Menelik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Menelik (I), Menilek (I) tai Daavid II oli Etiopian myyttinen kuningas ja salomonilaisen dynastian kantaisä.

Menelikistä kerrotaan koptiksi kirjoitetussa ja sitten arabiaksi ja edelleen 1300-luvulla ge'eziksi käännetyssä etiopialaisessa Kebra Negastissa. Itse tarina kuninkaiden periytymisestä Salomonista on kuitenkin satoja vuosia vanhempi, ainakin 800-luvun lopusta.[1] Kebra Negastin mukaan Menelik oli kuningas Salomonin ja Etelän kuningattaren, Makedan, poika. Etelän kuningatar yhdistetään Saban kuningattareen. Kertomuksessa Menelikistä käytetään nimeä Bayna-Lehkem (arabian Ibn al-Ḥakîm ”viisaan miehen poika”).[2]

Kuultuaan kuningas Salomonin viisaudesta Makeda haluaa mennä Jerusalemiin tapaamaan häntä. Makeda asui Salomonin luona useita kuukausia, kunnes tultuaan raskaaksi päätti palata kotiinsa. Salomon antoi hänelle isyytensä merkiksi sormuksen mukaan. Kotona kuningatar synnytti pojan, Menelikin.[3]

Vartuttuaan aikuiseksi Menelik halusi mennä tapaamaan isäänsä. Äiti antoi Menelikille sormuksen matkaan. Jerusalemissa kaikki kuitenkin tunnistivat hänen yhdennäköisyytensä isäänsä. Isä syleili poikaa heti tämän nähtyään eikä pojan tarvinnut todistella sukulaisuuttaan. Isä halusi pojan jäävän kanssaan Jerusalemiin, mutta jonkin ajan päästä poika halusi takaisin äitinsä luokse omaan maahansa. Menelek totesi, että Salomon poika Rehoboam perisi Israelin valtaistuimen, eikä hänen kannata jäädä Jerusalmiin, joten hän pyysi päästä palamaan kotiin. Kuningas päätti, että kaikkien aristokraattien vanhimpien poikien pitää lähteä Menelikin kanssa. Menelikin tuli perustaa juutalainen valtion Etiopiaan.[4]

Kuningatar oli pyytänyt kirjeessä Salomonilta palaa liitonarkin päällisestä talismaaniksi.[4] Salomon suistui pyyntöön, mutta Menelik ja hänen seuralaisensa päättivät varastaa liitonarkin ja viedä sen mukanaan Etiopiaan. He korvasivat liitonarkin kopiolla, eikä varkautta ei huomattu, ennen kuin Menelik seurueineen oli saanut jo hyvän etumatkan. Salomon lähti miehineen perään, mutta joutui palaamaan tyhjin käsin takaisin.[5]

Menelik palasi Etiopiaan liitonarkin kanssa ja kansa riemuitsi. Makeda luovutti vallan pojalleen, josta tuli kuningas Daavid II isoisänsä Daavidin mukaan.[6] Menelik perusti Israelin valtion mukaisen valtion. Liitonarkin avulla Menelik taisteli voittoisasti vihollisiaan vastaan.[5] Perinnetiedon mukaan Menelikin jälkeläiset hallitsivat Etiopiaa aina 900-luvulle asti, kunnes Zagwe-dynastia otti vallan, ja edelleen 1200-luvulta 1900-luvulle.[7] Kertomus esittää Etiopian keisarit Salomonin jälkeläisinä eli Jeesuksen sukulaisina[8].

  • E. A. Wallis Budge: ””Preface”, ”Introduction””, The Queen of Sheba and Her Only Son Menyelek. Cambridge: Kĕbra Nagast, 2000 (1922). Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.9.2018). (englanniksi)
  1. Wallis Budge, s. xxiv
  2. Wallis Budge, s. xxvii
  3. Wallis Budge, s. xviii
  4. a b Wallis Budge, s. xxix
  5. a b Wallis Budge, s. xxx
  6. Wallis Budge, s. lxxv
  7. Wallis Budge, s. iv–v
  8. Wallis Budge, s. v–vi