Mimmi Haapasalo
Mimmi Haapasalo | |
---|---|
Mimmi Haapasalo 1910-luvulla. |
|
Kansanedustaja | |
2.2.1914–3.4.1917
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Kuopion itäinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. marraskuuta 1881 Kuorevesi |
Kuollut | 16. toukokuuta 1970 (88 vuotta) Joensuu |
Ammatti | järjestötoimija, myymälänhoitaja |
Vilhelmiina (Mimmi) Haapasalo (o.s. Jokinen, 16. marraskuuta 1881 Kuorevesi – 16. toukokuuta 1970 Joensuu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1914–1917.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuoreveden Joensuun kylässä syntyneen Mimmi Haapasalon vanhemmat olivat August Vanhatalo (s. 1845) ja Hilda Maria Uusitalo (1856-1935).[1] Hänen isänsä oli entinen korvenraivaaja, joka viljeli puolisonsa perintötaloa. Kansakoulun jälkeen Haapasalo työskenteli kaksi vuotta lastenhoitajana, kunnes aloitti vuoden kestäneet opinnot Limingan meijerikoulussa. Valmistuttuaan vuonna 1900 Haapasalo työskenteli meijerinhoitajana Lappväärtissä, Limingassa ja Liperin Taipaleessa.[2][3]
Politiikkaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liperissä Haapasalo liittyi Viinijärven työväenyhdistykseen, jonka riennoissa hän tapasi tulevan aviomiehensä. Vuonna 1909 pariskunta muutti Joensuuseen puolison saatua paikan työväentalon vahtimestarina. Haapasalo ryhtyi päätoimiseksi järjestötyöntekijäksi hoitaen eri tehtäviä Joensuun työväenyhdistyksessä, SDP:n kunnallis- ja piiritoimikunnissa sekä Ihanneliitossa. Hän oli työväenyhdistyksen naisosaston keskeinen vaikuttaja ja osallistui myös Suomen Sosialidemokraattisen Naisliiton valtakunnalliseen toimintaan. Lisäksi Haapasalo oli perustamassa Osuusliike Oma-Apua ja kuului Joensuun työväen teatterin johtokuntaan.[2]
Haapasalosta tuli kansanedustaja elokuun 1913 vaaleissa, jolloin valittu eduskunta kokoontui vasta talvella. Ehdokaslistalla ja eduskunnan matrikkelissa hänen tittelikseen ilmoitettiin "vahtimestarin vaimo" tai "rouva".[1][4] Kun eduskuntaa ei ensimmäisen maailmansodan alettua enää kutsuttu koolle ryhtyi Haapasalo syksyllä 1914 Oma-Avun myymälänhoitajaksi.[2] Seuraaviin eduskuntavaaleihin Haapasaloa ei kelpuutettu ehdokkaaksi, kun hänen hoitamissaan työväenyhdistyksen tileissä oli havaittu epäselvyyksiä.[5]
Sisällissodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan jälkeen Haapasalo oli elvyttämässä sodan lamauttamaa Joensuun puoluetoimintaa.[6] Vuodesta 1922 lähtien hän työskenteli Hovinmaan osuusliikkeen myymälähoitajana Tienhaarassa. Vuonna 1925 perhe muutti Mänttään Mimmin iäkkäiden vanhempien kotiseudulle. Haapasalo piti kahvilaa ja oli myös Mäntän kunnanvaltuuston jäsen. Vuonna 1932 Haapasalot palasivat takaisin Joensuuhun. Jatkosodan aikaana Haapasalo työskenteli työvalmiusnaisten työpajan johtajana ja sotavuosien jälkeen Joensuun kaupunginteatterin puvustonhoitajana 1947–1954. Hän oli myös Pielisensuun kunnanvaltuuston jäsen.[1][2]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mimmi Haapasalon puoliso oli Liperissä syntynyt Juho Haapasalo (1882-1957), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1907.[1] Kolme Haapasalon veljeä kuoli sisällissodan aikana.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Mimmi Haapasalo Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.9.2008.
- ↑ a b c d Liukkonen, Jaana: Puhetta naisten ja lasten puolesta : Joensuulaisen työväenyhteisön naistoimijat 1907–1914, s. 74–80. (Pro gradu -tutkielma) Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2018. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Limingan Yhtiömeijerin meijerskaksi. Kaleva, 22.4.1904, nro 92, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Huttunen, Taina: Pitkä tie Pohjois-Karjalasta Arkadianmäelle : naisten edustajaehdokkuudet ja naiskansanedustajien kouliintumishistoria 1907–1999, s. 57. (Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 47) Joensuu: Itä-Suomen yliopisto, 2012. ISBN 978-952-61095-3-4 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Kuopion l. itäisen vaalipiirin sos.-dem. piirikokous Joensuussa. Päivän Tiedot, 4.4.1916, nro 38, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Sos.-dem. puoluetoiminnan elpyminen. Suomen Sosialidemokraatti, 10.12.1918, nro 55, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.12.2023.
- ↑ Vilhelmiina Aukustintytär Haapasalo 1.9.2022. Geni. Viitattu 15.12.2023.