Maailmanmusiikki
Maailmanmusiikki, myös etninen musiikki tai etno, on angloamerikkalaisesta valtavirtamusiikista poikkeavaa musiikkia tai eri maiden kansanmusiikista vaikutteita ottavaa kevyttä musiikkia.[1][2] Markkinointiterminä käsite luotiin vuonna 1987 sellaiselle länsimaisen rockin, popin ja folkin ulkopuoliselle musiikille, jonka myyntiä luokittelun puuttuminen oli siihen asti vaikeuttanut.
Käsitteen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanmusiikin käsite (engl. World music) luotiin kesäkuussa 1987 lontoolaisessa Empress of Russia -pubissa. Paikalla olivat muun muassa levy-yhtiön johtaja Roger Armstrong, tuottaja Ben Mandelson, levytuottaja Nick Gold, radiotoimittaja Charlie Gillett, kirjoittaja-tuottaja Joe Boyd ja toimittaja Ian Anderson. He kokoontuivat yhteen keksiäkseen nimen vaikeasti luokiteltavalle ulkomaiselle musiikille, jota ei brittiläisissä levykaupoissa ollut siihen asti voinut myydä omassa hyllyssään. Luokkaan kuului monenlaista vieraskielistä musiikkia, joka ei ollut länsimaista rockia, popia tai folkia. Monet asiakkaat olivat kiinnostuneita tällaisesta musiikista, mutta luokittelun puuttuminen vaikeutti sen löytämistä. Pubiin kokoontunut ryhmä valitsi äänestyksessä tällaiselle musiikille yleisnimen "maailmanmusiikki". Nimityksen katsottiin olevan sellainen, joka ei rajaisi mitään musiikkia ulos, kuten jotkin muut ehdotetut nimet, kuten "maailmanrytmit", "trooppinen" tai "juurimusiikki". Levymerkkien ehdotettiin alkavan käyttää uutta nimitystä kampanjoinnissaan ja luokittelussaan levyjen hyllysijoittelun helpottamiseksi.[3] Ryhmä alkoi hankkia luomalleen käsitteelle julkisuutta ja julkaisi ilmaiskasetin The World at One, joka esitteli maailmanmusiikkia Britannian suurimman musiikkilehden NME:n lukijoille. Ensimmäisiä maailmanmusiikin alla markkinoituja menestysartisteja olivat israelilainen Ofra Haza ja espanjalais-ranskalainen Gipsy Kings.[4]
Varhaisia länsimaisia esittäjiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moni tunnettu länsimainen huippumuusikko teki ei-länsimaista musiikkia tunnetuksi jo ennen 1980-luvun loppua. The Beatlesin kitaristi George Harrison esitteli 1960-luvun lopulla länsimaisen musiikin yleisölle intialaisen sitarinsoittajan Ravi Shankarin. Peter Gabriel perusti World of Music, Arts and Dance (WOMAD) -festivaalin 1982. Merkittävä brittiläinen radio-DJ John Peel esitteli ohjelmissaan usein kansainvälistä musiikkia 1960-luvulta alkaen.[5] Paul Simonin Graceland (1986) oli merkittävä ja hyvin menestynyt afrikkalaista musiikkia esille tuonut albumi.[6]
Maailmanmusiikkitapahtumia Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisia kansanmusiikkitapahtumia, joissa maailmanmusiikki on esillä tärkeänä teemana:
- Taigajuhla, Helsingissä huhtikuussa
- Ugrijuhla, Imatralla toukokuussa
- Haapavesi Folk Music -festivaali, Haapavedellä kesä-heinäkuussa
- Faces, etnofestivaali Pohjassa heinäkuussa
- Kaustinen Folk Music Festival, heinäkuussa
- Etnosoi!, Helsingissä marraskuussa
- Maailma kylässä -festivaali, toukokuussa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gray, Louise: Maailmanmusiikki. Into, 2015 (alkuteos The No-Nonsense Guide to World Music, 2009). ISBN 978-952-264-140-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heta Muurinen: Maailmanmusiikin ABC 2009. Maailman kuvalehti. Arkistoitu 17.6.2015. Viitattu 16.6.2015.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Gray 2009, s. 26–35.
- ↑ Gray 2009, s. 34–41.
- ↑ Gray 2009, s. 28–31.
- ↑ Gray 2009, s. 37–38.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bohlman, Philip V.: World music: A very short introduction. Oxford: Oxford University Press, 2002. ISBN 0-19-285429-1 (englanniksi)
- Heikkilä, Johannes & Virtanen, Hannu: Pilven piirtä myöten: Suomietnon synty. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2011. ISBN 978-952-222-303-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]