Mouhijärvi (järvi)
| Mouhijärvi | |
|---|---|
 Mouhijärvi luoteesta päin nähtynä. Etualalla Pieni (vas.) ja Iso Takkasaari. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
| Laskujoki | Mouhijoki eli Kiikoisjoki eli Kolusjoki [1] |
| Järvinumero | 35.155.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 64,7 m [1] |
| Rantaviiva | 23,132 km [2] |
| Pinta-ala | 6,87027 km² [2] |
| Tilavuus | 0,02368676 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,45 m [2] |
| Suurin syvyys | 17,1 m [2] |
 Mouhijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mouhijärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Mouhijärven alueeseen. Järven länsipää ulottuu entisen Suodenniemen kunnan alueelle, ja sen ympärillä ovat Putajan, Jalkavalan ja Vesunnin kylät. Mouhijärven kunta on aikoinaan saanut nimensä järven mukaan. Mouhi on pieni kalanpoikanen.[1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 687 hehtaaria, ja sen pituus on 5,2 kilometriä ja leveys 1,5 kilometriä. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa noin 12 kilometriä pitkä Mouhijoki (eli Kiikoisjoki eli Kolusjoki), joka laskee Kiikoisjärveen ja sitten Jaaranjokena Sääksjärveen, josta se jatkaa Kauvatsanjokena kohti Puurijärveä ja lopulta Ala-Kauvatsan jokena Kokemäenjokeen.[1][2]
Järven tulo-ojia ovat luoteisrannalla Koliseva, joka tuo vettä soilta, ja Karhuoja, joka on Ylisen Alhajärven, vahlosen, Kailojärven, Iso-Ympyriäisen ja Pikku-Ympyriäisen laskuoja. Kourajoki tuo valuma-alueen pohjoisten vesistöjen vedet Kourajärven kautta Mouhijärveen. Idästä laskeva Karinoja on Kuusjärven, Irriäisjärven, Ison Suksijärven, Pienen Suksijärven, Hiki-Suitun, Pohjusjärven ja pieni Paskalammin laskuoja. Uuhioja on Onkijärven laskuoja, joka laskee samalla Uuhisuon vedet. Sammalusoja on Sammalusjärven ja Pahaoja on Pahalammin laskuoja.[1]
Mohijärvessä on kolme suurempaa saarta. Suurin on noin 300-metrinen Mouhisaari. Pohjoisrannassa on lisäksi matalat Iso Takkasaari, sitä suurempi Pieni Takkasaari ja luotona Pikkusaari. Saaria on yhteensä 12, ja niiden kokonaispinta-ala on 5,9 ha ja rantaviivaa niissä on 2,3 km.[1][2]
Järven rantaviiva on 23 kilometriä pitkä, ja ranta on puoliksi peltoa ja puoliksi kallio- ja moreenipohjaista metsämaata. Järven yleisilme on peltomaisema, jota rikkoo metsämaisema eteläisessä osassa järveä. Rantoja kiertää loma- ja haja-asutus, jonne kulkee teitä valtatieltä 11.[1]
Virkistystoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mouhijärvestä kalastetaan pääasiassa haukea, kuhaa, ahventa ja lahnaa. Järvellä on käytettävissä kolme laavua yökalastajien ja retkeilijöiden lepopaikoiksi. Mouhijärvessä on Mouhijoen luusuassa säännöstelypato, jonka alla joki aloittaa virtaamisen koskiosuudella. Siellä voi kalastaa kirjolohta.[4]
Veneen voi laskea vesille veneelaskupaikoista, joita on Vilpunrannassa ja Putajanrannassa.[4] Mouhijärven läpi on opastettu myös niin sanottu Kymmenen joen ja kymmen järven melontareitti. Järvessä on kaksi uimarantaa.[5][6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenpinnan korkeutta on aikoinaan laskettu.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Mouhijärvi Karttapaikka
- ↑ a b c d e f g Oiva – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.3.2012.
- ↑ D. Skogman: Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja keräilemässä Salakirjat
- ↑ a b Sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) ja Mouhijärvi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kymmenen joen ja kymmenen järven reitti (Arkistoitu – Internet Archive), Suomun kalavedet, Kiikoisten kunta, (melonnan reittiohje) (pdf)
- ↑ Kymmenen joen ja kymmenen järven reitti (Arkistoitu – Internet Archive) Kanoottiliitto
- ↑ Kejonen, Aimo & al.:Maaperäkartan selitys, karttalehti 2121 06, 2004
- Kokemäenjoen alue (35.1)
- Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
- Näsijärven–Ruoveden alue (35.3)
- Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4)
- Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)
- Keuruun reitin valuma-alue (35.6)
- Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7)
- Vanajan reitin valuma-alue (35.8)
- Loimijoen valuma-alue (35.9)