McDonald’s

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta McDonalds)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
McDonald’s
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: MCD
ISIN US5801351017
Perustettu 1940
San Bernardino, Kalifornia
Toimitusjohtaja Chris Kempczinski[1]
Puheenjohtaja Enrique Hernandez Jr[2]
Kotipaikka Chicago, Illinois, Yhdysvallat
Toimiala pikaruoka
Tuotteet pikaruoka, etenkin hampurilaiset
Liikevaihto Nousua 27,0 miljardia USD (2011)
Henkilöstö 1,7 miljoonaa (2012)
Kotisivu www.mcdonalds.com

McDonald’s on maailman toiseksi suurin kansainvälinen pikaruokaketju Subwayn jälkeen[3][4] ja yksi maailman tunnetuimmista brändeistä.

Ketju oli vuonna 2020 Suomen suurin pikaruokaketju myynnillä mitattuna.[5] Vuonna 2023 ketjuun kuului 72 ravintolaa. Ravintoloista 54 oli franchising-yrittäjien hallussa, yhteensä heitä oli kymmenen.[6]

Vuonna 2020 McDonald’silla oli 119 maassa yli 39 000 ravintolaa, joissa ruokailee päivittäin yli 70 miljoonaa ihmistä.[7]

Yritys on talousvaikeuksissa kovan kilpailutilanteen ja kuluttajien muuttuvien makutottumusten vuoksi, ja sen toimitusjohtaja vaihtui siksi helmi-maaliskuun 2015 vaihteessa. Väistyneen toimitusjohtajan Don Thompsonin tilalle nousi brändijohtajana aikaisemmin työskennellyt Steve Easterbrook.[8][9] Marraskuussa 2019 Easterbrookin tilalle nousi Chris Kempczinski.[1]

Tunnus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ronald McDonald on McDonald’sin maskotti.

McDonald’sin näkyvimmät symbolit ovat kultaiset kaaret (engl. Golden Arches), joiden on sanottu kilpailevan tunnettavuudessa jopa kristinuskon ristin kanssa.[10] Kaaret suunnitteli nykyisin lähes tuntematon arkkitehti Stanley Clark Meston yhteistyössä McDonaldin veljesten kanssa vuonna 1953 Phoenixiin avattuun ravintolaan. Kultaiset kaaret kuuluivat aina 1970-luvulle asti rakennettujen McDonald’s-ravintoloiden arkkitehtuuriin, mutta nykyisin niitä käytetään lähinnä enää logossa.[11] 1970-luvun jälkeen McDonald’sin ravintoloiden ulkonäköä on merkittävästi uudistettu vasta vuodesta 2006 alkaen avatuissa ravintoloissa.[12] McDonald’sin maskottina on Ronald McDonald -klovni. Ronald McDonald asuu McDonaldland-maailmassa, johon kuuluu muitakin hahmoja, kuten Hampurilaisrosvo (Hamburglar)[13], Grimace, Birdie the Early Bird, Happy[14] ja The Happy Meal Gang.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ray Krocin vuonna 1955 avaama ensimmäinen franchise-McDonald’s.

Richard ”Dick” McDonald ja hänen veljensä Maurice ”Mac” McDonald olivat pikaruokailun pioneereja. He olivat kotoisin New Hampshiresta. Veljesten ensimmäinen pikaruokapaikka oli hot dog -myyntikoju Arcadiassa, Kaliforniassa. Kojun nimi oli Airdome; se avattiin vuonna 1937. Tämän kojun myyntituotoilla he avasivat vuonna 1940 San Bernardinoon, Kaliforniaan autokaistallisen grillikioskin, jonka he nimesivät McDonald’siksi. Kyseisen ravintolan menu sisälsi vain yhdeksän tuotetta.[15]

Perheyrityksestä monikansalliseksi yhtiöksi McDonald’sin laajensi kuitenkin Ray A. Kroc, joka sai veljekset laajentamaan ketjua franchise-myyntisopimuksin. Ensimmäinen franchise-sopimus solmittiin vuonna 1955, jolloin katsotaan nykyisen McDonald’sin syntyneen. Tuolloin McDonald’s-ravintoloita oli jo kahdeksan. Krocista tuli McDonald’s Corporationin johtaja vuonna 1955. Viiden vuoden kuluttua ketjussa oli 228 ravintolaa. Vuonna 1961 Kroc osti McDonaldin veljekset ulos yhtiöstä. Hänen vetäydyttyään vanhemmaksi puhemieheksi vuonna 1977 yhtiön liikevaihto oli 3,7 miljardia dollaria vuodessa.[16]

Toinen Yhdysvaltain ulkopuolinen McDonald’s-ketjun ravintola avattiin Richmondin kaupungissa Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa 1. kesäkuuta 1967.

Kesäkuussa 2017 McDonald’s kertoi vetäytyvänsä olympialaisten sponsoroinnista, jossa se oli toiminut vuodesta 1976 lähtien. Vielä vuonna 2012 McDonald’s sekä kansainvälinen olympiakomitea allekirjoittivat kumppanuussuhteen jatkumisesta vuoteen 2020 asti, mutta McDonald’sin vetäytymispäätös lopetti kumppanuussuhteen välittömästi kesäkuussa 2017. McDonald’s sponsoroi vielä vuoden 2018 talviolympialaisia Etelä-Korean Pyeongchangissa.[17][18]

Vuonna 2017 McDonald’s osti Dynamic Yield -yrityksen, jonka teknologialla voidaan tarjota autokaistaa käyttäville digitaalinen ruokavalikoima, jossa on huomioitu vuorokaudenaika, sää, keittiön kiireystilanne ja suositut tuotteet.[19]

2000-luvulla yhtiö on lopettanut useita lapsille tarkoitettuja palveluita, kuten lasten syntymäpäiväjuhlien järjestämisen, ja profiloitunut aiempaa selkeämmin aikuisten ravintolaksi. Muutoksen katsotaan käynnistyneen 2000-luvun alun I’m lovin’ it -kampanjasta, jonka slogan on edelleen käytössä.[20][21]

Kulttuuriset kytkennät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
McDonald’s maailmalla.
McDonald’s Pietarissa, Venäjällä.
McDonald’s Kosher, Buenos Aires (Argentiina).

Yhdysvaltalainen kolumnisti Thomas L. Friedman esitti leikkimielisen teorian, jonka mukaan kaksi valtiota, joissa on McDonald’s, eivät sodi koskaan toisiaan vastaan (mikä on variaatio kansainvälisten suhteiden liberalismista, jonka mukaan liberaalis-demokraattiset valtiot eivät sodi keskenään). Friedmanin sääntö on rikkoutunut jo useita kertoja, esimerkiksi Yhdysvaltain miehittäessä Panaman 1989, maaliskuussa 1999 Nato-maiden aloitettua Serbian pommitukset sekä toisaalta Intian ja Pakistanin, toisaalta Libanonin ja Israelin välisissä konflikteissa.

McDonald’sin kuuluisin hampurilaistuote Big Mac on niin yleinen globaali kulutushyödyke, että arvostettu taloustieteen julkaisu The Economist ja UBS-pankki ovat popularisoineet ”Big Mac -indeksin”, joka kuvaa ostovoiman eroja maailman eri maissa mittaamalla, kuinka kauan keskivertopalkansaajan täytyy työskennellä voidakseen ostaa yhden hampurilaisen.

Freakonomics-kirjan kirjoittaja Stephen Dubner on kuvannut McDonaldsin tuplajuustohampurilaista ihmiskunnan historian ravitsevimmaksi ja halvimmaksi ruoaksi. Yksi tuplajuustohampurilainen sisältää 390 kaloriaselvennä (Suomessa 434 kcal, vuonna 2023)[22] ja puolet päivittäisestä proteiinintarpeesta 1–2 Yhdysvaltain dollarin hintaan, jolla olisi merkittävä vaikutus köyhempien ihmisten ravinnonsaantiin.[23] Tämä kirjailijan väite ihmiskunnan historian halvimmasta ja ravitsevimmasta ruuasta köyhempien ihmisten ravinnonsaannin kannalta ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Maailmassa oli vielä kymmenen vuotta artikkelin ilmestymistä myöhemmin (vuonna 2023) yhä lähes 700 miljoonaa ihmistä äärimmäisessä köyhyydessä, mikä tarkoittaa että ihmisellä oli käytössä kaikkeen elämiseen päivittäin alle 2,15 dollaria,[24] tyypillisesti tätä maksimiarvoa vähemmän.

McDonald’sin innovaatioihin kuuluvat jo McDonaldin veljesten käyttämä itsepalveluperiaate, jossa asiakas saa ruokansa tiskiltä, ja halvan osa-aikaisen opiskelijatyövoiman laaja käyttö. Suurin osa ravintoloista on yksityisten franchise-yrittäjien omistuksessa. Kiinteistöt ovat erittäin keskeinen osa McDonald’sin liiketoimintaa, sillä yhtiö omistaa useimmat keskeisillä paikoilla olevat liiketilat, joista yrittäjät maksavat sille vuokraa. Yhtiön perustaja onkin sanonut, että "McDonald’sin [pää-]liiketoimintaa on kiinteistötoiminta"[25]: pikaruokamyymälöitä perustetaan vain sen takia, että niiden avulla saavutetaan paras tuotto kiinteistötilalle. Vuonna 2013 McDonalds oli Forbesin vuosittaisessa Global 2000 -listalla maailman 180. suurin yritys[26] ja markkina-arvoltaan maailman 61. suurin.[27]

Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald’s

Ensimmäinen McDonald’s avautui Neuvostoliitossa Moskovaan Venäjän sosialistiseen federaatioon vuonna 1990. Avaamispäivänä ravintolaan tuli ennätysmääräisesti asiakkaita.[28]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guantanamo Bayn laivastotukikohdan McDonald’s ravintola on ainoa tukikohdan McDonald’s ja samalla ainoa Kuuban saarella sijaitseva McDonald’s.

Viime vuosina McDonald’s on joutunut globalisaatiokriittisten ryhmien kritisoimaksi työvoimapolitiikkansa ja ympäristöhaittojen vuoksi. Termi ”McJob” on alkanut tarkoittaa matalasti palkattua työtä, josta ei ole mahdollisuuksia edetä mihinkään. Sana lisättiin Merriam-Webster’s Collegiate Dictionaryn 11. painokseen McDonald’sin protestista huolimatta.[29] Yhdysvaltalaiset kuluttajat taas ovat nostaneet useita oikeusjuttuja yhtiötä vastaan, koska sen tuotteita pidetään syynä ylipainoon.lähde? Huomiota herätti myös Morgan Spurlockin vuoden 2004 elokuva Super Size Me, jossa Spurlock eli kuukauden ajan pelkästään McDonald’sin tuotteilla.

McDonald’s kävi 1990-luvulla pitkän ”McLibel”-nimellä tunnetun oikeustaistelun kahta yhtiön toimitapoja kritisoinutta Lontoon Greenpeacen brittiaktivistia vastaan. Vaikka McDonald’s virallisesti voittikin tapauksen, oikeudenkäynnin aikana vahvistettiin muun muassa yhtiön huonot työolot sekä ruuan vaikutus erilaisiin sairauksiin.lähde?

31. tammikuuta 2011 ”Food Liberation Army” -niminen ryhmä ”kidnappasi” yhtiön maskottia Ronald McDonaldia esittävän patsaan Ruoholahden McDonaldsista Helsingissä.[30][31] Poliisi takavarikoi patsaan kuvataiteilija Jani Leinoselta, joka oli käyttänyt sitä elokuvanteossa ja palautti sen takaisin McDonald’s-ravintolaan.[32] 21. kesäkuuta 2012 ryhmän kaksi jäsentä tuomittiin maksamaan 60 euroa päiväsakkoa, mikä Leinosen tapauksessa oli vajaa 2 000 euroa.[33]

McDonald’s Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
McDonald’s-ravintola Vantaan Kaivokselassa vuonna 2022.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen McDonald’s-ravintola avattiin Tampereen Keskustorilla 14. joulukuuta 1984[34] samalla paikalla olleen Burger Kingin tilalle. Nykyisin paikalla on Friends & Brgrs.[35] Ravintolassa oli töissä 50 työntekijää ja jonot olivat pitkät viikkoja.[36]

Maailman ensimmäinen risteilylaivassa sijainnut McDonald’s-ravintola sijaitsi Silja Europa -laivalla. Se oli toiminnassa vuonna 1993 tehdystä neitsytmatkasta vuoteen 1996 asti.[37]

1990-luvulla Helsinkiin avattiin sekä perinteisiä McDonald’s-ravintoloita että teemaravintoloita, jotka poikkesivat muista ravintoloista sisustukseltaan. Mannerheimintiellä sijaitsi Rokkimäkki, Kurvissa Rallimäkki ja asemalla Spacemäkki. Näistä vain Rokkimäkki toimii edelleen.[37] Vuonna 1996 Helsingin Itäkeskukseen entisen urheiluhallin tiloihin avattiin lasten sisäleikkipuiston sisältänyt McDonald’s Leikkimaa, joka suljettiin vuonna 2001.[38][39]

Joulukuussa 2007 ravintoloita oli 38 paikkakunnalla yhteensä 83 kappaletta ja ketjun palveluksessa työskenteli noin 3 200 henkilöä. Ravintoloista 20 prosenttia omisti McDonald’s Oy.[40]

Heinäkuussa 2008 Kauppalehti kertoi, että Suomen McDonald’s on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta tehnyt tappiota koko olemassaolonsa ajan. Yhtiötä rahoitetaan pääkonttorista saatavilla pääomalainoilla, joita on maksettu Suomeen yhteensä 86 miljoonaa euroa.[41]

Suomen ensimmäinen McDonald’s-ravintola tuhoutui rasvakeittimestä syttyneessä tulipalossa toukokuussa 2010.[42] Se avattiin uudelleen huhtikuussa 2012,[43] mutta suljettiin vuonna 2015 vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi.[44]

Lokakuussa 2015 ketju ilmoitti sulkevansa ravintoloita ympäri maata kiristyneen kilpailun vuoksi. Seitsemän suljetun ravintolan jälkeen Suomessa oli 74 McDonald’s-ravintolaa.[45]

Toukokuussa 2018 McDonald’s aloitti kotiinkuljetukset yhteistyössä Woltin kanssa Helsingissä. Pikaruokaa toimitettiin kotiinkuljetuksella Helsingin yhdeksästä McDonald’s-ravintolasta.[46]

Vuonna 2019 McDonald’s oli Suomen kolmanneksi suurin ravintolaketju Hesburgerin ja Subwayn jälkeen.[36]

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 McDonald’s teki Suomessa kaikkien aikojen tulosennätyksensä ja nousi samalla ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi pikaruokaketjuksi. Koronarajoitusten vuoksi ravintolasalit piti sulkea huhti-toukokuussa, mutta ketjun autokaistoja pidettiin auki ja myös saleista sai hakea noutoannoksia.[5]

Vuonna 2021 ketjuun kuului 66 ravintolaa. Yhtiö kertoi, että Suomeen on tarkoitus avata viiden vuoden kuluessa 25–30 uutta ravintolaa.[5] Yhtiö paransi myyntilukujaan edelliseen vuoteen verrattuna 11,3 prosenttia. Uusia ravintoloita avattiin Nokialle, Seinäjoelle ja Vaasaan.[47]

Alkuvuonna 2022 ketjulla oli yhteensä 3 900 työntekijää. Ketju kertoi perustavansa vuoden aikana ravintolat Turkuun (Skanssi), Saloon ja Tornioon.[47]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen McDonald’s-ketjun emoyhtiö on Food Folk Suomi Oy.[5] Vuonna 2022 ketjulla oli yhdeksän omaa ravintolaa, muita ketjun ravintoloita johtivat franchising-yrittäjät.[48] Emoyhtiö omistaa ketjun kiinteistöt.[6]

Vuonna 2023 ketjuun kuului 72 ravintolaa. Ravintoloista 54 on franchising-yrittäjien hallussa, yhteensä heitä oli kymmenen.[6]

Tunnetuimpia tuotteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Big Mac -hampurilainen.
  • Big Mac -kerroshampurilainen, jossa on salaattia, Big Mac -kastike, kaksi pihviä, cheddarjuustoa, suolakurkkua ja kuivasipulia
  • McFeast-hampurilainen, jossa on salaattia, majoneesia, pihvi, pihvitomaattisiivuja, suolakurkkua, sipulia, cheddarjuustoa, ketsuppia ja sinappia
  • Juustohampurilainen, jonka pihvin päällä on juustoviipale ja sämpylän välissä sinappia, ketsuppia, maustekurkkua ja kuivasipulia
  • Tuplajuustohampurilainen, jossa on kaksi pihviä, kaksi juustoviipaletta ja sämpylän välissä sinappia, ketsuppia, maustekurkkua ja kuivasipulia
  • Quarter Pounder -hampurilainen, jossa on samat täytteet kuin juustohampurilaisessa paitsi kuivasipuli on korvattu tuoresipulilla mutta on kooltaan paljon isompi
  • El Maco
  • Chicken Big Mac
  • McChicken
  • Chicken McNuggets, rapeaksi friteerattuja dipattavia leivitettyjä kananpaloja
  • Happy Meal -lastenateria, koostuu hampurilaisesta, kananugeteista tai juustohampurilaisesta, ranskanperunoista, miniporkkanoista tai omenalohkoista, juomasta sekä säännöllisesti vaihtuvasta lelusta tai kirjasta
  • McMuffin-aamiaissämpylä
  • Sundae-pehmytjäätelö, johon voidaan valita kinuski-, suklaa- tai mansikkakastike
  • Baked Apple Pie -lämmitetty omenapiirakka
  • Pirtelöt
  • McFlurry-jäätelö, joka kehitettiin vuonna 1997
  • Grimace Shake, marjanmakuinen pirtelö, jota myytiin kesällä 2023 Yhdysvalloissa rajoitetun ajan. Grimace-pirtelö juhli McDonaldlandin maskotin, Grimacen syntymäpäivää. Pirtelön mainosvideo The Grimace Shake ja siitä tehdyt parodiat oli vuonna 2023 YouTuben toiseksi katselluin aihe ja trendasivat erityisesti Tiktokissa.[49]

Hampurilaisen tai kananugettien lisäksi ateriaan kuuluvat ranskanperunat, miniporkkanat tai omenalohkot ja virvoitusjuoma, maito tai tuoremehu. McDonald’s on kokeillut lyhytaikaisesti myös sen perinteiseen brändiin liittymättömien pikaruokatuotteiden, kuten pizzan, tarjoamista. Pizza oli monissa maissa yhtiön valikoimissa vuosina 1991–2000, mutta nykyään sitä saa vain Floridassa sijaitsevista toimipisteistä.[50]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 valmistunut draamaelokuva The Founder kertoo McDonald’sin perustamisesta ja alkuajoista.[51] Morgan Spurlockin omakohtainen viihdedokumentti Super Size Me (2004) kertoo pelkästä McDonald’s-ruoasta koostuvan ruokavalion vaikutuksista häneen itseensä kuukauden ajalla.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Lindroos, Pia: McDonaldsin toimitusjohtaja sai potkut – syynä suhde yrityksen työntekijän kanssa Iltalehti. 4.11.2019. Viitattu 4.11.2019.
  2. ↑ Board of Directors McDonald’s. Arkistoitu 17.1.2019. Viitattu 4.11.2019.
  3. ↑ Subway rynni McDonald'sin ohi ykköseksi MTV3. Viitattu 8.3.2011.
  4. ↑ The World's Largest Fast Food Restaurant Chains WorldAtlas. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Tammilehto, Pirkko: Pikaruokaketjujen kärkipaikka vaihtui: ”Viime vuosi oli meillä kaikkien aikojen paras” Kauppalehti. Viitattu 18.1.2023.
  6. ↑ a b c Kamppila, Pirjo: Holman uusi McDonald’s täyttyi nopeasti asiakkaista Lahdessa Etelä-Suomen Sanomat. 6.1.2023. Viitattu 18.1.2023.
  7. ↑ McDonald's: number of restaurants worldwide Statista. Viitattu 12.6.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Lukinmaa, Tuukka: Vaikeuksissa rämpivä McDonalds vaihtaa toimitusjohtajaa Ylen uutiset. 29.1.2015. Viitattu 29.1.2015.
  9. ↑ McDonald's CEO Don Thompson to Retire in March, (Arkistoitu – Internet Archive) Fox Business. Viitattu 29.1.2015.
  10. ↑ MTV LIFESTYLE: 15 yllättävää faktaa – tätä et tiennyt McDonald'sista! mtv.fi. 22.10.2014. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 3.9.2017.
  11. ↑ The Origins of McDonald's Golden Arches JSTOR. Viitattu 12.4.2007.
  12. ↑ Mickey D's McMakeover BusinessWeek. Viitattu 12.04.2007.
  13. ↑ Nytin toimitus: McDonald'sin klassikkopahis teki paluun keski-ikäisenä hipsteri-iskänä Helsingin Sanomien Nyt-liite. 7.5.2015.
  14. ↑ https://mcdonalds.fandom.com/wiki/Happy
  15. ↑ Eklund, Zahna & Pochin, Courtney: McDonald's first menu from 1940 had just 9 items - including 'tempting' burger The Mirror. 4.11.2022. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Pace, Eric: Ray A. Kroc dies at 81; Built McDonald's Chain On This Day: The New York Times Company. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 12.04.2007.
  17. ↑ Hämäläinen, Tuomas: Yli 40 vuoden kumppanuus päättyy: Olympiaväen suosima pikaruokaketju McDonald’s lopettaa kisojen sponsoroinnin Helsingin Sanomat. 16.6.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.6.2017.
  18. ↑ McDonald’s extends Olympic sponsorship to 2020 Reuters. 13.1.2012. Thomson Reuters. Viitattu 16.6.2017. (englanniksi)
  19. ↑ https://finance.yahoo.com/news/mc-donalds-spends-millions-on-tech-to-juice-up-drivethrus-223214044.html
  20. ↑ Määttänen, Juuso: Parhaita timanttijuttuja | McDonald’s tarjosi haaveita, synttärijuhlia ja euron juustoja, mutta nyt edes Ronald McDonaldia ei näy missään – mitä Mäkkärille oikein tapahtui? Helsingin Sanomat. 28.7.2019. Viitattu 30.11.2023.
  21. ↑ slow start: How McDonald's Removed Kids From the Equation (YouTube-video) youtube.com. (englanniksi)
  22. ↑ Tuplajuustohampurilainen. 1 809 kJ / 434 kcal mcdonalds.com. McDonald’s. Viitattu 18.10.2023.
  23. ↑ Johnson, Daniel: McDouble is 'cheapest and most nutritious food in human history' (tilaajille) 30.7.2013. The Telegraph, telegraph.co.uk. (englanniksi)
  24. ↑ Ending Poverty and Ensuring Dignity for All 16.10.2023. The World Bank, worldbank.org. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  25. ↑ Lee In: E-Business Innovation and Process Management. ("...Ladies and gentlemen. I'm not in the hamburger business. My business is real estate...") Idea Group Inc (IGI), 2006. ISBN 978-1-59904-279-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.1.2020). (englanniksi)
  26. ↑ Forbes: The World's Biggest Public Companies Forbes - Global 2000. toukokuu 2013. Forbes. Viitattu 2.9.2013. (englanniksi)
  27. ↑ Forbes: McDonald's Forbes - Companies. 5-2013. Forbes. Viitattu 2.9.2013. (englanniksi)
  28. ↑ Niemeläinen, Jussi: Jono kiersi puiston, kun Moskovan ensimmäinen McDonald’s avattiin 30 vuotta sitten – ”En ollut koskaan nähnyt missään ruokapaikassa niin puhdasta WC:tä” Helsingin Sanomat. 31.1.2020. Viitattu 30.1.2024.
  29. ↑ Merriam-Webster: 'McJob' is here to stay CNN. Viitattu 29.12.2006.
  30. ↑ Nupponen, Sakari: Aktivistit uhkaavat teloittaa Ronald McDonaldin taloussanomat.fi. 2.2.2011. Viitattu 4.2.2011.
  31. ↑ FLA:n tiedote: We have kidnapped Ronald MacDonald Freeronald.org (FLA). Arkistoitu 4.2.2011. Viitattu 4.2.2011/ Päivitetty 29.1.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Syyttäjä vaatii sakkoja McDonald's-patsaan viemisestä Mtv Uutiset. 4.6.2012. MTV Oy. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 4.6.2012.
  33. ↑ Puukka, Päivi: McDonaldsin pellepatsaan teloittajille sakkotuomio Yle Uutiset. 21.6.2012. Viitattu 21.6.2012.
  34. ↑ Ziemann, Marcus: McDonald's 60 vuotta – hampurilaiskuningas juhlii huonovointisena Yle Uutiset. 11.4.2015. Viitattu 18.1.2023.
  35. ↑ Friends & Brgrs avaa Tampereelle vanhan McDonald'sin tiloihin. City, 1.12.2015. City Digital Group. Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ a b Waddington, Jonna: Big Mac on jo 50-vuotias! Kun Suomen ensimmäinen McDonald’s avattiin Tampereella, kaupunki sekosi – nostalgiset kuvat Ilta-Sanomat. 1.8.2018. Viitattu 18.10.2023.
  37. ↑ a b McDonald'sin historia | McDonald's Suomi www.mcdonalds.com. Viitattu 18.1.2023.
  38. ↑ Itäkeskuksen squash-halli aiotaan muuttaa lasten hampurilaisravintolaksi Helsingin Sanomat. 21.3.1996. Viitattu 4.4.2023.
  39. ↑ Hagelin, Heidi: Hampurilaisalan pudotuspeli alkoi Ilta-Sanomat. 29.10.2001. Viitattu 4.4.2023.
  40. ↑ Paikallisuus McDonald'sissa mcfaktat.fi. Arkistoitu 18.3.2007. Viitattu 19.01.2007.
  41. ↑ McDonald'silla pitkä tappioputki Suomessa Mtv uutiset. 16.07.2008. MTV Oy. Viitattu 16.7.2008.
  42. ↑ Raju tulipalo tuhosi jugendtaloa Tampereen ydinkeskustassa www.iltalehti.fi. 14.5.2010. Viitattu 18.1.2023.
  43. ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Commercen talo on lähes entisellään Yle Uutiset. 30.4.2012. Viitattu 7.8.2019.
  44. ↑ Juuti, Mikko: Suomen ensimmäinen McDonald’s sulki ovensa – Yrittäjä: ”Harmittaa, mutta vuokrasopimus loppui” Ilta-Sanomat. 30.12.2015. Viitattu 18.1.2023.
  45. ↑ Muhonen, Teemu: Joka kymmenes Mäkkäri sulkee ovensa Suomessa Taloussanomat. 30.10.2015. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 30.10.2015.
  46. ↑ Lindgren, Tuuli: Odotus on ohi: McDonald’sin kotiinkuljetus alkaa tänään! Iltalehti. 8.5.2018. Viitattu 22.5.2018.
  47. ↑ a b Ojalainen, Jasmin: McDonald’s teki Suomessa viime vuonna kaikkien aikojen myynnin – Tänä vuonna luvassa taas uusia ravintoloita Kauppalehti. Viitattu 18.1.2023.
  48. ↑ Petrell, Lauri: Hampurilaisbisnes on yksi harvoista korona-ajan voittajista – Kaksi suurta hallitsee, uudemmat tulokkaat tappiollisia Kauppalehti. Viitattu 18.1.2023.
  49. ↑ Vahtera, Jasmin: Tässä ovat vuoden 2023 suosituimmat Youtube-trendit Helsingin Sanomat (hs.fi). 7.12.2023.
  50. ↑ McPizza McDonald's Wiki. Viitattu 27.10.2021. (englanniksi)
  51. ↑ Huhtala, Jussi: The Founder – elokuvan arvostelu Episodi.fi. 1.2.2017. Viitattu 30.1.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • John F. Love: Hampurilaisimperiumi – McDonald’sin menestystarina. Suom. Kimmo Mäenpää. WSOY 1988. ISBN 951-0-15546-2 (alkuteos McDonald’s – Behind The Arches, Bantam Books 1986)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta McDonald's.
McDonald’s
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=McDonald’s&oldid=22717196”