Mihail Heraskov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mihail Heraskovin muotokuva 1800-luvun alusta.

Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаи́л Матве́евич Хера́сков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia.[1]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valakialaisperäiseen aatelisperheeseen syntynyt Mihail Heraskov opiskeli Pietarin maasotakoulussa ja työskenteli Moskovan yliopiston rehtorina ja kuraattorina. Hänen vaimonsa Jelizaveta Neronova oli runoilija ja yhdessä he järjestivät kotonaan 1760-luvun alussa opiskelijoille kokoontumisia, joita voidaan pitää Venäjän ensimmäisenä kirjallisuussalonkina.[2]

Kirjallinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän julkaisi aikakauslehtiä Poleznoje uveselenije ("Hyödyllisiä huvituksia") 1760–1762, joka oli ensimmäinen venäläistä aikalaiskirjallisuutta laajasti esittelevä kirjallisuuslehti[2] ja Svobodnyje tšasy (1763) ja osallistui vapaamuurarien toimintaan.

Heraskov tunnetaan parhaiten eeppisistä runoelmistaan kuten Rossijada (”Rossiada”, 1779), joka kertoo Iivana Julman Kazanin valloituksesta. Hänen näytelmistään huomattavin on tragedia Venetsianskaja monahinja (”Venetsian nunna”, 1758).

Heraskovin proosa kehittyi filosofis-didaktisista romaaneista kuten Numa Pompili, ili Protsvetajuštši Rim (”Numa Pompilius eli Kukoistava Rooma”, 1768) kohti monimutkaisia rakkausseikkailuja kuten Kadm i Garmonija (”Kadmos ja Harmonia”, 1786). Romaanissa Polidor, syn Kadma i Garmonii (”Polydoros, Kadmoksen ja Harmonian poika”, 1794) kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa.[1]

  1. a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 3.1.2016.
  2. a b Turoma, Sanna Toim. Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna: ”Luku 2 EUROOPPA ESIKUVANA: 1700-LUKU. KATARIINA II:N KAUSI.”, Venäläisen kirjallisuuden historia. Gaudeamus, 2015, 2. painos. ISBN 9789524953450, EPUB 9789524957144

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]