Mahiljou
Mahiljou, Mogiljov (Магілёў, Могилёв) |
|
---|---|
vaakuna |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Valko-Venäjä |
Perustettu | 1267 |
Kaupunkioikeudet | 1577 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 110 km² |
Väkiluku (10/2009) | 358 279 |
Aikavyöhyke | UTC 3 |
Postinumero | 21200 |
Suuntanumero(t) | 375-22(2) (ulkomailta), 8-022(2) (maan sisäinen)[1] |
Mahiljou (valkoven. Магілёў, Mahilioŭ) eli Mogiljov (ven. Могилёв; puol. Mohylew, liett. Mogiliavas) on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki. Se sijaitsee maan itäosassa, lähellä Venäjän rajaa. Väkiluku oli vuonna 2009 järjestetyn väestönlaskennan mukaan noin 358 279 asukasta.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunki mainitaan 1267 linnan sijaintipaikkana Kiovan Rusjin alueella. Joidenkin tutkijoiden mukaan paikkakunnan nimi Mogiljov pohjautuu Polotskin ruhtinaan nimeen tai viittaa hautapaikkaan. 1300-luvulta Mogiljov oli osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa. Vuonna 1526 paikkakunta sai kaupunkioikeudet ja oli koko Liettuan toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 1561 Magdeburgin kaupunginoikeudetselvennä. Siitä tuli vuoden 1569 unionisopimuksen seurauksena osa Puola-Liettuaa.[3][4] Käsityöläiset ja köyhät kaupunkilaiset kapinoivat puolalaisten asettamia veroja vastaan 1606–1610.[4] Suuren Pohjan sodan aikana 1708 Ruotsin Kaarle XII:n joukot ryöstivät ja tuhosivat kaupungin.lähde?
Ensimmäisessä Puolan jaossa 1772 kaupunki liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Vuoden 1812 sodassa ranskalaiset miehittivät kaupunkia.[3] 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kaupunki oli tärkeä kulttuurikeskus ja Venäjän Mogiljovin kuvernementin hallintokeskus (1773–1796 ja 1802–1917), joskin vuosina 1796–1802 se oli Valko-Venäjän kuvernementin kihlakuntakaupunki.[4][3] Keisarikunnan vuoden 1840 kaupunkiluettelon mukaan se oli 23 103 asukkaallaan suurin Valko-Venäjän nykykaupungeista,[5] mutta 1800-luvun loppuun mennessä Minsk ja Vitsebsk kasvoivat sitä suuremmiksi.[6] Kauppa ja teollisuus kehittyivät. Rautatieasema valmistui 1902. Kaupungissa toimi useita rahoituslaitoksia, kolme painoa ja mekaanisia pajoja.[3] Ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918 Venäjän päämaja sijaitsi Mogiljovissa elokuusta 1915 marraskuuhun 1917.[4]
Saksalaiset valloittivat kaupungin 1918 ja antoivat sen vallan lyhytaikaiselle Valko-Venäjän kansantasavallalle.lähde? Bolševikit valloittivat kaupungin marraskuussa 1919, ja 1924 siitä tuli Valko-Venäjän neuvostotasavallan osa. Vuonna 1939 suunniteltiin kaupungin muuttamista jopa Valko-Venäjän pääkaupungiksi, joten kaupunkiin rakennettiin 1940 Neuvostojen talo.[3] Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupunkia heinäkuusta 1941 kesäkuun 1944 lopulle.[4]
Asukasluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | 1811[7] | 1840[5] | 1863[7] | 1897[6] | 1914[7] | 1931[8] | 1939[4] | 1959[9] | 1970[10] | 1979[11] | 1989[12] | 2009[2] |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 5 800 | 23 103 | 48 200 | 43 119 | 54 200 | 51 557 | 99 000 | 121 712 | 202 314 | 290 361 | 359 188 | 358 279 |
Teollisuuskaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mahiljou on Valko-Venäjän tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuutta kehitettiin metallurgisella teollisuudella. Kaupunki on myös tärkeä Dneprin jokisatama ja siellä on lentokenttä kotimaanlentoja varten.lähde?
Mahiljoun seudun hallintopiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valko-Venäjän aluehallinnossa Mahiljoun kaupunki on suoraan Mahiljoun maakunnan alaisuudessa. Sisäisesti kaupunki jakautuu kahteen hallintopiiriin. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan nämä olivat
- 190 558 asukkaan Leninski (Leninin mukaan nimetty piiri; valkoven. Ленінскі, ven. Ленинский) ja
- 167 721 asukkaan Kastrytšnitski (Lokakuun piiri; valkoven. Кастрычніцкі, ven. Октябрьский).
Mahiljoun kaupunkia ympäröi laajempi maaseutuvaltainen hallintopiiri, 43 166 asukkaan Mahiljoun piiri.[2]
Nähtävyyksiä ja yliopistoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maamerkeistä huomattavin on Pyhän Stanislauksen katedraali, joka on rakennettu barokkityyliin 1738–1752. Myös 1668 rakennettu ortodoksinen Pyhän Nikolain katedaraali on mahtava barokkityylin kirkko. Uudemmista kirkoista mm. vuosina 1909-1911 retrovenäläiseen tyyliin rakennettu Kolminaisuuden katedraali on vaikuttavan näköinen.[13]
Kaupungissa toimii kolme valtionyliopistoa[14][15] ja valtion musiikkiakatemian sivutoimipiste:
- Valkovenäläis-venäläinen yliopisto (laajennus 2003 teknisen yliopiston pohjalta)
- Mahiljoun elintarviketeknologinen valtionyliopisto
- Mahiljoun A. A. Kulešovin valtionyliopisto
- Valko-Venäjän valtion musiikkiakatemian sivutoimipiste[16] (päätoimipaikka Minskissä).
-
Maakunta- ja piirihallinnon talo
-
Retro-venäläistä tyyliä edustava Kolminaisuuden katedraali (1909-1911)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mogilevskaja oblast: Telefonnyje kody belindex.ru. Arkistoitu 13.7.2017. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b c Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей н Районов - Могилевская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Mahiljoun alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 26.2.2011. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Mogiljov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f Mogiljov (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Mogiljov löytyy julkaisun sivulta 20/41 otsikon Mogiljovskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Mogiljovskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Mogiljovin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Belorusskaja SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Valko-Venäjän SNT:tä koskevat sivut 218-225 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Arkistoitu 19.1.2021. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ N. Roberts (2008): Belarus - the Bradtl Travel Guide. Sivut II ja 186-196. Bradt Travel Guides Ltd, 23 High Street, Chalfont St Peter, Bucks SL9 9QE, England. ISBN 1-84162-207-9. (englanniksi)
- ↑ Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008 . The Ministry of Education of the Republic of Belarus. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Belarusian-Russian University come2belarus.com. 2008. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Mogiljovski filial bgam.edu.by. Viitattu 12.6.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mahiljoun kaupungin virallinen sivu (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- WikiMapia karttalinkki Mahiljouhun, kohteiden selitykset pääosin (venäjäksi) tai (englanniksi)
- Mogilev State University of Food Technologies (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) ja (englanniksi)
- A. A. Kulešoville nimetty Mogilevin valtionyliopisto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Belarusian-Russian University (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Ikea goes to Belarus, not Russia, to supply Russia (5/2011) (englanniksi) (ft.com)
- Valokuvia Mahiljousta radzima.org (englanniksi)
- Mahiljoun lääkärien yhdistys (Arkistoitu – Internet Archive) (valkovenäjäksi) ja (englanniksi)
- eräs "yhteisöblogi" Mahilousta (valkovenäjäksi)