Margareeta Leijonhufvud

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Margareeta Leijonhufvud
Ruotsin kuningatar Margareeta, syntyään Leijonhufvud
Ruotsin kuningatar
Valtakausi 1536–1551
Edeltäjä Katariina Saksi-Lauenburgilainen
Seuraaja Katariina Stenbock
Syntynyt 1. tammikuuta 1516
Ekebergin säteri, Lillkyrka, Närke
Kuollut 26. elokuuta 1551 (35 vuotta)
Tynnelsön linna, Mälaren
Hautapaikka Uppsalan tuomiokirkko
Puoliso Kustaa Vaasa (vih. 1536)
Lapset Juhana III
Katariina
Cecilia
Magnus
Karl
Anna
Sten
Sofia
Elisabet
Kaarle IX
Isä Erik Abrahamsson Leijonhufvud
Äiti Ebba Eriksdotter Vaasa
Uskonto Katolilainen
Ruotsin kuningattaren Margareetan hautamuistomerkki Kustaa Vaasan hautamonumentissa.

Margareeta Erikintytär Leijonhufvud (1. tammikuuta 1516 Ekebergin säteri, Lillkyrka, Närke – 26. elokuuta 1551 Tynnelsön linna, Mälaren) oli Ruotsin kuningatar 1536–1551. Hän oli Kustaa Vaasan toinen puoliso ja tulevien kuninkaiden Juhana III:n ja Kaarle IX:n äiti.[1]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margareeta oli Erik Abrahamsson Leijonhufvudin ja Ebba Eriksdotter Vaasan kolmas tytär. Hänellä oli kolme vanhempaa sisarusta: Abraham, Birgitta ja Anna, joka kuitenkin kuoli jo nuorena. Hänellä oli myös kolme nuorempaa sisarusta: Anna, Sten ja Märta. Hän oli ainoastaan nelivuotias, kun hänen isänsä teloitettiin Stortorgetilla Tukholman verilöylyssä 8. marraskuuta 1520. Margareeta oleskeli syksyn 1520 ajan äitinsä ja sisarustensa kanssa Västeråsin luostarissa, mikä saattoi pelastaa heidät verilöylyltä. Luostarista he muuttivat takaisin Ekebergin säteriin. Margareetan koulutuksesta ei ole tarkkaa tietoa.[2]

Margareeta muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa Lon linnaan Gräfsnäsiin Anten-järven rannalle,milloin? 20 kilometriä Nossebrosta etelään ja noin 80 kilometriä Göteborgista koilliseen. Margareetasta kasvoi siro ja noin 155 cm pitkä nainen[3].[4]

Kuningattarena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarun mukaan kuningas Kustaa Vaasa rakastui Margareetaan vierailullaan Lon linnassa, ja kosi tyttöä myöhemmällä käynnillään. Tuolloin Margareeta säikähti niin, että hän pakeni ullakolle ja piiloutui kirstuun. Kuvassa asetelma Gräfsnäsin linnassa.

Kuningas Kustaa Vaasan ensimmäinen puoliso Katariina Saksi-Lauenburgilainen kuoli 23. syyskuuta 1535.[5] Kustaalla oli ollut vaikeuksia löytää ensimmäistä puolisoaan, eikä hän halunnut enää toista puolisoa etsiessään neuvotella ulkomaisten hovien kanssa. Ottaessaan puolison ruotsalaisesta aatelissuvusta hän saattaisi myös vahvistaa asemaansa valtakunnan sisällä. Edellä mainituista syistä hän rajasikin tällä kertaa etsinnät ruotsalaisiin naisiin.[2][6] Margareeta oli jo salakihloissa Svante Sturen kanssa, kun Kustaa kosi häntä. Kihlaus purettiin, ja Svante Sture sai puolisokseen Margareetan nuoremman sisaren Märta Erikintytär Leijonhufvudin. Margareeta ja Kustaa avioituivat Uppsalan tuomiokirkossa 1. lokakuuta 1536[7].[3]

Häiden jälkeen Margareeta ja Kustaa viettivät aikaa Mälarenin ympäristössä: Västeråsissa, Tre Kronorin linnassa Tukholmassa ja Gripsholmin linnassa. Margareeta sairastui, mikä viivästytti matkantekoa. Helmikuussa 1537 pariskunta vieraili Ekebergissä, jossa kuningas myönsi Margareetan äidille luvan kerätä viljelijöiltä eräänlaista veroa. Hän myönsi äidille kevään mittaan myös verohelpotuksia.[8]

Margareeta oli puolisoaan 20 vuotta nuorempi, mutta ikäerosta huolimatta hän sopeutui hyvin rooliinsa. Omalla lempeänystävällisellä tavallaan hän vaikutti rauhoittavasti Kustaa Vaasaan. Liittoa Margareetan kanssa on pidetty Kustaan elämän onnellisimpana aikana.[9] Asiakirjojen perusteella Margareetan valta oli huipussaan 1540-luvun alkupuoliskolla. Hän oli puolisonsa läheinen neuvonantaja ja teki maakauppoja omiin nimiinsä suullisesti naisten kesken.[9] Margareeta oli mukana Kustaa Vaasan ja Kristian III:n tapaamisessa 1541, jonka aikana he keskustelivat Ruotsin ja Tanskan välisestä yhteistyöstä: Eerikin ja Tanskan kruununprinssin naimakaupoista. Margareeta ei kuitenkaan osallistunut neuvotteluihin.[10] Yksi kuningattaren tärkeimmistä tehtävistä oli kotitaloudesta huolehtiminen: hänen vastuullaan olivat talous, alaiset ja linnojen varastot.[11] Hän piti yllä hyviä välejä ja diplomaattisia suhteita Sturen suvun[12] ja ulkomaisten kuningattarien kanssa sekä armahti alamaisia.[11]

Margareeta pysyi koko elämänsä katolilaisena,[3] kun taas Kustaa Vaasa toimeenpani reformaation.

Kuoleman jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1540-luvun loppupuolella Margareeta sairasteli usein, ja menehtyi lopulta Tynnelsön linnassa 26. elokuuta 1551[13] lyhyen sairauden jälkeen. Hän oli sairastunut keuhkokuumeeseen venematkalla Mälarenilla. Kustaa Vaasan kerrotaan ottaneen vaimonsa kuoleman hyvin raskaasti. Margareeta haudattiin Uppsalan tuomiokirkkoon. Margareetan seuraaja Kustaa Vaasan puolisona ja kuningattarena oli hänen sisarentyttärensä Katariina Stenbock.[14] Tyttäriensä avioliittojen kautta Margareeta oli useiden Euroopan kuningashuoneiden kantaäiti 1900-luvun alussa.

Helsingin Vanhaankaupunkiin perustettiin Margareeta Leijonhufvudin puisto vuonna 2003. Kustaa Vaasan ensimmäinen ja kolmas aviovaimo otettiin Helsingin paikannimistöön samana vuonna.[9]

Lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margareeta synnytti kymmenen lasta kolmentoista vuoden aikana. Näistä kahdeksan selvisi lapsuusvuosiensa yli, mikä on poikkeuksellisen korkea osuus 1500-luvun mittapuulla.

  • Juhana III (1537–1592) Ruotsin kuningas 1567–1592
  • Katariina (1539–1610) puoliso Itä-Friisian kreivi Edzard II
  • Cecilia (1540–1627) puoliso Baden-Rodemachernin rajakreivi Kristoffer II
  • Magnus (1542–1595) Itä-Götanmaan herttua
  • Karl (1544)
  • Anna (1545–1610) puoliso Pfalz-Veldenzin kreivi Georg Johan I
  • Sten (1546-1547)
  • Sofia (1547–1611) puoliso Saksi-Lauenburgin herttua (1543–1603) Magnus II, Kustaa Vaasan ensimmäisen puolison veljenpoika
  • Elisabet (1549–1597) puoliso Mecklenburgin herttua Kristofer
  • Kaarle IX (1550–1611) Ruotsin kuningas 1599–1611

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ ”Margareeta Leijonhufvud”, Suomen kansallisbiografia, osa 5. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b Tegenborg Falkdalen 2016, "Bakgrund".
  3. ↑ a b c Lindqvist 2016, s. 123.
  4. ↑ Drottning Margareta Leijonhufvud wadbring.com. Viitattu 6.4.2021. (ruotsiksi)
  5. ↑ Lindqvist 2016, s. 121.
  6. ↑ Lindqvist 2016, s. 103.
  7. ↑ Tegenborg Falkdalen 2016, s. 38.
  8. ↑ Tegenborg Falkdalen 2016, s. 41.
  9. ↑ a b c Kuningatar Margareeta teki maakauppoja naisten kesken (maksumuurin takana) Helsingin Sanomat. 12.10.2008. Viitattu 6.4.2021.
  10. ↑ Tegenborg Falkdalen 2016, s. 67.
  11. ↑ a b Tegenborg Falkdalen 2016, s. 76–83.
  12. ↑ Tegenborg Falkdalen 2016, s. 52.
  13. ↑ Tegenborg Falkdalen 2016, s. 96–97.
  14. ↑ Lindqvist 2016, s. 152
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Margareeta_Leijonhufvud&oldid=21341734”