Mariana Mazzucato
| Syntynyt | |
|---|---|
| Kansalaisuus | |
| Puoliso |
Carlo Cresto-Dina [3] |
| Verkkosivusto | |
|---|---|
| Palkinnot |
honorary doctor of the Open University of Catalonia (käännä suomeksi) |
Mariana Mazzucato (s. 16. kesäkuuta 1968, Rooma, Italia) on taloustieteilijä, jolla on Italian ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisuus.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2007 alkaen Mazzucato on ollut Innovaation ja julkisen arvon professori University College Londonissa (UCL).[4][5] Mazzucato on työskennellyt vuodesta 2011 innovaatioiden taloustieteen RM Phillips professuurissa Sussexin yliopiston tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan keskittyvässä SPRU-tutkimuskeskuksessa (Science Policy Research Unit).[6]
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mazzucato julkaisi paljon kansainvälistä huomiota saaneen teoksen "The Entrepreneurial State: debunking public vs. private sector myths" (suom. Yrittäjähenkinen valtio. Julkisen ja yksityisen sektorin myytit ja niiden murtaminen) vuonna 2013[7]. Kirjassaan hän pyrki osoittamaan, kuinka sellaiset Piilaakson ylistetyt teknologiset keksinnöt kuten vaikka Googlen hakukonealgoritmi tai iPhone, eivät ole syntyneet vapaiden markkinoiden ansiosta, vaan ne pohjautuivat valtaosin julkisin varoin kehitettyyn tutkimukseen ja tekniikkaan[4]. Esimerkiksi Steve Jobsin ansio oli lähinnä julkisen puolen kehitystyön tuotteistaminen ja myytin luominen[4]. Toinen kirjan havainto oli se, että suuryritykset mieluummin jakavat voittonsa omistajilleen kuin satsaavat tuotekehitykseen.[4]
Seuraavassa kirjassaan vuonna 2018 "The Value of Everything: Making and Taking in the Global Economy" (suom. Arvo. Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät) Mazzucato jatkaa julkisen sektorin tuottaman arvon puolustamista. Hän käy läpi taloustieteen historiassa esiintyneitä käsityksiä arvoa tuottavasta ja tuottamattomasta toiminnasta ja "vuokrasta" eli ansiottomista tuotoista aina fysiokraateista uusklassiseen teoriaan ja nykyaikaiseen kansantalouden tilinpitoon. Hän esittää, että esimerksi nykyaikaisella rahoitussektorilla ja innovaatiotoiminnassa tuotot eivät aina perustu arvon tuottamiseen vaan pikemminkin sen kuppaamiseen. Uusklassisen teorian valossa tätä on vaikea nähdä ja siksi Mazzucato esittääkin uutta arvoteoreettista keskustelua. Samalla hän esittää, että julkisella sektorilla tehty työ kaipaa sen arvonpalautuksen.
Vuonna 2021 Mazzucato julkaisi kirjan Mission Economy: A Moonshot Guide to Changing Capitalism, jonka mukaan kapitalismi on jumissa eikä pysty ratkaisemaan ongelmia, kuten sairauksia, epätasa-arvoa ja ympäristökriisiä. Mazzucaton mielestä pitää ottaa oppia kuulento-ohjelmista, jotka hänen mielestään menestyksekkäästi koordinoivat valtavan mittakaavan julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa. Mazzucaton mukaan hallituksen rooli taloudessa pitää miettiä uudelleen ja löytää julkinen tarkoitus.[8] Kirjassa luetellaan kunnianhimoisia tavoitteita, kuten liikkuvuuden tulevaisuus, köyhyyden, syövän, dementian ja ilmastonmuutoksen kukistaminen ja valtamerten puhdistaminen. Mazzucaton mukaan hallitukset voisivat ratkaista nämä ongelmat Apollo-ohjelman tavoin. Tarvitaan "ratkaisukeskeinen talous", jota ajavat ja koordinoivat vahvemmat hallitukset puuttuen jokaiseen innovaatioprosessin askeleeseen.[9]
Mazzucato ja Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mazzucato luennoi Helsingin yliopistolla vuonna 2016 Sitran, Tekesin ja Kalevi Sorsa -säätiön seminaarissa otsikolla ”The Entrepreneurial State – a new framework for innovation policy”.[10]
Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja julkaisi Mazzucaton kirjasta Entrepreneurial State raportin vuonna 2016 nimellä Yrittäjähenkinen valtio – Uusi avaus innovaatiopolitiikkaan.[11]
Mazzucato kävi tammikuussa 2021 kertomassa näkemyksensä Sanna Marinin johtamalle talousneuvostolle siitä miten Suomen ja muiden maiden pitäisi toimia koronaviruksen jälkeisessä talouden jälleenrakentamisessa. Marinin mukaan Mazzucaton viesti oli se, että yhteiskunnat eivät tule pärjäämään tästä eteenpäin ”kiristämällä vyötä”. Sen sijaan on keskityttävä tavoitehakuisesti tuottavuuden parantamiseen eli investoitava osaamiseen ja hyvinvointiin.[12]
Sanna Marin toimii Mazzucaton johtaman "WHO Council on the Economics of Health For All" suojelijana.[13]
Kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oxfordin ja LSE:n taloustieteen professori John Kay kirjoitti, että Mazzucaton kannattama keskusjohtoinen "missiotalous" voi joskus toimia, kun tavoite on spesifi ja rajoitettu ja olosuhteet ovat sopivat eikä budjettien ylityksistä piitata, mutta jo Apollon ohjelman mukaan muotoiltu Richard Nixonin "sota syöpää vastaan" epäonnistui samoin kuin lukuisat muut esimerkit. Kiinassa Maon suuri harppaus oli historian pahimpia talousepäonnistumisia ja ainakin 30 miljoonaa ihmistä kuoli, mutta Deng Xiaopingin käännös kohti kapitalismia oli menestys. Kayn mukaan poliittinen ohjaus johtaa suuruudenhulluihin hankkeisiin, rehellisen palautteen puutteeseen, epäilevien äänten vaientamiseen ja yritykseen voittaa käytännön ongelmat voimalla. 1960-luvun "suuri harppaus ihmiskunnalle" ei ollut Neil Armstrongin kuuaskel vaan informaatioteknologian kehitys, jossa keskusjohtoisuuden ja keskitetyn visioinnin poissaolo oli poikkeuksellisen vahvaa. Monen muun Mazzucaton esimerkin tavoin se olikin pluralistista ja kilpailullista vähittäistä innovointia, jossa yhä uudet yritykset syrjäyttävät tilapäiset voittajat. DEC, WordPerfect, Netscape ja BlackBerry ovat hävinneet. Applekin oli useasti kuolla. IBM:n luoma teollisuus pyyhki IBM:n pois. Onneksi kehitys on ollut Steve Jobsin, Travis Kalanickin and Elon Muskin käsissä eikä kauppaministeriön, Kay toteaa.[9]
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mazzucato, Mariana & Collington, Rosie: Big Con: How the Consulting Industry Weakens Our Businesses, Infantilizes Our Governments and Warps Our Economies. Penguin Books, 2023. ISBN 9780241573082
- Mazzucato, Mariana: Mission Economy: A Moonshot Guide to Changing Capitalism. Allen Lane, 2021. ISBN 9780241419731 [8]
- suom. Missiotalous – Opas kapitalismin muuttamiseen kuuhankkeilla. Suomentanut Juha Pietiläinen. Terra Cognita, 2022. ISBN 978-952-7367-17-9.
- Mazzucato, Mariana: The Value of Everything: Making and Taking in the Global Economy. Lontoo: Penguin, 2018. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- suom. Mazzucato, Mariana: Arvo. Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät. Suomentanut Juha Pietiläinen. Terra Cognita, 2019. ISBN 978-952-5697-96-4
- Mazzucato, Mariana: The Entrepreneurial State – Debunking Public vs. Private Sector Myths. Lontoo: Anthem Press, 2013. ISBN 9780857282521
- Mariana Mazzucato: Yrittäjähenkinen valtio. Julkisen ja yksityisen sektorin myytit ja niiden murtaminen. Suomentanut Juha Pietiläinen. Terra Cognita. ISBN 978-952-7367-06-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Catalogue of the Library of the Pontifical University of the Holy Cross. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ http://marianamazzucato.com/cv/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://matherhodge.com/tribute/details/24/Alessandra-Mazzucato/obituary.html. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d HS-haastattelu : ”Maailman pelottavin ekonomisti” kertoo, miten kapitalismi pitäisi pelastaa Helsingin Sanomat. 25.11.2019. Viitattu 25.11.2019.
- ↑ CV Mariana Mazzucato marianamazzucato.com. Arkistoitu 5.8.2019. Viitattu 25.11.2019. (englanti)
- ↑ Mariana Mazzucaton CV (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mazzucato, M.: The Entrepreneurial State: debunking public vs. private sector myths. Lontoo: Anthem Press, 2013. ISBN 978-0-857282-52-1
- ↑ a b Mission Economy A Moonshot Guide to Changing Capitalism 2021. Penguin. Arkistoitu 20.1.2021. Viitattu 23.1.2021.
- ↑ a b Mission Economy by Mariana Mazzucato — could moonshot thinking help fix the planet? Financial Times. 13.1.2021.
- ↑ Huippuekonomisti Mariana Mazzucato luennoi Suomessa 28.6. Kalevi Sorsa -säätiö. 13.6.2016. Viitattu 27.9.2021.
- ↑ Antti Alaja: Yrittäjähenkinen valtio Kalevi Sorsa -säätiö. 14.12.2016. Viitattu 27.9.2021.
- ↑ Suomi etsii talouskasvua koronaviruksen jälkeen Helsingin Sanomat.
- ↑ WHO: Global experts of new WHO Council on the Economics of Health For All announced who.int. 5/2021.
