Miyamoto Musashi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Miyamoto Musashi

Miyamoto Musashi (jap. 宮本 武蔵, 158419. toukokuuta 1645) oli samurai ja rōnin. Hän kasvoi orpona samurain poikana, eli elämänsä kurinalaisesti ja kulki Samurain tietä. Hän tutustui myös muihin taitoihin kuten kalligrafiaan. Kirjansa 五輪の書 (Go rin no sho) mukaan hän painottaa, että samurain täytyy tutustua miekan lisäksi myös kaikkiin muihin taitoihin. Musashi arvosti rehellisyyttä, nöyryyttä ja kovaa työtä. Hän on myös voittanut kaksintaistelun bokkenilla.

Miyamoto Musashi kahden bokken-miekan kanssa.

Musashi on japanilaisille ”kensei” eli miekkapyhimys. Musashi antoi bushidon seuraajille ohjeita, joista löytyy kehotus estetiikan harjoittamiseen ja myös teeseremonian periaatteita. Musashin ohjeena oli olla laiminlyömättä pikkuasioita ja olla tekemättä mitään turhaa. Hänestä tuli käsityön sekä taiteen mestari ja hänen tekemänsä maalaukset ovat Japanissa arvostettuja. Omien kirjoitustensa mukaan Musashi alkoi ymmärtää strategiaa ollessaan viidenkymmenen vuoden ikäinen. Viimeiset vuodet hän vietti erakkona luolassa, jossa hän kirjoitti kirjan Go rin no sho. Kirjassa hän esittää monia pääperiaatteita, joiden avulla saavutetaan voitto vihollisesta. Tässä mielessä kirja on samankaltainen kuin esimerkiksi kiinalainen Sodankäynnin taito. Miyamoto kuitenkin korostaa, että näitä sääntöjä voidaan soveltaa myös käytännön elämään, ei pelkästään taisteluun. Seuraavassa listassa on esitetty joitakin kirjan pääajatuksia:

  • Ajattele rehellisesti.
  • Tie on harjoittelemista.
  • Perehdy kaikkiin taitoihin.
  • Tunne kaikkien ammattien Tiet.
  • Erota maallisten asiain hyöty ja tappio.
  • Kehitä vaistomaista arviointia ja kaiken ymmärtämistä.
  • Havaitse näkymättömät.
  • Kiinnitä huomiota myös pikkuseikkoihin.
  • Älä tee mitään turhaa.
  • Johdata vihollisesi tekemään turhia asioita.
  • Kontrolloi taistelua.
  • Pieni joukko on vaikea havaita, suuri joukko helppo.
  • Älä mielly liikaa yhteen aseeseen.
  • Harjoittele nopeaa, mutta viisasta päätöksentekoa aina ja kaikkialla.
  • Älä kiinnitä katsettasi vastustajan miekkaan, silmiin tai käsiin. Katsele häntä kokonaisuutena.
  • Älä taistelussa luota voimaan äläkä nopeuteen, sillä nämä kostautuvat tarkkuudessa. Opettele miekalla taistelu niin hyvin, että pystyt pitelemään miekkaa kahdella sormella (etusormi ja peukalo). lähde?

Niten-miekkakoulukunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyōhō niten ichi -ryū

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyōhō niten ichi -ryū -kenjutsu-koulu on Miyamoton kehittämä. Hän kutsui kirjassaan Go rin no sho koulukuntaansa nimellä Niten ichi (jap. 二天一, ”kaksi taivasta yhdessä”) tai Nitō ichi (jap. 二刀一, ”kaksi miekkaa yhtenä”. Hyōhō niten ichi -ryūssa harjoitetaan pääasiassa daishō-miekkaparin kenjutsutekniikoita.

  • Shinmen Miyamoto Musashi-no-Kami Fujiwara no Genshin
  • Terao Kyumanosuke Nobuyuki (toinen nimi voidaan lukea myös Motomenosuke)
  • Terao Goemon Katsuyuki
  • Yoshida Josetsu Masahiro
  • Santo Hikozaemon Kyohide
  • Santo Hanbe Kiyoaki
  • Santo Shinjuro Kiyotake
  • Aoki Kikuo Hisakatsu
  • Kiyonaga Tadanao Masami
  • Imai Masayuki Nobukatsu
  • Iwami Toshio Gensho

Nykyään harjoiteltavat kenjutsu-tekniikat sekä muut asetekniikat (waza).

  • Tachi seihō – Kaksitoista pitkän miekan tekniikkaa.
  • Nito seihō – Viisi tekniikkaa kahdella miekalla.
  • Kodachi seihō – Seitsemän tekniikkaa lyhyellä miekalla.
  • Aikuchi roppō – Kuusi tekniikkaa veitsellä.
  • Bōjutsu – Kaksikymmentä tekniikkaa bō sauvalla.
  • Jutte to jutsu – Viisi tekniikkaa miekkaa vastaan.
  • Gosho-ha Hyōhō Niten Ichi -ryū
Ennustaja kertoo Miyamoto Musashille tulevaisuuden. Värillinen puupiirros (ôban) kuvasarjasta ”36 kuuluisaa taistelua”.
Sasaki Kojirō (oikealla) antautuu kuuluisaan taisteluun Miyamoto Musashia vastaan Ganryū-saaren rannalla. Puupiirroksessa taiteilija kuvaa Musashin käyttämässä kahta bokkenia.
Vuosi Ikä Paikka / merkittävä tapahtuma
1578 Miyamoton Shirota-veli syntyy.
1584 0 Miyamoto Musashi syntyy.
1591 7 Buddhisti-setä ottaa hänet kasvatikseen.
1596 12 Taistelee Arima Kihein kanssa Hirafukussa, Hyōgon prefektuurissa. Miyamoton ensimmäinen kaksintaistelu, joka päättyy Ariman kuolemaan.
1599 15 Taistelee Akiyama-nimisen miekkamiehen kanssa Hyōgon prefektuurin pohjoisosissa.
1600 16/17 Uskotaan taistelleen Sekigaharan taistelussa, Gifun prefektuurissa, häviävällä puolella.
1604 21 Kohtaa kolme Yoshiokan klaanin jäsentä erillisissä kaksintaisteluissa Kiotossa. {1} Kaksintaistelu Yoshioka Seijuro Yamashiro Provinssissa, Rendai-nummella kaupungin ulkopuolella (Kita-ku, Kioto). {2} Kaksintaistelu kaupungin ulkopuolella Yoshioka Denshichirota vastaan. {3} Kaksintaistelu Yoshioka Matashichiroa vastaan kaupungin ulkopuolella Ichijoji-männyn luona.
1604 21 Vierailee Kōfuku-ji, Narassa ja päätyy kaksintaisteluun Hozoin-ryutä edustavan buddhistimunkin kanssa.
1605–1612 22–29 Aloittaa taas vaelluksen.
1607 24 Munisai (Miyamoton isä) välittää tekniikkansa pojalleen.
1607 24 Kaksintaistelee kusarigama-mestari Shishido Baikenin kanssa Mien prefektuurin länsiosissa.
1608 25 Kaksintaistelee viiden shakun pituista -sauvaa käyttävän Musō Gonnosuke Katsuyoshin kanssa
1610 27 Kaksintaistelee Edossa Hayashi Osedonia ja Tsujikaze Tenmaa vastaa.
1611 28 Alkaa harjoittaa zazen-meditaatiota.
1612 29 Kuuluisin kaksintaistelu Sasaki Kojirōta vastaan Ganryujiman rannalla, nykyään Shimonoseki.
Avaa lyhytaikaiseksi jäävän miekkailukoulun.
1614–1615 31–32 Liittyy Tokugawa Ieyasun joukkoihin osallistuen Osakan linnan talvi- ja kesäoffensiiviin.
1615–1621 32–38 Liittyy Ogasawara Tadanaon palvelukseen Hariman provinssiin rakennusmestariksi.
1621 38 Kaksintaistelee Miyake Gunbeita ja Tatsunoa vastaan Hyōgon prefektuurissa.
1622 39 Asettuu väliaikaisesti Himejin linnaan Hyōgon prefektuurissa.
1623 40 Matkustaa Edoon.
Adoptoi toisen pojan nimeltä Miyamoto Iori.
1626 43 Adoptoitu poika Mikinosuke tekee seppukun seuraten junshi-perinnettä.
1627 44 Vaeltaa taas
1628 45 Tapaa Yagyū Hyōgonosuken Nagoyassa Owarin provinssissa.
1630 47 Menee Hosokawa Tadatoshin palvelukseen.
1633 50 Aloittaa kattavan harjoittelun.
1634 51 Asettuu Kokuraan, Fukuokan prefektuuriin lyhyeksi aikaa Ogasawara Tadazanen luokse poikansa Iorin kanssa.
1637 54 On tärkeässä roolissa Shimabaran kapinassa.
1641 58 kirjoittaa Hyōhō sanju-gon.
1642 59 Alkaa kärsiä hermosärystä.
1643 60 Muuttaa Reigandoon, missä elää erakkona.
1645 62 Saa valmiiksi kuuluisan kirjansa (jap. 五輪の書, Go rin no sho).
Kuolee samana vuonna, todennäköisesti keuhkosyöpään.

Musashista on tehty 36 elokuvaa ja televisiosarja. Jo Musashin elinaikana hänestä oli olemassa sarjakuvan kaltaisia fiktiivisiä teoksia, joten faktaa ja fiktiota on varsin hankala erottaa toisistaan Musashin elämää käsitellessä. Eiji Yoshikawan romaani on vaikuttanut suuresti myöhempiin tulkintoihin, ja sitä on usein erehdytty pitämään aitona kuvauksena.lähde?

Stan Sakain tekemässä suositussa sarjakuvassa Usagi Yojimbo (suom. Jänishenkivartija) seikkailee päähenkilönä miekkamestari-ronin Miyamoto Usagi.

Brittiläinen heavy metal -yhtye Iron Maiden on tehnyt Musashista kertovan kappaleen ”Sun and Steel” vuonna 1983 julkaistulle Piece of Mind -albumilleen.

Musashin elämästä on myös tehty mangasarja nimeltä Vagabond jonka julkaisu alettiin vuonna 2008 ja loppui 2010.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Koskinen, Kai: Kaksi taivasta yhdessä: Miyamoto Musashin tie. Jyväskylä: Aikiken, 2011. ISBN 978-952-92859-9-0
  • Miyamoto, Musashi: Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys. (Go rin no sho, valmistunut 1645.) Suomentanut Lahdenperä, Samppa. Suomennoksen perustana: A book of five rings. Englanniksi kääntänyt ja Musashin elämäkerralla sekä selityksillä varustanut Victor Harris. Helsingissä: Otava, 1983 (6. painos 2005). ISBN 951-10752-6-8
  • Yoshikawa, Eiji: Musashi. (Miyamoto Musashi, 1935, historiallinen romaani) Suomentanut englannin kielestä Herranen, Paula. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-01266-5-9
  • Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys kokonaisuudessaan netissä. (englanniksi)
  • Mälkki, Juha: Sotataitoa ihmisten johtajille. Sotataito ja sen klassikot uudelleenarvioituna. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 2010. ISBN 978-952-98726-0-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]