Margianakulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varhaisen BMAC-kulttuurin tyyppisiä sinettejä 2200–1800 eaa.

Margiana-kulttuuri eli BMAC oli muinainen pronssikautinen kaupunkeja rakentanut kulttuuri Etelä-Turkmenistanissa. Se vallitsi noin 2000–1500 eaa. Kulttuuri syntyi, kun Namazgan suuret asutuskeskukset hylättiin. Viimeistään kulttuurin loppuvaiheessa tuli pohjoisesta indoiranilaisia heimoja. Tunnetuin Margiana-kulttuurin löytöpaikka on Gonur Tepe (Gonur Depe), joka sijaitsee muinaisen Murgabjoen suistossa Maryn lähellä.[1]

Nimitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margiana-kulttuurista käytetään myös nimeä BMAC (englannin kielen sanoista Bactria Margiana Archaeological Complex, suom. Baktrian ja Margianan arkeologinen kompleksi[2]), sillä Margianaan liittyy Baktrian kulttuuri noin 1800 eaa.

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Margiana-kulttuurin eli BMAC-kulttuurin esiintymisalue

Viljelykulttuuri saapui lännestä Baktria-Margianan alueelle. Sen tuloksena alueelle syntyi keidasviljely-yhteisöjä. Näitä sanotaan mm. Namazgan kulttuuriksi. Pyörän käyttö ilmaantui tänne noin 3000 eaa. Varhaispronssikaudella n. 3200–2700 eaa. Kopet Daghiin ja Altyn Tepeen syntyi lähes kaupunkimaista asutusta. Noin 2700 eaa. keramiikka vaihtui punottuja koreja muistuttavasta metalliastioita jäljitteleväksi.[3]

Ehkä jo 2700 eaa., viimeistään vuoteen 2300 eaa. mennessä vakiintui Namazga V kulttuuri, jonka suurimmat keskukset olivat kaupunkeja. Näiden kulttuurien elinkeinoja olivat mm. viljely, karjanhoito ja kauppa. Kiveä ja metallia osattiin käsitellä hyvin. Kulttuuri tunnetaan pronssiesineistä ja taitavasti tehdyistä sineteistä. Yhteiskunta koostui eri luokista. Ylimystö johti tavallista kansaa, joka raatoi pappeja ja hallintomiehiä vaurastuttaen. Taiteesta on löydettävissä yhtymäkohtia mm Iranin, Mesopotamian, Kaukasuksen ja jopa Anatolian taiteeseen. Kauppaverkosto ulottui laajalle. Arkkitehtuuri ja taide saivat vaikutteita erityisesti Elamista.[2]

BMAC-kulttuuri ja pohjoisen paimentolaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Namazgan kulttuurin alue hajaantui noin 2100–1800 eaa., jolloin asutuskeskusten välinen ja ulkopuolinen kauppa väheni. Alkoi Baktria-Margiana -kulttuurin aika. Noin 2000 eaa. alettiin Baktriassa louhia tinaa. Paikalliset mahtimiehet hallitsivat kasteluviljelystä satoa saavaa maaseutua linnoistaan käsin. Margianassa nousivat vuorollaan asutuskeskukset Gonur Tepe, Togolok 21 ja Kelleli. Baktriassa puolestaan syntyivät kuin tyhjästä asutuskeskukset Sapalli-Tepe, Dashly-3, ja Djarkutan. Nämä olivat linnoitettuja palatseja, joiden ympärillä oli asuinalueita. Linnoituksissa saattoi olla jopa kolme sisäkkäistä muuria, joiden välissä oli savitiilitaloja, temppeleitä ja työpajoja. Dzarkutanin pinta-ala oli noin 1 km², josta linnoitetun palatsinpinta-ala oli noin 1 ha. Paikalliset mahtimiehet asuivat pienemmissä rakennelmissa.[4] BMAC-kulttuurin aikoihin noin 2200 eaa. kameli oli kesytetty, joista on löydetty jäänteitä Altyn Tepestä. BMAC-kulttuurin ihmiset kävivät kauppaa Induslaakson, Iranin ja Elamin kanssa. Muinaisten geenien ja ajoitusten mukaan indoarjalaista väestöä ilmestyi Margiana-kulttuurin asutuskeskusten ympärille noin 2100–1700 eaa.[5][6] Andronovon tyyppinen keramiikka ilmestyi BMAC-kulttuurin alueelle noin 1700 eaa.[7] Ojaklysta on löydetty varhaista BMAC-kulttuurin alueen paimentolaisasutusta myöhäispronssikaudelta Takirbai-vaiheen ajalta 1800–1500 eaa.[8]

Indoiranilaisten vaellusten aikaiset kulttuurit.

Pohjoisessa syntyi ennen vuotta 2000 eaa. indoiranilainen kulttuuri. Se tunsi hevosten vetämien nopeiden sotavaunujen käytön ja levittäytyi ympäristöönsä nopeasti.

Asko Parpolan mukaan dasjat, pieni indoiranilainen heimo valtasi BMAC-kulttuurin alueen noin 1900 eaa. ja otti sen hallintaansa.[9] Samoihin aikoihin noin 1900 eaa. Bolansolan lähellä BMAC-kulttuuri syrjäytti Indus-kulttuurin.[2] Myöhäispronssikaudella ja pronssikauden päätösvaiheessa noin 1800–1350 eaa. paimentolaiset liikkuivat yhä enemmän Margianan alueella.[10]

Antiikin lähteissä mainitaan daha-nimisen heimon asuneen BMAC-kulttuurin alueella. Sekä sanojen daha että dāsa pohjana on ’miestä’ ja ’ihmistä’ tarkoittanut sana, mikä viittaisi siihen, että BMAC-kulttuuria olisivat ennen indoarjalaisia hallinneet iranilaiseen haaraan kuuluneet arjalaiset.[11] Arjalaiset puolestaan hyökkäsivät Margianakulttuurin alueelle noin 1700 eaa. ja valtasivat sen. Gonur Tepen pohjoinen osa paloi noin 1700–1600 eaa. ja eteläinen osa hylättiin samaan aikaan.[12]

Arjalaiset perustivat noin 1700–1500 eaa. vallinneen BMAC II -kulttuurin ja alkoivat levittää sitä Afganistaniin.[9] Tästä kielii Sappali Tepen Andronovin keramiikka 1700–1500 eaa.[13]

Pohjois-Pakistaniin syntyi noin 1600 eaa. Gandharan kulttuuri, kun arjalaisten johtama BMAC-kulttuuri levisi sinne.[14] BMAC-kulttuurin ja arjalaisten esineistöä alkoi esiintyä joko vaellusten tai kaupan kautta noin 2000–1500 eaa. Pakistanin Sindhiin ja Etelä-Iraniin asti.

BMAC-kulttuurin jälkeen seurasi Yaz I-kulttuuri, jonka saviastiat olivat maalattuja.

Aikajako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri ajoittuu myöhäispronssikauteen ja ehkä pronssikauden päätösvaiheeseenkin. Se vastaa Namazga VI-kulttuuria.[15]

Yleensä

  • BMAC I noin 1900–1700 eaa.
  • BMAC II noin 1700–1500 eaa.

Margianassa

  • Myöhäispronssikausi 1900–1500 eaa.[16]
    • Taip 1900–1800 eaa.
  • Gonur 1800–1700 eaa.
  • Togolok 1700–1500 eaa., ajalla 1700–1500 eaa. useimmat varhaisen Ojaklyn löydöt[17]
  • Pronssikauden päätösvaihe 1500–1300 eaa.

Baktriassa

  • Myöhäispronssikausi 1800–1500 eaa.
  • 1900–1800 eaa. Sapalli
  • 1800–1700 eaa. Dzarkutan
  • 1700–1600 eaa. Kuzali
  • 1600–1500 eaa. Malafi
  • Pronssikauden loppuvaihe 1500–1300 eaa.
  • 1500–1300 eaa? Bustan

Geenit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sappalli tepestä ja Bustanista on löydetty ajalta noin 3450 BP (1900–1650 kalenterivuotta eaa.) isälinjan Y-DNA:n haplotyyppiä L1a. Sapalli Tepestä on löydetty äitilinjan mt-DNA:n tyyppiä U7a ja Bustanista tyyppiä L1a. Parkhaista on löydetty myöhäispronssikautista äitilinjan tyyppiä HV2a ja keskipronssikaudelta tyyppiä HV2. Bustanista on löydetty ajalta 1600–1300 eaa. äitilinjan tyyppiä R0 ja isälinjan tyyppiä J.[18].Alueelta on myös löydetty vanhalta ajalta isälinjan tyyppejä G ja R2.[19]

Nämä geenit viittaavat Kaukasiaan, Länsi-Iraniin, Mesopotamiaan, Pakistaniin ja Intiaan, mutta eivät esim. pohjoisen indoeurooppalaisiin. Dzarkutaniin ilmestyi indoeurooppalainen haplotyyppi R1a ehkä noin 1600–1460 cal eaa. Lisäksi siellä oli indoeurooppalaiseen vihjaavaa äitilinjan tyyppiä jo 2100–1800 eaa.[19]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Gonur, Mouru Zoroastrian Heritge. Viitattu 16.2.2013.
  2. ↑ a b c Parpola, s. 28
  3. ↑ Pathways and Highways Toby Wilkinson 2009
  4. ↑ Chapter sixteen - The Opening of the Eurasian Steppes Ancient History & Civilisation. Arkistoitu 30.6.2017. Viitattu 7.8.2018.
  5. ↑ The Genomic Formation of South 1 and Central Asia Vagheesh M. Narasimhan 2018
  6. ↑ Vagheesh M. Narasimhan, Nick J. Patterson, Priya Moorjani, Iosif Lazaridis, Lipson Mark, Swapan Mallick: The Genomic Formation of South and Central Asia. bioRxiv, 31.3.2018, s. 292581. doi:10.1101/292581 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  7. ↑ A Line in the Sand: Archaeological Evidence for the Interactions of Settled Farmers and Mobile Pastoralists in the Late Bronze Age (1950 - 1500 BC) Murghab alluvial fan, Turkmenistan ,Lynne Marie Rouse, s. 41, 2015
  8. ↑ Rouse 2015, s. 120
  9. ↑ a b 2. The coming of the Aryans Indus Script. Harappa. Viitattu 16.2.2013.
  10. ↑ Rouse 2015, s 40
  11. ↑ Parpola, s. 33.
  12. ↑ The History of Central Asia: The Age of the Steppe Warriors, Christoph Baumer, I.B.Tauris 2012, s. 107
  13. ↑ Peeters Online Journals: The Metallurgy of the Late Bronze Age Sapalli Culture (Southern Uzbekistan) and its implications for the 'tin question'
  14. ↑ Parpola, s. 32
  15. ↑ Pathways and Highways: routes in bronze age eurasia Toby Wilkinson, Archatlas 4.1 2009
  16. ↑ The murghab delta in central Asia 1990-2001: The gis from research resource to a reasoning tool for the study of settlement change in long-term fluctuations Salvatori, Cattani ... 2008
  17. ↑ Rouse 2015, s. 121
  18. ↑ [1]
  19. ↑ a b Andronovo horse-riders crashed into India!

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margianakulttuuri.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Margianakulttuuri&oldid=22795293”