkiniemen alueen oppilasmäärien tiedettiin tulevan nousemaan entisestään ja koulutaloon tultaisiin tarvitsemaan lisää tilaa. Munkkiniemen Yhteiskoulun oppilasmäärä oli vuoteen 1955 mennessä noussut jo 900:ään. Silloin koulu oli jo niin ahdas, ettei 69 pääsytutkinnossa hyväksyttyä oppilasta voitu ottaa kouluun. Uuden siiven rakennustyöt kestivät vuodet 1956–1957. Koulu sai tässä yhteydessä lisätilaa noin 10 000 m³. Koulu liittyi myöhemmin kaukolämpöverkostoon vuonna 1971. Koulu peruskorjattiin vuonna 1999. Samassa yhteydessä koulu sai uuden lisäsiiven, uuden yhdyskäytävän ja vanhempaa osiota laajennettiin. Peruskorjauksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Hannu Jaakola.

Opettajakunta

Kun Munkkiniemen Yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1938, koulussa työskenteli vain neljä opettajaa, joista yksi oli päätoiminen. Pian opettajien lukumäärä kuitenkin kasvoi, ja vuonna 1940 se oli jo yhdeksän. Koulun tavoite oli hankkia jo heti alussa päteviä opettajia. Koulu maksoi niille hyvää palkkaa, parempaa kuin valtion koulut vastaaville viroille. Vuonna 1940 koulu liittyi Yksityiskoulujen eläkekassan jäseneksi.

Vuonna 1951 saatiin valtionapulain ja yksityiskouluasetuksen yhteydessä läpi laki, joka velvoitti yksityiskoulut maksamaan opettajille samansuuruista palkkaa kuin valtion koulut. Samalla kouluun saatiin uusia vanhempien lehtorien toimia, jotka oikeuttivat valtionapuun. Aluksi koulu oli oikeutettu kahdeksaan tällaiseen vanhempaan lehtoriin.

Peruskoulujen tullessa vanhempien lehtorien toimet piti hajauttaa joko lukion tai peruskoulua korvaavan kouluasteen opettajien toimiksi. Toimet pyrittiin erottamaan toisistaan siten, että peruskoulua korvaavassa kouluasteessa sekä lukiossa olisi molemmissa eri opettajat keskenään.

Koulujärjestelmän muutoksen yhteydessä 1977 sallittiin myös normaalia varhaisempi eläkkeelle siirtyminen sekä opettajatoimien vakinaistaminen. Uusi eläkeikärajan alennus johti 1970-luvulla nuorennusleikkaukseen opettajistossa.

Koulutalon tekniset tiedot

Munkkiniemen yhteiskoulun oppilasruokala

• Kokonaispinta-ala yli 10 000 neliömetriä
• Kokonaistilavuus yli 46 000 kuutiometriä
• Vanhin osa 1951, juhlasiipi 1957 ja uudisosa liikuntahalleineen 1999.

Ennen peruskorjausta koulun kokonaispinta-ala oli vain noin 6 700 neliömetriä, mutta peruskorjauksen yhteydessä koulu sai lisää pinta-alaa noin 3 700 neliömetriä. Peruskorjauksen yhteydessä koulu sai lisää tilavuutta vajaa 20 000 kuutiometriä yhteistilavuuden ollessa nykyään yli 46 000 kuutiometriä.

Koulupolitiikkaa

Munkkiniemen yhteiskoulu siirtyi valtionkokeilussa 1950-luvulla järjestelmään, jossa koulua käytiin ensin 4 vuotta kansakoulua, sitten 4 vuotta keskikoulua ja lopuksi 4 vuotta lukiota. 1956 Munkkiniemen yhteiskoulun rinnalle perustettiin uusi Munkkiniemen keskikoulu ja lukio, josta tuli sisarkoulu Munkkiniemen Yhteiskoulun rinnalle. Tämä toimintamalli oli käytössä kahdeksan vuoden ajan, kunnes 1960-luvulla tapahtuneiden muutosten takia Munkkiniemen keskikoulu ja lukio yhdistettiin Munkkiniemen Yhteiskouluun.). 1970-luvulla käytiin keskustelua ja kamppailtiin siitä, saavatko yksityiskoulut enää toimia koulujärjestelmässä. Monet olivat sitä mieltä, että yksityiskoulujen pitäisi muuttua tavallisiksi julkisen tahon peruskouluiksi. Helsinkiin tuli 1977 peruskoulujärjestelmä, ja sen yhteydessä laki, jonka nojalla jotkin koulut saivat jäädä peruskoulua korvaaviksi kouluiksi, ja yksi näistä kouluista oli Munkkiniemen Yhteiskoulu. Munkkiniemestä lähin kaupungin ylläpitämä vuosiluokkien 7–9 koulu on Meilahden yläaste. Kaupungin lukioita ei juurikaan lähellä ole.

Munkkiniemen Yhteiskoulun alueelle muodostettiin tämän jälkeen koulupiiri, johon kuuluivat Vanha Munkkiniemi, Lehtisaari, Kuusisaari, Munkkivuori ja Niemenmäki. Tämä jätti Munkkivuoressa siajinneen Munkkivuoren Yhteiskoulun ilman tehtävää, joten se luovuttautui kaupungille vuonna 1979. Tämän seurauksena koulupiirijakoa muutettiin siten, että Munkkivuoren yläasteen koulupiiriin kuuluivat alueet Munkkivuori, Niemenmäki ja uutena alueena Pitäjänmäki. Munkkiniemen Yhteiskoulun koulupiiriin taas kuuluivat Vanha Munkkiniemi, Lehtisaari, Kuusisaari sekä uutena alueena Konala. Konalalaisten oppilaiden koulumatkat Munkkiniemeen hoidettiin bussikuljetuksin. Vuodesta 1991 lähtien koulupiiri muuttui: Konala erosi siitä ja uudeksi alueeksi otettiin Munkkivuori ja Tali. Munkkivuoren yläasteen entisiin tiloihin siirtyi remontin ja lisärakentamisen valmistuttua valtion omistama Helsingin ranskalais-suomalainen koulu. Konalan ala-asteelta siirrytään nykyisin 7. luokalle Pitäjänmäen peruskouluun.

Uuden peruskoulujärjestelmän myötä Munkkiniemen Yhteiskoulu päätti ottaa pitkinä kielinä luettavien ruotsin ja englannin oheen myös uuden pitkän ranskan kielen ryhmän.Peruskoulun opetussuunnitelma 1979 tuo kieliin ja matematiikkaan tasokurssit. Ne kuitenkin poistettiin vuonna 1985.

Koulu nykyään

Lukion pääsyrajat 2000–2023
Vuosi	KA-raja (yleislinja)	Pisteraja, max. 20 (yhteiskunta- ja talouslinja)	Pisteraja, max. 20 (koripallolinja)	Pisteraja, max. 20 (luonnontiedelinja)
2000–2001	7,90
2001–2002	8,18
2002–2003	8,30
2003–2004	8,30
2004–2005	8,36
2005–2006	8,27
2006–2007	8,11
2007–2008	8,23
2008–2009	8,33
2009–2010	8,46
2010–2011	8,33
2011–2012	8,46
2012–2013	8,33
2013–2014	8,54
2014–2015	8,50
2015–2016	8,67	12,95
2016–2017	8,50	14,33
2017–2018	8,58	14,13
2018–2019	8,67	15,78
2019–2020	8,75	15,55
2020–2021	8,58	9,83
2021–2022	8,58	15,79	13,15	15,57
2022–2023	8,5	14,20	12,08	14,63
2023–2024	8,67	16,30	17,63	15,22

Munkkiniemen yhteiskoulu on yksityinen koulu, jossa toimii peruskoulua korvaavat luokat 7–9 sekä lukio. Sitä ylläpitää Munkkiniemen Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry. Koulussa on paitsi iso ja pieni voimistelusali myös 750 henkeä vetävä juhlasali.

Koulussa toimii sekä peruskoulun että lukion puolella oppilaskunta. Oppilaskunnan hallitus valitaan vuosittain joka luokalta valittujen luottamusoppilaiden keskuudesta.

Munkkiniemen yhteiskoulussa on perinteisesti ollut vahva rooli etenkin kielten ja matematiikan opiskelussa. Tästä on maininta jo valtioneuvostolle keväällä 1938 lähetetyssä koulun toimilupahakemuksessa.

Peruskoulun puolella koulu tarjoaa matematiikkapainotusta, eli kullakin peruskoulun vuosiasteella on yksi erillinen sellainen luokka, jossa opiskellaan matematiikkaa painotetusti. Matematiikkaluokalle haetaan soveltuvuuskokeessa. Myös lukiossa on tarjolla laaja matematiikkavalikoima: opiskelija voi Munkkiniemen yhteiskoulussa opiskella joko lyhyttä, pitkää tai erikoispitkää matematiikkaa. Erikoispitkää matematiikkaa on Munkkiniemen Yhteiskoulussa opetettu vuodesta 1997 lähtien. Munkkiniemen yhteiskoulussa on ollut luokaton lukio vuodesta 1994 lähtien.

Koulussa on myös laaja kieliohjelma. Koulu tarjoaa runsaasti vieraita kieliä niin lukiossa kuin peruskoulussa.

Koulun peruskoulun kieliohjelma:

• A1- kieli: englanti, ranska, saksa, ruotsi
• A2- kieli: englanti, ranska, saksa, ruotsi
• B1- kieli: ruotsi
• B2- kieli: saksa, ranska

Munkkiniemen yhteiskoulun lukion sisäänpääsykeskiarvoraja on yleensä keskiarvon 8,6 paikkeilla. Vuonna 2023 yleislinjan pääsyraja oli 8,67.

Koulun oppilasmäärä oli suurin 1960-luvulla, jolloin oppilaita oli yli tuhat. Oppilasmäärä kuitenkin kääntyi laskuun, ja 1990-luvun alussa oppilaita oli enää runsaat 500. Nyt oppilasmäärä on lähtenyt uudelleen nousuun, ja nykyään^milloin? oppilaita Munkkiniemen Yhteiskoulussa on noin 900–950.^lähde?

Munkkiniemen Yhteiskoulu on mukana myös Suomen Ympäristökasvatuksen Seura Ry:n järjestämässä Vihreä lippu- ympäristökasvatusohjelmassa. Koulussa toimii oma erillinen ympäristöraati, joka koordinoi Vihreä Lippu- ohjelmaa koulussa. Raatiin kuuluu niin oppilaita, opettajia kuin muuta henkilökuntaa koulusta.

Koulukirjasto

Munkkiniemen yhteiskoulussa toimii koulun oppilaiden ja henkilökunnan käyttöön tarkoitettu kirjasto, joka käsittää noin 30 000 nidettä kauno- ja tietokirjallisuutta, laajan valikoiman lehtiä ja sähköiset yhteydet. Kirjastossa työskentelee kokopäivätoiminen informaatikko, ja kirjastossa on käytössä koulun oma kirjastokortti. Lisäksi kirjaston yhteydessä toimii hiljaista työskentelyä varten lukusali.

Kirjaston käytössä on tietokanta, johon on tallennettu tiedot kaikista koulun kirjoista. Kirjojen lainaus ja palautus toimivat tämän järjestelmän avulla. Luokituksessa käytetään Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmää. Kaunokirjallisuus on järjestetty tekijän sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen: erikseen nuorten- ja aikuistenkirjallisuuteen. Kirjastosta löytää myös vieraskielistä lukemista ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi.

Kirjasto on palkittu vuosina 2005 ja 2011 Kopioston kannustusrahalla ja vuonna 2008 Munkkivuoren Suomalaisen Kirjakaupan vuoden lukijana .

Rehtorit

Munkkiniemen yhteiskoululla on historian saatossa ollut vain neljä rehtoria, sillä he kaikki ovat olleet virassa erittäin pitkään.

• Ilmari Koskimies (1938–1949)
• Jussi Saukkonen (1949–1972)
• Jorma Rytkönen (1972–1998)
• Aki Holopainen (1998–)

Lähde:

Muuta

Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys on valinnut Vuoden munkkalaisen jo vuodesta 2001 lähtien. Tämän kunniamaininnan voi saada Munkkiniemen yhteiskoulun seniori, jolla on erityisiä ansioita yhteiskunnallisesti ja joka samalla osoittaa hyvää Munkka-henkeä.

Munkkiniemen alueella on perinteisesti vankka koripalloperinne, mikä näkyy mm. siinä, että koulu tarjoaa sekä peruskoulun että lukion puolella koripalloa valinnaisaineeksi. Munkkiniemen yhteiskoulun liikuntasali toimiikin koripalloseura Torpan Poikien junioreiden kotihallina. Koulu on myös osa pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean yhteistyöverkostoa.

Vuoden 2010 syksyllä Munkkiniemen yhteiskoulun pihaan pystytettiin Vapaaheitto-niminen Juhana Blomstedtin suunnittelema patsas, joka symboloi Munkkiniemen alueen koripalloperinteitä. Talvella 2010 Vapaaheitto-patsas oli ehdolla vuoden urheiluteoksi.

Koulun ruokala- ja kahviopalveluista vastaa Fazer Amica.

Koulua ylläpitää Munkkiniemen yhteiskoulun kannatusyhdistys ry, jonka hallitus päättää koulun asioista. Koulun toimintaa tukee vanhempainyhdistys Munkkiniemen yhteiskoulun ystävät ry, joka tukee koulun toimintaa mm. rahalahjoituksin. Koulussa toimii myös Munkkiniemen yhteiskoulun seniorit ry, joka toimii yhdyssiteenä koulun ja koulun entisten oppilaiden välillä.

Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori on Aki Holopainen ja vararehtori Merja Haavisto.

Kirjallisuus

Munkkiniemen yhteiskoulussa on julkaistu vuosien saatossa useita koulua käsitteleviä kirjoja. Koulua koskevia julkaisuja ovat:

• Työtä ja juhlaa, 1955.
• Munkkiniemen yhteiskoulun Kouluviesti 1958:4: Koulun 20-vuotisjuhlanumero, 1958.
• Rytkönen, Jorma: Munkkiniemen yhteiskoulu 1938–1963, 1963.
• Munkkiniemen yhteiskoulu 1938–1988: historiikki, matrikkeli, 1988.
• Muncca 60: Munkka – munkkalaisuus – MYK, 1998.
• Salminen, Jari: Munkasta maailmalle – Munkkiniemen yhteiskoulun historia 1938–2013, 2013.
• Munkkiniemen yhteiskoulun oppilasmatrikkeli 1938–2013, 2013.

Joitain kirjoja voi yhä ostaa koulun toimistosta. Toiset ovat lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjastoista.

Entisiä oppilaita

Vuoden munkkalaisiksi on vuosien varrella valittu muun muassa Jaakko Rauramo, Jukka Riikonen, Riitta Nelimarkka, Aarne I. Koskimies, Juhana Blomstedt, Mikko Leppilampi, Janne Virkkunen, Jorma Rytkönen, Tuula Teeri, Pentti Nohynek, Anna Kotsalo-Mustonen, Markus Lehtinen, Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys ry, Anssi Rauramo , Eija Salmi ja Tuija Talvitie. Vuoden munkkalaisen kunniamaininnan voi saada Munkkiniemen yhteiskoulun seniori.

Munkkalaiskirjailijoita puolestaan ovat muun muassa Olli Hakkarainen, Elina Halttunen, Seppo Harjulehto, Mirjami Hietala, Helmi Kekkonen, Anita Konkka, Tiina Krohn, Hannu Mäkelä, Riitta Nelimarkka ja Sirkka Turkka.

Munkassa koulua käyneitä urheilijoita ovat muun muassa Sauli Väisänen, Niklas Seppänen, Otto Virtanen, Remu Raitanen ja Oona Kivelä.

Musiikin saralta munkkalaisia ovat muun muassa Markus Lehtinen, Ossi Tanner, Esa Kaartamo ja Mona Carita.

Lähteet

• Matrikkelitoimikunta: Munkkiniemen Yhteiskoulu 1938-88 Historiikki-Matrikkeli. Helsinki: Munkkiniemen yhteiskoulun seniorit ry, 1988. ISBN 952-95006-2-6
• Jari Salminen: Munkasta maailmalle – Munkkiniemen yhteiskoulun historia 1938–2013. Helsinki: Munkkiniemen yhteiskoulu, 2013.
• Matrikkelitoimikunta: Munkkiniemen yhteiskoulun oppilasmatrikkeli 1938–2013. Helsinki: Munkkiniemen yhteiskoulu, 2013.

Aiheesta muualla

• Munkkiniemen yhteiskoulun sivusto
• Vapaaheitto-patsas