Mirhavoitelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mirhavoitelu (tai myös mirhalla voitelu, kr. χρίσμα, ven. миропомазание) on ortodoksisen kirkon sakramentti eli mysteerio.

Mirhallaselvennä voitelu suoritetaan yleensä kasteen jälkeen. Se suoritetaan myös silloin, kun ortodoksiseen kirkkoon liittyvä on kastettu jossain muussa kristillisessä kirkkokunnassa hyväksytyllä tavalla. Silloin siis ei enää kasteta liittyvää uudelleen.

Mirhalla voitelu on kasteen mysteerion vahvistaminen ja vastaa läntisen perinteen konfirmaatiota. Voitelussa pappi tekee pienellä sudilla kastettavan otsaan, silmiin, sieraimiin, suulle, korville, rinnalle, käsille ja jaloille pienen ristin mirhalla lausuen joka kerran ristin tehdessään:

Pyhän Hengen lahjan sinetti. Amen.”

Mirhavoitelu täydennetään pikkulapsilla erillisellä seurakuntaan ottamisella; aikuisena liitetyille ei ottamista yleensä toimiteta - ellei kastettu sitä erikseen pyydä. Harvinaista ja oikeastaan poikkeuksellista sellainen on.

Mirhavoitelu suoritetaan vain protestanttisista kirkoista, kristillisistä lahkoista tai kristillisyyden ulkopuolelta tuleville, roomalaiskatolisuudesta siirtyville sitä ei suoriteta lähde?, koska sakramentti on yhteinen molemmille katolisille kirkoille.

Kreikan ortodoksinen kirkko tosin harjoittaa uudelleen kastamista ja mirhavoitelua - jopa muista ortodoksisista kirkoista tuleville, mutta kyseessä on pitkälti paikallinen omavaltaisuus.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]