Mari Laurila
Mari Laurila (s. 1963) on suomalainen muusikko, joka tuli tunnetuksi lapsilaulajana esittämillään kappaleilla ”Aja hiljaa, isi” ja ”Peppi Pitkätossu”. Laurilan äiti on laulaja, musiikkileikkikoulun johtaja Ritva Mustonen ja isä studiomuusikko Heikki Laurila.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laurila tuli tunnetuksi vuonna 1966 levyttämällään kappaleella ”Aja hiljaa, isi”,[1] jota käytettiin Liikenneturvan kampanjoissa. Laurila oli tuolloin kolmevuotias.[2] Hänen suurin hittinsä oli kuitenkin kolme vuotta myöhemmin levytetty ”Peppi Pitkätossu”.[1] Kummatkin olivat myydyimpien kotimaisten singlejulkaisujen joukossa vielä 30 vuotta julkaisunsa jälkeen.lähde? Laurila levytti lastenlauluja vuoteen 1974 saakka.[1]
Laurila valmistui Pariisin konservatoriosta harjoituspianistiksi ja myöhemmin 1999 musikaalinäyttelijäksi Lontoon Royal Academy of Musicista. Hän asuu nykyisin Nizzassa.[1]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]LP
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mari Laurila (1970)
- Musiikkisokkelo (1974)
Single
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aja hiljaa, isi / Mä kuljen metsätiellä (1966)
- Pikku prinssi päivänpaiste / Arvoitus (1966)
- Nukkumatti / Sairas karhunpoika (1969)
- Peppi Pitkätossu / Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (1969)
- Hei tänne vaan, täti / Jos saisin viisi miljoonaa (1971) Siili ja mansikat selvennä
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 20 suosikkia: Aja hiljaa, isi (2013)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Sadan vuoden syke. Nuori rytmi – lapsitähdet musiikkiteollisuuden pyörteissä.” Radio Suomi. 16.12.2007.
- Mari Laurilan esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Myydyimmät kotimaiset. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.3.2008.
- Viola, Suomen kansallisdiskografia
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Heljä Luukkanen: Muistatko vielä ”Aja hiljaa isi” -Marin? Nyt hän laulaa kovaa Nizzassa Ilta-Sanomat. 2016. Viitattu 28.2.2022.
- ↑ RM Akkanen: Mari Laurila oli vain kolmevuotias levyttäessään herkän isänpäivän suosikkikappaleen – hänellä oli ongelmia ainoastaan R-kirjaimen kanssa Maaseudun Tulevaisuus. 2019. Viitattu 28.2.2022.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
