Moldova
Moldovan tasavalta Republica Moldova |
|
---|---|
|
|
Valtiomuoto | tasavalta |
Presidentti Pääministeri |
Maia Sandu Dorin Recean |
Pääkaupunki |
Chișinău (674 500 as.)[1] |
Muita kaupunkeja |
Bălți (144 900 as.),[1] Tiraspol (133 807 as.)[2], lisää kaupunkeja |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 33 851 km² [3] (sijalla 136) |
– josta sisävesiä | 472 km² |
Väkiluku (2014) | 4 062 753 (arvio 1/2014, josta 3 557 600 as. Moldova ilman Transnistriaa [1] ja Transnistria 505 153 as.[2]) (sijalla 120) |
– väestötiheys | 120,0 as. / km² (2014 arvio) |
– väestönkasvu | −1,1 % [3] (2021) |
Viralliset kielet |
romania alueellisesti: gagauzi ukraina venäjä |
Valuutta | Moldovan leu (MDL) |
BKT (2019) | |
– yhteensä | 36,186 mrd. USD (ostovoimakorjattu) [4] (sijalla 129) |
– per asukas | 4 464 USD[4] |
HDI (2019) | 0,750 [5] (sijalla 90) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 17,7 % [3] |
– teollisuus | 20,3 % [3] |
– palvelut | 62 % [3] |
Aikavyöhyke | UTC 2 |
– kesäaika | UTC 3 |
Itsenäisyys Neuvostoliitosta |
27. elokuuta 1991 |
Lyhenne | MD |
– ajoneuvot: | MD |
– lentokoneet: | ER |
Kansainvälinen suuntanumero |
373 |
Tunnuslause | - |
Kansallislaulu | ”Limba noastră” |
|
|
Edeltäjä(t) | Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta |
|
Moldova (rom. Moldova), virallisesti Moldovan tasavalta (rom. Republica Moldova) on sisämaavaltio Itä-Euroopassa. Se sijaitsee Romanian ja Ukrainan välissä Moldovan historiallisen alueen itäosassa. Maan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 4,0 miljoonaa.[3][1][2] Moldovan pääkaupunki on Chișinău.
Moldova kuuluu Itsenäisten valtioiden yhteisöön, vaikkakin lopetti aktiivisen osallistumisensa järjestössä marraskuussa 2022.[6] Se on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Asukkaista pääosa on etniseltä taustaltaan romanialaisia (itämoldovalaisia) ja uskonnoltaan Romanian patriarkaattiin kuuluvia ortodokseja. Viininviljely on ollut tärkeä osa Moldovan taloutta ja kulttuuria vuosisatojen ajan.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sijainti ja pinnanmuodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä,[3] ja se sijaitsee Dnestr- ja Prutjoen välissä lähellä Mustanmeren luoteiskulmaa. Maalla ei kuitenkaan ole omaa merenrantaa, mutta yhteys Mustallemerelle on maan eteläosista Tonavan rannalta Giurgiuleștin vapaasataman kautta.[7] Sen rajanaapureita ovat Ukraina pohjoisessa, idässä ja etelässä ja Romania lännessä.[8] Romanian vastainen raja on 450 kilometriä pitkä ja Ukrainan vastainen 940 kilometriä pitkä.[3]
Moldova sijaitsee Itä-Euroopan tasangon lounaisosassa.[9] Maasto on pääosin kumpuilevaa, syvien jokien ja laaksojen rikkomaa tasankoa. Maan pohjoisosassa on 90–600 metrin korkeudessa oleva Bălțin aro ja keskiosassa noin 350–400 metriin kohoava Codri. Sen alueella on myös maan korkein kohta, 430 metrin korkuinen Dealul Bălănești.[10]
Moldovaa halkovat useat joet, mutta suurin osa niistä on lyhyitä.[11] Vain kahdeksan joen pituus on yli sata kilometriä. Maan tärkein joki on Dnestr, joka on purjehduskelpoisin myös talvisin. Prut puolestaan on Tonavan sivujoki, ja se liittyy Tonavaan maan lounaiskulmassa.[10] Moldovassa on myös laaja pohjavesiverkosto, johon kuuluu yli 2 000 lähdettä.[11]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasto on leudon mantereinen, kesät ovat pitkiä ja lämpimiä. Keskilämpötila on heinäkuussa noin 19 °C maan pohjoisosassa ja 23 °C eteläosassa.[12] Talvi on lyhyt Mustanmeren läheisyyden ansiosta. Tammikuun keskilämpötila on noin −4 °C. Vuoden keskimääräinen sademäärä on etelässä 400 mm, pohjoisessa 600 mm.[13] Sadanta vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Joinain vuosina määrä voi olla jopa kaksinkertainen, kun joinain vuosina maassa kärsitään kuivuudesta. Suurin osa sateista tulee lämpiminä kesäkuukausina. Talvisin lunta tulee vain vähän.[12]
Luonto ja luonnonsuojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovan pohjois- ja keskiosat kuuluvat metsävyöhykkeeseen, kun eteläosassa taas on aroa. Yleisimpiä puita ovat valkopyökit ja tammet. Vielä 1800-luvun alussa kolmasosa maasta oli metsän peitossa, mutta metsäkadon takia osuus on pienentynyt selvästi.[14] Maasta yli 54 prosenttia on maanviljelykäytössä, metsät peittävät yhdeksän prosenttia pinta-alasta.[15]
Moldovan nisäkäslajisto on maan pienuudesta huolimatta runsaslajinen. Soiset jokivarret puolestaan ovat ihanteellisia monille muuttolinnuille. Metsien yleisiä lintuja ovat kangaskiuru, närhi, laulurastas, mustarastas ja sarvipöllö.[14]
Moldovan ensimmäinen kansallispuisto, Orhein kansallispuisto valmistui vuonna 2013. Vuonna 2022 parlamentti teki päätöksen Ala-Dnestrin kansallispuistosta. Se sijaitsee Dnestrjoen varrella lähellä Ukrainan rajaa, ja sen pinta-alaksi tulee noin 500 neliökilometriä. Maassa on jo muita suojelualueita, kuten Codrun luonnonsuojelualue, jossa on tavattu 924 kasvilajia, 138 lintulajia ja 45 nisäkäslajia.[16][17][18][19]
Suurimmat kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovassa oli vuoden 2014 alun väestöarvion mukaan kolme yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Pääkaupunki Chișinăun (674 500 as.) lisäksi muita merkittäviä kaupunkeja ovat pohjoisosan keskus Bălți (144 900 as.), Transnistrian hallintokeskus Tiraspol (133 807 as.) sekä Bender (eli Tighina, 91 882 as.). Yli 20 000 asukkaan kaupunkeja oli yhteensä 15.[1][2]
Oheisessa kartassa on esitetty Moldovan kaikkien yli 10 000 asukkaan kaupunkien sijainti, sekä tätä pienemmät piirikeskukset. Kaikkiaan Moldovassa on 66 kaupunkia (2014).
- Katso myös: Luettelo Moldovan kaupungeista
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Moldovan historia
Varhaiset vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovan kulttuuriperintö alkaa ajoilta, jolloin Rooman valtakunta valloitti Daakian ja valloittajien vaikutteet sekoittuivat paikallisiin perinteisiin. Roomalaisten jälkeen alueen yli pyyhkäisi monia usein väkivaltaisia kansoja: hunnit, itägootit, bulgaarit, madjaarit ja mongolit. 1200-luvulla Unkari linnoitti aluetta Siretuljoelle asti ja hallitsi sitä kunnes 1349 ruhtinas Bogdan perusti Moldovan ruhtinaskunnan. Sitä kutsuttiin aluksi Bogdaniaksi, ja se ulottui Karpaateilta Dnestrjoelle. Sen nimeksi annettiin Moldova nykyisin Romanialle kuuluvan Moldovajoen mukaan.[20]
Ruhtinaskunnasta vieraan vallan alle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1400-luvun loppupuolella osmanit lisäsivät painetta Kaakkois-Euroopassa. Vaikka Tapani III Suuri voitti useita taisteluita, Moldovan ruhtinaskunta joutui lopulta alistumaan vuonna 1512 osmanien imperiumin vasallivaltioksi. Vuonna 1775 itävaltalaiset valtasivat Pohjois-Moldovan ja liittivät sen valtakuntaansa Bukovinan nimellä. Venäjä puolestaan liitti vuonna 1812 Moldovasta itseensä Prutjoen itäpuoliset osat. Tämä Venäjän valtakunnassa Bessarabiana tunnettu alue vastasi suurimmalta osin nykyistä Moldovan tasavaltaa. Moldovan itsenäisenä säilynyt länsiosa yhdistyi Valakian ruhtinaskunnan kanssa 1861 ja muodosti uuden Romanian valtion.[20]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Bessarabia liittyi yhdessä Bukovinan ja Transilvanian kanssa Romaniaan.[21]
Neuvostoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta
Toisen maailmansodan yhteydessä Neuvostoliitto liitti Bessarabian itseensä. Pohjois-Bukovina ja kaistale Mustanmeren rannikkoa liitettiin suoraan Ukrainan neuvostotasavaltaan. Valtaosa Bessarabiasta yhdistettiin kuitenkin Dnestrjoen itäpuolisen, Ukrainan SNT:n alaisen Moldovan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Moldovan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Mustanmeren rannikko liitettiin Ukrainan neuvostotasavaltaan, jolloin Moldovasta tuli sisämaavaltio.[21]
Kesäkuussa 1941 saksalaiset ja romanialaiset hyökkäsivät Moldovan ja Ukrainan neuvostotasavaltoihin. Saksalaiset antoivat aseveljelleen Romanialle entisen Bessarabian lisäksi kaistaleen Dnestrjoen toiselta puolelta, jonka romanialaiset nimesivät Transnistrian kuvernementiksi. Järjestely jatkui vuoteen 1944 asti, jolloin Neuvostoliitto valtasi Trasnistrian ja Bessarabian takaisin. Ne siirtyivät virallisesti osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1947, ja vanhat rajat ja venäläisperäiset paikannimet palautettiin käyttöön.[22] Sodan jälkeen alkoi voimakas venäläistämispolitiikka, ja siteitä Romaniaan pyrittiin häivyttämään. Etnisiä venäläisiä ja ukrainalaisia rohkaistiin muuttamaan varsinkin Transnistrian alueelle, ja romaniasta eriytetyssä moldovan kielessä otettiin käyttöön kyrilliset kirjaimet. Leonid Brežnev toimi Moldovan kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1950–1952, ja valtakaudellaan hän tukahdutti romanialaisten kapinayrityksen. Vasta Mihail Gorbatšovin perestroikan aikana kansallismielisten tuntojen ilmaiseminen vapautui.[23]
Itsenäisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi vuonna 1991 nimellä Moldovan tasavalta.[24] Nuoren valtion ensimmäinen presidentti Mircea Snegur käytti ilmaisuja, jotka liittivät maan Romanian yhteyteen, mutta vastusti silti välitöntä yhdistymistä Romaniaan. Moldovan kansanrintama hajosi kysymyksen vuoksi, ja Snegur lähti itsenäisenä ehdokkaana lokakuun 1991 vaaleihin ja voitti ne. Liittymisinnostus katosi nopeasti – joidenkin kyselyjen mukaan 70 prosenttia vastusti yhdistymistä 1992 – ja Moldova alkoi etääntyä Romaniasta. Transnistrian alueen separatistit julistautuivat erilliseksi valtioksi 1990, ja venäläisjoukot tukivat alueen itsenäisyyttä. Vuonna 1992 solmittiin aselepo. Myös kristityt turkinsukuiset gagauzit ovat hakeneet itsenäisyyttä, ja heidän alueilleen on myönnetty autonomia.[24] Vuonna 1994 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi määriteltiin romanian sijaan moldova.
Tyytymättömyys maan tilaan johti kommunistipuolueen murskaavaan vaalivoittoon 2001; se sai 71 edustajanpaikkaa 101:stä, ja presidentiksi nousi kommunisti Vladimir Voronin.[25] Voronin lisäsi varoja sosiaaliturvaan ja jatkoi Lucinschin yksityistämisohjelmaa. Voroninin kaudella välit Romaniaan huononivat edelleen. Vuonna 2003 maa vetäytyi Venäjän neuvottelemasta liittovaltiosopimuksesta Transnistrian kanssa.
Huhtikuun 2009 vaaleissa hallitseva kommunistipuolue sai parlamenttiin enemmistön, mutta ei presidentin nimittämiseen tarvittavaa määräenemmistöä. Hävinneet puolueet ryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta Romanian hallitusta.[26][27] Kun hallitusta ja presidenttiä ei saatu nimitettyä, vaalit uusittiin heinäkuussa. Venäjä ja Kiina lupasivat uusintavaalien alla suuria lainoja, minkä arveltiin auttavan kommunisteja.[28] Kommunistit kuitenkin menettivät enemmistön. Marraskuun 2010 vaaleissa kommunistit menettivät edelleen paikkoja, ja virkaa toimittavaksi presidentiksi nousi Marian Lupu. Viimein 16. maaliskuuta 2012 parlamentti onnistui valitsemaan presidentiksi pitkän linjan juristin, eurooppamyönteisen Nicolae Timoftin.[29]
Joulukuussa 2016 presidentiksi valittu Venäjä-mielinen Igor Dodon hyllytettiin 9. kesäkuuta 2019 hallituskriisin vuoksi. Hän ei muodostanut hallitusta määräaikaan mennessä, ja oikeuden päätöksellä hänen määräajan jälkeen muodostamansa Maia Sandun johtama hallitus todettiin laittomaksi. Parlamentti määrättiin hajotettavaksi ja uudet vaalit järjestettäväksi 6. syyskuuta. Väliaikaiseksi presidentiksi nostettiin aiempi pääministeri Pavel Filip.[30] Marraskuussa 2020 pidetyissä vaaleissa presidentiksi nousi Maia Sandu, joka voitti vaalien toisella kierroksella Igor Dodonin saamalla 58 prosenttia äänistä.[31]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldova on tasavalta, jonka valtionpäämies on presidentti.[32] Presidentin valtaoikeudet ovat kuitenkin pienemmät kuin parlamentin ja hallituksen.[33] Parlamenttiin valitaan 101 edustajaa suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi. Presidentti valitaan kaksikierroksisilla suorilla kansanvaaleilla niin ikään neljän vuoden välein (vuosina 2000–16 presidentin valitsi perustuslain mukaan parlamentti).[34] Presidentti puolestaan nimittää hallitusta johtavan pääministerin. Hallitus on vastuussa Moldovan sisä- ja ulkopolitiikasta.[32]
Parlamentti ja puolueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovan puoluekenttä on hajanainen ja vakiintumaton. Puolueet ovat usein kasaantuneet karismaattisen johtajansa ympärille. Geopoliittiset puolueet voidaan jakaa Venäjä- ja länsimyönteisiin.[35] Poliittisesti kansa jakautuu myös niin sanottuihin moldovisteihin ja unionisteihin. Vasemmistopuolueet ja venäläisvähemmistöt kannattavat moldovismia eli moldovalaisten ja romanialaisten etnistä eroa, kun taas monet moldovialaiset, moldovanromanialaiset ja oikeistopuolueet kannattavat yhtenäistä romanialaista kieltä ja kulttuuria.[36] Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa Moldovan tasavallan sosialistipuolue sai eniten ääniä ja 35 paikkaa parlamenttiin. Seuraavaksi suurimmat puolueet olivat Moldovan demokraattipuolue (30 paikka) ja Toiminta ja solidaarisuus (26 paikkaa).[37]
Separatismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovan sisällä on kaksi separatistista aluetta. Dnestrjoen vasemmalla rannalla joen itäpuolella sijaitsee de facto itsenäinen Transnistria, jolla on oma poliisi ja asevoimat, ja sitä tukevat alueelle sijoitetut venäläiset asevoimat. Valtiolla ei kuitenkaan ole kansainvälistä tunnustusta. Moldovan eteläosassa puolestaan on Gagauzian autonominen alue.[38] Transnistria on hylännyt kaikki Moldovan ehdottamat erityisasemat Moldovan valtion sisällä ja jatkaa itsenäisenä toimijana. Vuonna 1990 itsenäistynyt Gagauzia puolestaan liittyi takaisin Moldovaan neljä vuotta myöhemmin.[39]
Köyhyys ja maastamuutto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2003 arvioitiin, että viidesosa moldovalaisista työskenteli ulkomailla. Maan köyhyys on johtanut myös ihmiskauppaan.[40] Sen kitkemiseksi maa toivoo kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi Euroopan unionin kanssa, ja maa on allekirjoittanut ja ratifioinut ihmiskaupan kieltävän ja sen kitkemiseen pyrkivän Palermon sopimuksen.[41] Ongelma on kuitenkin se, että Moldovan viranomaisten tosiasiallinen toimivalta ei ulotu yksipuolisella julistuksella maasta irtautuneen Transnistrian alueelle, ja sitä kautta ihmiskauppa voi käytännössä onnistua.[42]
Vuonna 2018 julkaistun kyselyn mukaan puolet moldovalaisista haluaisi muuttaa maasta. Yleisimmät syyt olivat köyhyys, huoli lasten tulevaisuudesta ja luottamuspula maan oikeuslaitokseen. Maastamuuttoa helpottaa se, että melkein joka kolmannella moldovalaisella on Romanian passi, mikä mahdollistaa vapaan liikkuvuuden EU:n alueella.[43] Tammikuussa 2020 Moldovan ulkoministeri Aureliu Ciocoi kertoi, että poliitikoilla on noin vuosikymmen aikaa ratkaista maastamuutto-ongelma, jotta Moldova voisi säilyä "elinkelpoisena maana". Muuttoliike suuntautui vielä 2000-luvun puoleen väliin saakka pääsääntöisesti Venäjälle, mutta on sittemmin vaihtunut entistä enemmän kohti Eurooppaa.[44]
Liittyminen Romaniaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekä Romaniassa että Moldovassa on ryhmiä, joiden mukaan Moldovan tulisi liittyä Romaniaan. Aatteen kantava teema on Suur-Romania (rom. România Mare). Vuonna 2019 julkaistun kyselyn mukaan, "mikäli kansanäänestys pidettäisiin ensi sunnuntaina", 34% äänestäisi Romaniaan liittymisen puolesta, 54% vastaan ja 8% ei osannut sanoa. Samassa kyselyssä selvitettiin myös halukkuutta liittyä Euroopan unioniin (58% äänestäisi puolesta) tai Euraasian unioniin (50% äänestäisi puolesta). Naton kannatus jäi vähäiseksi (22% äänestäisi puolesta).[45]
Moldovalaisista puolueista yhdistymistä kannattavat Kansallinen yhtenäisyyspuolue (PUN), Liberaalipuolue (PL), Kansallinen liberaalipuolue (PNL) ja liberaalidemokraatit (PLDM).[46]
Alue- ja paikallishallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Moldovan piirit
Moldova jakautuu 32 hallintopiiriin (raioane, yksikkö raion), kolmeen itsehallinnolliseen kaupunkipiiriin (municipiilor, yksikkö municipiul: Chișinău, Bălți ja Bender eli Tighina), yhteen itsehallinnolliseen alueeseen (Gagauzia) ja yhteen Moldovasta irtautuneeksi julistautuneeseen alueelliseen yksikköön, Transnistriaan.[3] Myös Gagauzian ja Transnistrian keskuksilla (Cahul ja Tiraspol) on kaupunkipiirin asema.[47]
Kaupunkipiirit | Itsehallinnolliset alueet |
---|---|
Chișinău Bălți Bender |
Gagauzia Transnistria |
Hallintopiirit | |
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Moldovan talous
Bruttokansantuotteella (BKT) mitaten Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita. Vuonna 2009 sen väestöstä 26,3 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella eli alle kahdella dollarilla päivässä. Moldovan valuutta on leu (MDL), joka jakaantuu sataan baniin. Toukokuun lopulla 2021 yhdellä eurolla sai noin 21,6 leuta.[48] Valtion ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2019 oli 38,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 4 464 dollaria henkeä kohti.[4] Inflaatio vuonna 2019 oli 4,8 prosenttia. Maan tärkeimmät luonnonvarat ovat ruskohiili, fosforiitti, kalkkikivi ja viljelysmaa.[3]
Moldovan tärkeimpiin teollisuustuotteisiin kuuluvat elintarvikkeet, maatalouskoneet, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, kengät ja tekstiilit. Tärkeimmät vientituotteet ovat viini, elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet, kun taas maahan tuodaan öljyä ja kaasua, koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita, tekstiilejä, metalleja ja metallituotteita.[3] Merkittävimmät kauppakumppanit ovat Euroopan unioni, Ukraina, ja Venäjä.[49]
CIA:n arvion mukaan vuonna 2017 maatalous työllisti 32,3 prosenttia työvoimasta ja tuotti 17,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.[3] Maaperä on ilmeisesti Euroopan hedelmällisintä mustaamultaa, mutta maanviljely on nykyään tehotonta, sillä maanviljelyskoneet ja -laitteet ovat verrattain vanhoja. Lannoitteista ja muista maataloudessa käytettävistä kemikaaleista on puutetta, ja monin paikoin viljely täyttää luomuviljelyn ehdot. Maanviljely kärsii lisäksi työvoimapulasta maaseutuväestön hakeuduttua laajoin joukoin töihin pääkaupunkiin ja ulkomaille.[43][50] Maalle tärkeä viininviljely ja tuotanto kärsi pahoin Venäjän huhtikuussa 2006 asettamista moldovalaisten ja georgialaisten alkoholituotteiden tuontikielloista. Tuontikieltoja perusteltiin terveydellisillä syillä, mutta länsieurooppalaisen lehdistön mukaan syyt olivat poliittiset.[24]
Moldovalla on EU:n kanssa kauppaa helpottava ATP-sopimus (engl. Autonomous Trade Preferences to Moldova). Noin puolet ulkomaankaupasta kohdistuukin EU:n alueelle.[51] Maa kuuluu toistaiseksi Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY), mutta pyrkii eroamaan viimeisistäkin siihen liittyvistä sopimuksista vuoden 2024 loppuun mennessä.[52] Se liittyi 26. heinäkuuta 2001 Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin maan taloutta yksityistettiin aluksi valikoiden, ja siten maahan muodostui hyvin rikkaiden henkilöiden oligarkia.
Maahan yritetään houkutella ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia alhaisella yritysverotuksella (voittovero 15 prosenttia).[53] Arvonlisäverotus on yleisesti 20 prosentissa, mutta se on alennettu tai poistettu kokonaan monilta maan infrastruktuurille tärkeiltä tuotteilta, samoin kuin elintarvikkeilta.[54] Yritystoimintaa suosisi varmasti myös maan erittäin alhainen palkkataso (vuonna 2008 keskipalkka oli noin 188 euroa kuukaudessa).[55] Tammikuussa 2014 keskipalkka oli Moldovassa noin 207 euroa (3777,4 MDL).[56][57] Vuonna 2022 minipalkka oli 4000 leuta.[58]
Syksyllä 2007 avattiin Moldovan eteläosaan, Tonavan laaksoon hollantilaisyhtiöiden ja Euroopan investointipankin rahoittama Giurgiuleștin öljyterminaali, josta on Mustanmeren kautta yhteys Kaukasian ja Kaspianmeren öljykentille. Terminaali ja vapaasatama palvelee ensi kädessä Moldovan omaa energiahuoltoa, mutta rakenteilla oleva rautatieterminaali mahdollistaa toimitukset myös muualle Eurooppaan.[7] Moldovalla on maan eteläosassa Cahulin alueella myös pienet, arviolta 2–3 miljoonan tonnin hyödyntämättömät öljyvarat sekä jonkin verran maakaasua.[59]
Vuonna 2015 paljastui, että maan pankeista oli kadonnut 900 miljoonan euron arvosta varoja. Tapaus heikensi maan valuuttaa ja elinoloja ja johti pääministeri Chiril Gaburicin eroon.[60]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovassa on 11 lentokenttää, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Päälentoasema on Chișinăun kansainvälinen lentoasema. Rautatietä on 1 190 kilometriä ja päällystettyä maantietä 8 810 kilometriä. Vesiväyliä on 558 kilometriä Tonava-, Dnestr- ja Prut-joilla.[3]
Rautatieliikenteestä vastaa valtiollinen, liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa oleva Moldovan rautatiet. Sillä on säännöllistä henkilöjunaliikennettä Romaniaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Venäjälle.[61] Rautatieverkon ydin on luotu jo 1800-luvulla, esimerkiksi liikenne Chişinăuhun aloitettiin vuonna 1871.[62] Rataverkkoa käytetään etenkin rahtiliikenteeseen.[63]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2014 alun väkiluvuksi arvioitiin 4 062 700, josta 3 557 600 henkeä oli Moldovassa (ilman Transnistriaa)[1] ja 505 153 Transnistrian puolella.[2] Vuoden 2004 väestönlaskennassa etnisiä moldovalaisia ja romanialaisia oli 78,2 prosenttia, ukrainalaisia 8,4 prosenttia, venäläisiä 5,8 prosenttia, gagauzeja 4,4 prosenttia, bulgarialaisia 1,9 prosenttia ja muita 1,3 prosenttia väestöstä.[3] Virallinen kieli on romania, jota puhuu 72 prosenttia väestöstä. Perustuslain mukaan virallisen kielen nimi on moldova, mutta perustuslakituomioistuin on vuonna 2013 annetussa ratkaisussaan pättänyt, että nimitys romanian kieli menee tämän edelle, koska sitä on käytetty Moldovan itsenäisyysjulistuksessa, joka on perustuslakia ylempi.[64]
Vuonna 2015 ortodokseja oli arvion mukaan 92 prosenttia, katolilaisia alle prosentti, muita kristittyjä 6 %, muslimeita alle prosentti ja 2 % ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[65]
Vuonna 2021 arvioitu vastasyntyneiden eliniänodote on miehille 68,3 vuotta, naisille 76,3 vuotta.[3]
YK:n vuonna 2016 julkaistun raportin mukaan Moldovan väestön on ennustettu romahtavan hieman yli 2 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä.[66] Moldovan väestö kärsii muuttotappiosta, jota on jatkunut maan koko itsenäisyyden ajan ja ennen sitä, kun tuhannet juutalaiset muuttivat Moldovasta Israeliin. Lisäksi Neuvostoliiton romahdettua kymmeniä tuhansia etnisiä venäläisiä ja ukrainalaisia muutti Transnistriaan sen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.[44]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Moldovan juhlapäivät
Moldovan alue on kuulunut alueen suurempien kulttuurien valtapiireihin vuorotellen, ja sen oma kulttuuri on saanut vaikutteita niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Moldovalaiseen ruokaperinteeseen kuuluvat monet kasvisruoat, kana ja lampaanliha. Vuohenmaidosta tehtyä juustoa, brynzaa, syödään sellaisenaan ja käytetään ruoanvalmistuksessa. Toinen perinneherkku on polentaa muistuttava maissimuusi, mămăligă.[67]
Perinteinen kulttuuri on erityisesti voimissaan perhejuhlissa kuten häissä ja ristiäisissä. Niissä tanssitaan perinteistä piiritanssia, horaa, ja soitetaan kansanmusiikkia. Perinteisiä instrumentteja ovat timbaalit, cimpoi, fluer, nai, cobza ja toba. Lauluperinnettä edustavat lähes 2000 vuotta vanha lyyrinen surulaulu doina sekä colinda-laulut, joita esitetään kulkien ovelta ovelle joskus kansallis- tai roolipukuihin pukeutuneina.[68]
Viiniköynnös on kasvanut Moldovan alueella jo kauan, ja keskiajalla siitä tuli maan merkittävin vientituote. Viininviljelyyn liittyvät perinteet ja sen säilyttämiseen ja nauttimiseen liittyvät keramiikka-astiat ovat säilyneet hyvin Moldovassa. Maailman suurin viinikellari pullojen määrässä mitattuna sijaitsee maan keskiosissa Mileștii Micin kaupungissa, jossa säilytetään yli 1,5 miljoonaa viinipulloa.[69][70][71] Muita perinteisiä käsityön lajeja ovat puukaiverrukset ja kirjonta.[68]
Tapani III Suuri rakennutti monia hienoja luostareita ympäri Moldovaa 1400-luvulla. Hän on Moldovan kansallissankari, jonka patsas on keskellä Chișinăuta. Hänen mukaansa on nimetty katuja, ja hänen kuvansa koristaa seteleitä.[72]
Länsi-Moldovassa syntynyttä Mihai Eminescua pidetään kansalliskirjailijana niin Moldovassa kuin Romaniassakin. Muita kirjailijoita ovat Alexei Mateevici, Vasile Alecsandri, Ion Creangă ja historioitsija Alexandru Hâjdeu. Nuorempaa kirjailijapolvea edustavat Ion Druța, Nicolae Dabija, Leonida Lari, Dumitru Matcovschi ja Grigore Vieru.[72]
O-Zone on kolmen moldovalaismiehen muodostama eurodance-yhtye, joka nousi suosioon ympäri Eurooppaa vuosina 2003–2005 kappaleellaan Dragostea din tei (ns. maija hii maija huu). Vuonna 2010 se kutsuttiin Moldovan Euroviisukarsintoihin.[73]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moldovan jalkapallomaajoukkue ei ole selviytynyt MM- eikä EM-turnauksiin. Helmikuussa 2024 se oli FIFA-rankingissa sijalla 155. Naisten joukkue oli sijalla 121.[74]
Olympialaisiin maa on osallistunut itsenäisenä valtiona vuodesta 1994 alkaen. Sillä on seitsemän olympiamitalia kahdeksan urheilijan tuomana. Mitalisteja ovat nyrkkeilijät Vaeceslav Gojan ja Vitalie Grușac, ampuja Oleg Moldovan, painija Sergei Mureiko, melojat Nicolae Juravschi ja Victor Reneischi sekä painonnostajat Anatoli Ciricu ja Cristina Iovu.[75]
Media
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Media jakautuu Moldovassa kielellisten rajojen mukaan romanian- ja venäjänkielisiin medioihin. Tämä näkyy myös poliittisessa jaossa: länsi- ja Venäjä-mielisiin.[76]
Moldovan yleisradioyhtiö on nimeltään Teleradio-Moldova ja se on perustettu 1939 nimellä Radio Basarabia. Se syntyi vastaiskuna Radio Tiraspolille, joka lähetti Romania-vastaista ohjelmaa nykyisen Transnistrian alueella jo 1930-luvulta alkaen.[77] Nykyisin yhtiöllä on kaksi televisiokanavaa (Moldova 1 ja Moldova 2) ja kolme radiokanavaa (Radio Moldova, Radio Tineret, Radio Muzical).[78]
Internetiä käyttää 76 prosenttia väestöstä. Suosituimpia sosiaalisia medioita ovat Facebook, Odnoklassniki ja Instagram.[76]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olesea Condratiuc: Sightseeing in Moldova WorldOfMoldova.com. (englanniksi) (venäjäksi)
- BTI 2018 Country Report — Moldova 2018. Gütersloh: Bertelsmann Stiftung. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
- Hitchins, Keith Arnold & Suhkopara, Fyodor Nikolayevich et al: Moldova Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
- Helen Fedor, toim.: Moldova: A Country Study. Library of Congress, 1995. Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Number of resident population in the Republic of Moldova as of 1st January 2014, in territorial aspect 17.3.2014. National Bureau of Statistics of the Republic of Moldova, statistica.md. Viitattu 17.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Ministerstva ekonomitšeskogo razvitija Pridnestroskoi Moldavskoi Respubliki, kansainväliseltä asemaltaan kiistanalaisen Transnistrian tilastoviranomainen: Sotsialno-ekonomitšeskoje razvitija PMR za 2013 god (okontšatelnyje dannyje) (zip-pakattu doc-tiedosto) (sivustolta ladattu tiedosto O sotsialno-ekonomitseskom položenii PMR, julkaisun sivulla 87/88 asukaslukuarviot 1.1.2014 Transnistrian alueelle) 2014. mepmr.org. Viitattu 17.10.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Moldova CIA Factbook. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ a b c Report for Selected Countries and Subjects: October 2021 IMF. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
- ↑ Ministrul de Externe: Republica Moldova și-a SUSPENDAT participarea la reuniunile periodice ale CSI N4. Viitattu 14.12.2022. (romania)
- ↑ a b About us 2011. GIFP - Giurgiulesti International Free Port. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Molova: Land Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Molova: Relief Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Moldova: Geography U.S. Library of Congress. 2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Molova: Drainage Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Molova: Climate Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Moldova: Climate U.S. Library of Congress. 2024. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ a b Molova: Plant and animal life Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Viitattu 29.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Geography of Moldova WorldOfMoldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ The Lower Dniestr National Park Romania and Moldova Travel Guide. 2009. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ National Park Lower Dniester to be set up in Moldova Moldpres. 31.3.2022. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Moldova: The Orhei National Park – from neglect to World Heritage recognition GEF. 2016. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Protected Areas of the Republic of Moldova Europarc. 2009. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ a b Moldova: Early History U.S. Library of Congress. 2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Moldova: Beginning of the Soviet Period U.S. Library of Congress. 2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldova: World War II U.S. Library of Congress. 2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldova: Postwar Reestablishment of Soviet Control U.S. Library of Congress. 2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Background Note Moldova (Previous editions) 1.7.2011. US Department of State. Viitattu 15.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Moldova timeline BBC News. 19.3.2012. Viitattu 21.2.2024. (englanti)
- ↑ Harding, Luke: Moldova claims Romania plotted attempted coup The Guardian. 8.4.2009. Viitattu 21.2.2024. (englanti)
- ↑ EU kehotti Moldovaa normalisoimaan suhteet Romaniaan Helsingin Sanomat. 10.4.2009. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ China Diversifies With $1 Bln Moldova Loan Radio Free Europe/Radio Liberty. 5.8.2009. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Tanas, Alexander: Moldova breaks political gridlock, elects president 16.3.2012. Yahoo! News. Viitattu 19.3.2012.
- ↑ Moldovassa vaihdettiin presidentti, jotta saataisiin hajotettua parlamentti, josta oli saatu päivää aiemmin kasaan hallitus Yle Uutiset. 9.6.2019. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ Länsimielinen Sandu voitti Moldovan presidentinvaalit selkeällä enemmistöllä yle.fi. 16.11.2020. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ a b Molova: Constitutional framework Encyclopædia Britannica. 20.1.2019. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ BTI 2018 Country Report — Moldova, s. 11.
- ↑ Moldova Switches To Direct Presidential Elections Radio Free Europe/Radio Liberty. 4.3.2016. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ BTI 2018 Country Report — Moldova, s. 14–15.
- ↑ BTI 2018 Country Report — Moldova, s. 7.
- ↑ Moldova Parliament 2019 ElectionGuide. 24.2.2019. IFES. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ BTI 2018 Country Report — Moldova, s. 6.
- ↑ Patlis, Larisa: The Discourse on Asymmetrical Devolution in Moldova: Gagauzia and Transnistria in Focus. Journal on Ethnopolitics and Minority Issues in Europe, 2018, 17. vsk, nro 3, s. 87–111. ECMI. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Trafficking troubles poor Moldova 2003. BBC News. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ 12 .a Protocol to Prevent, Suppress and Punish Trafficking in Persons, Especially Women and Children United Nation Treaty Collection. 15.11.2000. Arkistoitu 2017. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Raising Awareness through Strengthening and Broaden Capacity of the Moldova Red Cross on Combating Trafficking in Persons 2006. The International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies (IFRC). Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Necsutu, Madalin: Half of Moldovans Want to Emigrate, Survey Says Balkan Insight. 10.12.2018. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Judah, Tim: Moldova Faces 'Existential' Population Crisis Balkan Insight. 16.1.2020. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Sondaj // Crește numărul unioniștilor. 34% vor Unirea cu România Deschide.md. 17.12.2019. Viitattu 25.2.2020. (romaniaksi)
- ↑ Modiga, Iulia: Un nou partid din Rep. Moldova și-a propus prin statut realizarea unirii cu România InfoPrut. 10.9.2018. Viitattu 25.2.2020. (romaniaksi)
- ↑ Territorial statistics - Administrative-territorial division of the Republic of Moldova, as of January 1 2014 (Administrative-territorial division of the Republic of Moldova, as of January 1 2014 (linkki MS-Excel-tiedosto)) 2014. National Bureau of Statistics of the Republic of Moldova, statistica.md. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Vaihtokurssi EUR / MDL Google Finance. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ EU trade relations with Moldova European Commission. 31.1.2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Cummins, Christian: Grinding poverty in rural Moldova Deutsche Welle. 17.12.2013. Viitattu 28.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Moldova Creating opportunities. EU. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Moldova Plans to Fully Withdraw From Moscow-led Bloc by 2024 Kyiv Post. 21.12.2023. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Low income tax Global Propoerty Guide. 2011. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Moldovan tax system Welcome Moldova. 2001–2011. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ How much it costs us an employee in Moldova (Arkistoitu – Internet Archive) Ascent Group
- ↑ Evolution of average earnings by Indicators, Years, Units and Months - Nominal average salary (january 2014) (Keskimääräisen kuukausipalkka Moldovassa (kuukausittain 2011-2014, tammikuun 2014 arvo)) 2014. National Bureau of Statistics of Republic of Moldova, statistica.md. Arkistoitu 22.10.2014. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Official exchange rates - 31.01.2014 (MDL:n vaihtokurssi Euroon nähden 31.1.2014. 1 EUR= 18.2029 MDL eli 1 MDL= 0,05492 EUR.) National Bank of Moldova, bnm.md. Arkistoitu 1.8.2014. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Minimum salary on Moldova to be increased to 4,000 lei Government of the Republic of Moldova. 7.12.2022. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Supply: Energy Sources Australian Energy Agency. Arkistoitu 2012. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldovassa suurin mielenosoitus miesmuistiin: Kymmenettuhannet vaativat presidentin eroa Yle Uutiset. 6.9.2015. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ Mersul ternurilor 2014 - 2015 (Aikataulut 2014-2015) 1.6.2014. Calea Ferată din Moldova (CFM), railway.md. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 19.10.2014. (romaniaksi)
- ↑ Istoritšeskaja spravka o železnoi doroge Moldovy Calea Ferată din Moldova, railway.md. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 19.10.2014. (venäjäksi)
- ↑ General information about transport in the Republic of Moldova World of Moldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Moldova (Republic of) 1994 (rev. 2016) Constitution constituteproject.org. 2016. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ 1. Religious affiliation Pew Research Center's Religion & Public Life Project. 10.5.2017. Viitattu 21.2.2024. (englanti)
- ↑ Population Situation Analysis in the Republic of Moldova (pdf) (s. 56) 2016. UN Population Fund. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Moldovan cuisine WorldoOfMoldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b The culture of Moldova – a treasure of traditions and customs WorldoOfMoldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Largest wine cellar by number of bottles Guinness World Records. 2023. Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
- ↑ The World's Largest Wine Cellar in Moldova National Geographic Society. 29.11.2017. Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Dobson, Jim: Inside Vladimir Putin’s Outrageous Underground Wine Cellar In Moldova Forbes. 26.2.2020. Viitattu 26.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b H. Demirdirek & C. Neukirch (toim.): Moldova Countries and their cultures. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Eurovision 2024 O-Zone to be invited for Moldovan selection - ESCToday.com Eurovision News, Polls and Information by ESCToday. 17.12.2004. Viitattu 21.2.2024. (englanti)
- ↑ Moldova Ranking FIFA. 2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldova sports-reference.com. Arkistoitu 2013. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Moldova Profile: Media BBC News. 19.2.2019. Viitattu 25.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Radio Moldova se revendică de la Radio Tiraspol 3.11.2009. RIN. Arkistoitu 21.5.2013. Viitattu 25.2.2020. (romaniaksi)
- ↑ Start 2020. Teleradio-Moldova. Viitattu 25.2.2020. (romaniaksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen: Moldova, Savukeidas 2010, ISBN 978-952-5500-76-9.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moldova Wikimedia Commonsissa
- Matkaopas aiheesta Moldova Wikivoyagessa (englanniksi)
- Maatiedosto Moldova (Arkistoitu – Internet Archive) (formin.finland.fi)
- Moldova: matkustustiedote (Arkistoitu – Internet Archive) (formin.finland.fi)
- Moldovenii (moldaviaksi, romaniaksi, venäjäksi, englanniksi) (moldovenii.md)
- Statistical Yearbook of the Republic of Moldova, editions 2002-2023 (statistica.gov.md)
- Moldova in Figures. Statistical summary. Edition 2023 (pdf) (statistica.gov.md)