Minna Nikkanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Minna Nikkanen
Nikkanen 22-vuotiaiden SM-kisoissa Porissa 2009
Nikkanen 22-vuotiaiden SM-kisoissa Porissa 2009
Henkilötiedot
Syntynyt9. huhtikuuta 1988 (ikä 36)
Suomi Somero, Suomi
Uran tiedot
Pituus 169 cm[1]
Laji Seiväshyppy
Seura Someron Esa
Valmentaja Jarno Koivunen
Saavutukset
Ennätykset Ulkona: 460 cm
Hallissa: 461 cm

Tietolaatikko päivitetty 8. maaliskuuta 2017

Minna Marianne Nikkanen (myöh. Alitalo,[2][3] s. 9. huhtikuuta 1988 Somero) on suomalainen seiväshyppääjä, joka edusti vuonna 2019 päättyneellä urallaan Someron Esaa. Häntä valmensi Jarno Koivunen.[1]

Hänellä on nimissään Suomen ikäkausiennätys ulkoradoilla 13-vuotiaiden sarjassa (361).

Nikkanen voitti 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden vuonna 2007. Hänen tuloksensa, 435 cm, paransi hänen nimissään ollutta seiväshypyn Suomen ennätystä 14 sentillä. Aiemmin samalla kaudella hän oli parantanut niin ikään omissa nimissään ollutta ennätystä 417 ensin 420:een, sitten 421:een. Vuonna 2009 Nikkanen voitti alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Kaunasissa hopeaa Suomen ennätystä sivuavalla tuloksella 445 cm.[4]

Nikkanen on voittanut seiväshypyn SM-kultaa vuosina 2006, 2007, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017. Vuoden 2008 Kalevan kisoissa hän jäi hopealle, mikä tiesi olympiaedustuspaikan menemistä mestaruuden voittaneelle Vanessa Vandylle. Nikkanen sai hopeaa myös vuonna 2018. Vuosien 2003 ja 2004 Kalevan kisoissa Nikkanen hyppäsi pronssille. Hallissa Nikkanen on voittanut SM-kultaa vuosina 2005–2007 ja 2009–2016. Hän on hypännyt sisäratojen SM-kilpailuissa Suomen ennätykset 435 cm 2009 ja 436 cm 2011.

Lapuan Eliittikisoissa 2009 Nikkanen paransi omaa ennätystään 10 cm ja hyppäsi uuden Suomen ennätyksen 445 cm. Samassa kilpailussa myös Vanessa Vandy ylitti entisen Suomen ennätyksen hypättyään 436 cm.[5] Lapinlahden eliittikisoissa 25. heinäkuuta 2009 Nikkanen ylitti 446 cm ja paransi Suomen ennätystä senttimetrillä.[6]

Nikkanen paransi Pariisin sisäratojen EM-kilpailujen 2011 karsinnassa sisäratojen Suomen ennätystä kolme kertaa hypättyään tulokset 445, 450 ja 455.[7] Loppukilpailussa hän paransi Suomen ennätystä vielä kertaalleen hypättyään 460 ja sijoittui neljänneksi.[8] Nikkanen valittiin Daegun MM-kisoihin, mutta hän ei kyennyt osallistumaan loukattuaan peukalonsa Mokpon valmistautumisleirillä lauantaina 20. elokuuta viikkoa ennen kisojen alkua. Kauden päättänyt nivelsiderepeämä esti seipäästä puristamisen ja tarvitsi leikkaushoitoa.[9]

Helsingin EM-kilpailuissa 2012 Nikkanen karsiutui tuloksella 425.[10] Tammikuussa 2013 Nikkanen hyppäsi Lempäälässä sisäkilpailussa 440, mikä oli hänen paras tuloksensa kahteen vuoteen.[11] Elokuussa 2013 Nikkanen paransi ulkoratojen Suomen ennätystä ylittämällä 450 cm.[12] Kalevan kisoissa 2014 Nikkanen paransi Suomen ennätystä korkeuteen 451 cm.[13] Zürichin EM-kilpailuissa 2014 hän sijoittui seitsemänneksi tuloksella 435. Suomi–Ruotsi-maaottelussa Nikkanen paransi Suomen ennätystä sentillä lukemaan 452.[14]

3. kesäkuuta 2015 Nikkanen hyppäsi Lappeenrannassa uudeksi Suomen ennätykseksi 455.[15] Porin Kalevan kisoissa 2. elokuuta 2015 hän paransi Suomen ennätystä edelleen lukemaan 456.[16] 8. elokuuta 2015 Nikkanen hyppäsi Kuortaneen Eliittikisoissa uudeksi ennätykseksi 460.[17] Pekingin MM-kisoissa 2015 Nikkanen eteni finaaliin hypättyään karsinnassa 455.[18] Finaalissa hän hyppäsi 460 sivuten suomenennätystä ja sijoittui kymmenenneksi.[19]

Nikkasen sijoitus Amsterdamin EM-kisoissa 2016 oli 9. tuloksella 445.[20] Rion olympialaisissa 2016 Nikkanen ei selvinnyt loppukilpailuun hypättyään karsinnassa 455.[21] Belgradin EM-hallikilpailuissa 2017 hän sijoittui jaetulle kuudennelle sijalle tuloksella 455.[22] Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän karsiutui loppukilpailusta tuloksella 420.[23] Berliinin EM-kilpailuissa 2018 Nikkanen karsiutui finaalista tuloksella 435.[24] Nikkanen ilmoitti syyskuussa 2019 ettei aio palata enää kilparadoille pidettyään koko kauden 2019 taukoa.[25] Hän muutti uransa päätyttyä takaisin kotipaikkakunnalleen Somerolle.[26] Hän on toiminut Somerolla kunnanvaltuutettuna vuodesta 2021.[3] Hän sai puolisonsa kanssa lapsen marraskuussa 2020.[2]

Tuloksia ja saavutuksia arvokisoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seiväshyppääjänaiset poistumassa Rion vuoden 2016 olympialaisten karsinnoista, joissa Nikkanen jäi niukasti loppukilpailun ulkopuolelle tuloksella 455 cm. Kuvassa hänen edellään kävelee olympialaisten loppukilpailun voittanut Kreikan Katerina Stefanidi.
  1. a b Urheilijat Someron Esa. Viitattu 24.8.2015.
  2. a b Entinen SE-nainen Minna Nikkanen ja hänen puolisonsa saivat lapsen Ilta-Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 1.1.2022.
  3. a b Someron Keskusta Varsinais-Suomen Keskusta. Viitattu 1.1.2022.
  4. Kaunasista Suomeen kultaa, hopeaa ja pronssia! Juoksukoulu.fi. 18.7.2009. Viitattu 9.8.2015.
  5. Minna Nikkanen hyppäsi Suomen ennätyksen Juoksukoulu.fi. 8.7.2009. Viitattu 9.8.2015.
  6. Keskisalo ja Nikkanen tekivät Suomen ennätyksen! Juoksukoulu.fi. 25.7.2009. Viitattu 9.8.2015.
  7. Nikkanen suoraan finaaliin SE-tuloksella Yle Urheilu. 5.3.2011. Viitattu 9.8.2015.
  8. Nikkanen taisteli EM-neloseksi SE-tuloksella Yle Urheilu. 6.3.2011. Viitattu 9.8.2015.
  9. Nikkanen loukkaantui - kausi ohi Yle Urheilu. 20.8.2011. Viitattu 9.8.2015.
  10. Saarinen, Ossi: Minna Nikkasella tuskainen seiväskarsinta Yle Urheilu. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
  11. Suomen ennätys ja maailman kärkitulos! - Kotimaankatsaus 24.-26.1. (arkistoitu versio) Yleisurheilu.fi. 26.1.2013. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.8.2015.
  12. Minna Nikkanen ylitti seiväshypyn Suomen ennätyksen! Iltasanomat.fi. 6.8.2013. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 6.8.2013.
  13. Karttunen, Anu: Nikkanen hyppäsi uuden Suomen ennätyksen! Yle Urheilu. 3.8.2014. Viitattu 3.8.2014.
  14. SE-Nikkanen kehuu toritunnelmaa ja povaa hyvää ensi kautta Yle Urheilu. 29.8.2014. Viitattu 30.8.2014.
  15. Minna Nikkanen hyppäsi SE:n! MTV Sport. 3.6.2015. Viitattu 2.8.2015.[vanhentunut linkki]
  16. Karttunen, Anu: Nikkaselle jälleen Suomen ennätys! Yle Urheilu. 2.8.2015. Viitattu 2.8.2015.
  17. Karttunen, Anu: Nikkanen oivassa MM-kunnossa – paranteli jälleen SE:tä Yle Urheilu. 8.8.2015. Viitattu 9.8.2015.
  18. Karttunen, Anu: Nikkanen ponnisti finaaliin – ”Riittävän hyvä” Yle Urheilu. 24.8.2015. Viitattu 24.8.2015.
  19. Korte, Annimari: Nikkanen 10:s MM-seiväsfinaalissa -"Sain pidettyä tasoni" Yle Urheilu. 26.8.2015. Viitattu 26.8.2015.
  20. EM-finaali harmitti Minna Nikkasta: "Sijoitus ja tulos menivät alakanttiin" iltalehti.fi. Viitattu 9.7.2016. fi-FI
  21. Wilma Murto ja Minna Nikkanen ulos seiväsfinaalista iltalehti.fi. Viitattu 16.8.2016.
  22. Nikkanen ei jäänyt kauas EM-mitalista - Ennätyskorkeus oli erittäin lähellä
  23. Suomalaisten avaus surullinen MM-lontoossa – Nikkanen ja Pajulahti karsiutuivat
  24. Suomen seiväsnaiset karsiutuivat EM-kisoissa – ensimmäisenä ulosjäänyt Nikkanen hyppäsi Murron edelle
  25. https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000006242224.html
  26. Sari Merilä: Minna Nikkanen lopetti kilpaurheilun ja muutti takaisin Somerolle Somero-lehti. 20.9.2019. Viitattu 7.6.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]