Tämä on lupaava artikkeli.

Mahatškala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mahatškala
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Mahatškala

Koordinaatit: 42°59′N, 47°29′E

Valtio Venäjä
Tasavalta Dagestan
Perustettu 1857
Hallinto
 – Kaupungin päämies Said Amirov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 498 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 572 076
Aikavyöhyke UTC 3 (MSK)
Suuntanumero(t) 7 8722
Kaupungin kotisivut (venäjäksi)
Dagestanin tasavallan pääkaupunki









Mahatškala (ven. Махачкала́, avaariksi МахIачхъала, kumykiksi Магьачкъала, dargiksi МяхIячкъала, lakiksi МахIачкъала, lezgiksi Махачкъала) on Venäjään kuuluvan Dagestanin tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee Kaspianmeren länsirannalla 2 166 kilometriä Moskovasta kaakkoon.[2] Kaupungin pinta-ala on 498 neliökilometriä.[3] Vuonna 2010 kaupungissa asui 572 076 henkeä.[1]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahatškala sijaitsee Kaspianmeren kapealla rantavyöhykkeellä.[2] Esikaupunkeineen se on levittäytynyt yli 70 kilometrin pituisella kaistaleelle.[3] Kaupungin yläpuolella kohoaa Kaukasuksen reuna-alueeseen kuuluva Tarkitau-vuori. Talvi on leuto ja kesä lämmin. Tammikuun keskilämpötila on –1 °C ja heinäkuun 24 °C. Vuotuinen sademäärä on noin 400 millimetriä.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkitaun ja Kaspianmeren välillä on muinoin kulkenut tärkeä kauppareitti.[3] Kaupungin lähellä sijaitsevan Tarkin taajaman paikalla oli legendan mukaan 600–900-luvuilla Semenderin kaupunki, joka noin vuoteen 723 saakka toimi kasaarien pääkaupunkina.[4] 1400-luvun lopusta 1800-luvun alkuun Tarki oli kumykkien šamhalikunnan keskus. Venäläiset rakensivat sinne vuonna 1821 Burnajan linnoituksen.[5]

Nykyinen kaupunki on saanut alkunsa venäläisten vuonna 1844 perustamasta Petrovskojen linnoituksesta.[2] Sen nimi perustuu Pietari Suureen,[6] jonka kerrotaan leiriytyneen paikalle vuonna 1722. Dagestanilaiset kutsuivat linnoitusta nimellä Andži-Kala eli ”Jauholinna”. Vuonna 1857 linnoituksen esikaupunki sai kaupunginoikeudet ja nimen Petrovsk-Port[2] (Petrovsk[7]). Linnoitus lakkautettiin vuonna 1867. 1860-luvulla rakennettu kauppasatama yhdistettiin 1890-luvulla rautatiellä Vladikavkaziin ja Bakuun. 1800–1900-lukujen vaihteessa paikkakunnalle alkoi syntyä teollisuutta.[2]

Venäjän kansalaissodan aikana vuosina 1918–1920 kaupunki oli saksalaisten, turkkilaisten, brittien ja venäläisten valkoisten hallussa. Neuvostojoukot valloittivat sen maaliskuussa 1920.[2] Vuonna 1922 kaupunki nimettiin uudelleen dagestanilaisen bolševikkivallankumouksellisen Mahatš Dahadajevin mukaan. Vuonna 1923 siitä tuli Dagestanin ASNT:n pääkaupunki.[8] Neuvostoaikana Mahatškalasta kehittyi tasavallan talouden, koulutuksen, kulttuurin ja tieteen keskus.[3] Kaupunki kärsi huomattavia vahinkoja 14. toukokuuta 1970 tapahtuneessa maanjäristyksessä.[9]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisesti Mahatškala muodostaa kaupunkipiirikunnan, johon kuuluvat Kirovin, Leninin ja Sovetskin kaupunkipiirit, 8 kaupunkimaista taajamaa ja kuusi maaseutuasutusta.[3] Taajamia ovat Alburikent, Kjahulai, Leninkent, Nižni Kjahulai, Šamhal, Semender, Sulak ja Tarki.[1]

Kaupunginhallinnon päämiehenä toimii vuonna 1998 virkaan astunut Said Amirov.[6]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupunkipiirikunnassa asui 666 311 asukasta, joista 572 076 asuu Mahatškalan kaupungissa. Kaupunkipiirin kahdeksan kaupunkimaisen taajaman asukasluvut olivat vajaan 7 000 ja runsaan 15 000 hengen välillä. Maaseutuväestöä kaupunkipiirissä oli 30 574 (vuonna 2010).[1]

Seudun kanta-asukkaita ovat kumykit.[10] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kaupungin väestöstä 26,8 % on avaareja, 17,7 % kumykkeja, 13,8 % dargeja, 13,0 % lakeja, 12,0 % lezgejä, 8,0 % venäläisiä, 2,0 % tabasaraneja, 1,1 % rutuleja, 0,9 % nogaita, 0,7 % aguleja, 0,4 % tsahureja ja 3,6 % muita kansallisuuksia. Kaikkiaan kaupungissa asuu yli 60:n etnisen ryhmän edustajia.[3]

Asukasluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1897 1926 1939 1959 1970 1979 1992 2002 2010
9 800[2] 34 000[2] 87 000[2] 119 000[2] 186 000[2] 251 000[2] 339 300[2] 462 400[11] 572 076[1]

Liikenne ja talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahatškalassa on Venäjän ainoa kautta vuoden toimiva Kaspianmeren kauppasatama. Kaupungin kautta kulkee Moskovan ja Bakun välinen rautatie sekä Donin Rostovista Azerbaidžanin rajalle johtava M29-valtatie. Rautatieliikennettä palvelee Pohjois-Kaukasian rautateiden Mahatškalan osasto. Kaupungissa on myös kansainvälinen lentoasema. Kaupunkiliikennettä hoitavat linja- ja johdinautot sekä reittitaksit.[3]

Neuvostoaikana Mahatškalasta kehittyi huomattava teollisuuskeskus. Viime vuosikymmeninä varsinkin sotateollisuuden tuotanto on supistunut voimakkaasti. Nykyään kaupungissa toimii yli 60 suurta ja keskisuurta teollisuusyritystä. Kone- ja laiteteollisuus tuottaa muun muassa autojen varaosia, elektroniikkaa, sähkölaitteita ja elintarviketeollisuuden koneita. Elintarviketeollisuus valmistaa leipomotuotteita, viinejä, vodkaa, brandya, lihajalosteita ja kivennäisvesiä. Lisäksi on muun muassa nahka-, tekstiili-, jalkine- ja muoviteollisuutta.[3]

Koulutus ja tiede, kulttuuri ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahatškalan kuudesta valtiollisesta korkeakoulusta tärkein on Dagestanin valtionyliopisto. Lisäksi on kymmeniä eri korkeakoulujen haaraosastoja, yli 20 yksityistä korkeakoulua sekä yli 30 keskiasteen ammattioppilaitosta. Kaupungissa toimii Venäjän tiedeakatemian Dagestanin tiedekeskus ja noin 20 eri alojen tutkimuslaitosta.[3]

Kulttuurilaitoksia ovat historiallinen ja taidemuseo, venäjän-, avaarin-, lakin- ja kumykinkieliset teatterit, nukketeatteri, ooppera- ja balettiteatteri sekä filharmonia. Nykyaikaisia elokuvateatterita on viisi. Valtiollisten kansallis-, nuorten- ja lastenkirjaston lisäksi toimii kaupunginkirjasto sivuosastoineen.[3]

Mahatškalassa toimii yli 20 televisio- ja radioasemaa sekä seitsemän tietotoimistoa. Kaupungissa ilmestyy 14 sanomalehteä, 12 kaupunkilehteä ja 30 aikakauslehteä.[6] Sanomalehtiä ovat muun muassa venäjänkieliset Dagestanskaja pravda, Molodjož Dagestana ja Mahatškalinskije izvestija, avaarinkielinen Hakikat, kumykinkielinen Joldaš, darginkielinen Zamana, lakinkielinen Ilči ja lezginkielinen Lezgi gazet.[12]

Mahatškalan tunnetuin jalkapalloseura FK Anži Mahatškala pelaa Venäjän valioliigassa. Kotiottelunsa Anži Mahatškala käy Dynamon stadionilla. FK Dynamo Mahatškala on myös samasta kaupungista, mutta jouduttuaan ongelmiin 2000-luvun puolessavälissä se on siitä lähtien pelannut amatööritasolla[13].

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahatškalan suuri moskeija on maantieteellisen Euroopan suurimpia moskeijoita.

Mahatškalalla on suorakulmainen asemakaava. Kaupungissa on runsaasti viheralueita ja 1800–1900-lukujen vaihteessa rakennettuja yksi- ja kaksikerroksisia kivitaloja. Paikoitellen voi nähdä itämaisia koristeaiheita. Keskusta sijaitsee meren rannalla. Maanjäristysvaarasta huolimatta kaupunkiin on rakennettu runsaasti korkeita kerrostaloja.[9]

Huomattavia julkisia rakennuksia ovat musiikki- ja draamateatteri (1967) rantabulevardilla sekä Lenin-aukiolla sijaitsevat hallituksen rakennus (1967), lääketieteellinen instituutti (1935) ja historiallinen museo.[9] Muistomerkkejä on pystytetty muun muassa Leninille, Sergei Kiroville, Mahatš Dahadajeville, Aleksandr Puškinille, Suleiman Stalskille ja Gamzat Tsadasalle.[3] Kaupungissa on Mahatškalan suuri moskeija (tilaa 17 000 rukoilijalle),[14] joka on yksi Euroopan ja Venäjän suurimmista moskeijoista, ja vuonna 1906 rakennettu Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali.[15]

Tulevaisuudennäkymät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin infrastruktuurin tärkein kehittämishanke on Kaspianmeren saastumista estävän viemäriverkon rakentaminen. Tulevaisuudessa 20 kilometriä pitkä viemäritunneli johtaa Mahatškalan jätevedet Kaspijskin eteläpuolella sijaitsevaan puhdistuslaitokseen. Toinen suurhanke on Kaspianmeren rannalle rakennettava esikaupunki Lazurnyi bereg (”Lasuurirannikko”), josta suunnitellaan suurta matkailu- ja huvittelukeskusta.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 4.8.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 253. (Goroda Rossii -teoksen kaupunkiartikkelin verkkoversio) Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6 (venäjäksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Pravitelstvo Respubliki Dagestan: Mahatškala government-rd.ru. Viitattu 7.1.2011. (venäjäksi)
  4. ↑ Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 255. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
  5. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 279. (Suuren neuvostotietosanakirjan Mahatškala-artikkelin verkkoversio) Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976. (venäjäksi)
  6. ↑ a b c d Ofitsialnyi portal Administratsii Mahatškaly: Istorija goroda mkala.ru. Arkistoitu 18.12.2010. Viitattu 7.1.2011. (venäjäksi)
  7. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  8. ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 15, s. 522. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1974.
  9. ↑ a b c Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 254. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
  10. ↑ Markovin, V.I.: Dorogami i tropami Dagestana, s. 35. Moskva: Iskusstvo, 1974.
  11. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda: Tom 1 - Tšislennost i razmeštšenije naselenija: 4. Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, raionov, gorodskih poseleni, selskih naseljonnyh punktov - raitsentrov i selskih naseljonnyh punktov s naselenijem 3 tysjatši i bolee tšelovek perepis2002.ru. Arkistoitu 7.2.2012. Viitattu 7.1.2011. (venäjäksi)
  12. ↑ Letopis petšati Dagestana za 2008. Mahatškala: Natsionalnaja biblioteka Respubliki Dagestan. Teoksen verkkoversio. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  13. ↑ FC Makhachkala (Mahachkala) KLISF. Viitattu 5.2.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Makhachkala organizes charity iftars, islamdag.info, 23.8.2011, viitattu 12.1.2014, (englanniksi)
  15. ↑ Ofitsialnyi sait Prezidenta Respubliki Dagestan: Mahatškala president.e-dag.ru. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 7.1.2011. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mahatškalan kaupungin sivusto (venäjäksi)
  • Mahatškala (lähdeteokset vuosilta 2001, 2006 ja 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 21.1.2015. (venäjäksi)
Dagestanin vaakuna
Dagestanin kaupungit

Pääkaupunki: Mahatškala
Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Derbent | Hasavjurt | Izberbaš | Južno-Suhokumsk | Kaspijsk | Kiziljurt | Kizljar

Dagestanin piirit ja kaupunkipiirit

Agul | Ahty | Ahvah | Akuša | Babajurt | Bežtan osa-alue | Bolith | Buinaksk | Buinaksk | Dagestanskije Ogni | Dahadajev | Derbent | Derbent | Dokuzpara | Gergebil | Gumbet | Gunib | Hasavjurt | Hasavjurt | Hiv | Hunzah | Izberbaš | Južno-Suhokumsk | Kaitag | Kajakent | Karabudahkent | Kaspijsk | Kazbek | Kiziljurt | Kiziljurt | Kizljar | Kizljar | Kul | Kumtorkala | Kurah | Lak | Levaši | Magaramkent | Mahatškala | Nogai | Novolak | Rutul | Šamil | Sergokala | Suleiman Stalski | Tabasaran | Tarumovka | Tljarata | Tšaroda | Tsumada | Tsunta | Untsukul

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mahatškala&oldid=22794715”