Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Yleislähteet on lisätty 11/2010, ja sen jälkeen artikkelia on muokattu merkittävästi |
| Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1917 |
| Toimiala | edunvalvontajärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 341 642 (31.12.2015)[1] |
| Puheenjohtaja | Juha Marttila |
| Jäsenlehti | Mainio |
| Aiheesta muualla | |
| www.mtk.fi | |
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., aiemmin Maataloustuottajain Keskusliitto (lyhyesti MTK[2]) on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö. MTK pyrkii edistämään maaseudun yrittäjien asemaa sekä maaseudun luonnonvarojen käyttöä. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on maanviljelijä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juha Marttila. Järjestön pää-äänenkannattaja on sanomalehti Maaseudun Tulevaisuus.
Metsänhoitoyhdistykset liitettiin MTK:oon vuoden 2015 alussa, jolloin sen jäsenmäärä aluksi nousi 152 000:sta noin 400 000:een.[3] MTK:n ruotsinkielinen sisarjärjestö on Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), jolla on 12 000 jäsentä.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen maanviljelijöiden vapaa, valtiosta ja puolueista riippumaton talouspoliittinen järjestö Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK), perustettiin maanviljelijöiden suuressa helluntaikokouksessa 28.–29.5.1917 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 700–800 henkeä. Muodollinen perustaminen siirtyi syksyyn.
Helluntaikokouksessa päätettiin, että työnantajajärjestön asemesta oli perustettava vapaa kaikkia maataloustuottajia yhdistävä maatalouspoliittinen järjestö, johon tulisivat kuulumaan myös omaa työtään tekevät viljelijät sekä maata omistamaton maatalousväestö. Keskus-, piiri- ja paikallisjärjestöjen sääntöjen laatiminen ja muu järjestäytymistyö annettiin Maataloustuottajain Valtuuskunnan tehtäväksi yhdessä kokouksen valitseman erityisen valiokunnan kanssa. Siihen tuli edustajia vanha- ja nuorsuomalaisesta puolueesta sekä maalaisliitosta.
Piiriliittojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin 18.9.1917 perustamaan Maataloustuottajain Keskusliittoa. Kokouksessa hyväksyttiin järjestölle säännöt ja valittiin valtuuskunta. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tohtori Juho Jännes. Sääntöjen mukaan tuottajajärjestön tuli "valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla, sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja sekä edistää sellaisten parannusten aikaansaamista maataloustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan".
1990-luvun alussa maataloustuottajajärjestössä haluttiin ottaa metsänomistajat aiempaa paremmin huomioon. Järjestön nimi muuttui vuonna 1992 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:ksi.
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puheenjohtaja | Toimikausi |
|---|---|
| Juho Jännes | 1917–1918 |
| Bjarne Westermarck | 1918–1922 |
| Juho Jännes | 1923–1954 |
| Veikko Ihamuotila | 1955–1975 |
| Heikki Haavisto | 1976–1993 |
| Toivo T. Pohjala | 1993–1994 (vt.) |
| Esa Härmälä | 1994–2006 |
| Michael Hornborg | 2006–2009 |
| Juha Marttila | 2009– |
Organisaation rakenne ja päätöksenteko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MTK:lla on kolmiportainen hallintorakenne. Keskusliitto koostuu 14 alueellisesta maataloustuottajien liitosta ja kahdeksasta metsänomistajaliitosta. Liitot toimivat alueellisina etujärjestöinä. MTK:n tuottajaliitoihin kuuluu 296 paikallisyhdistystä. Metsänomistajaliittojen alaisia metsänhoitoyhdistyksiä on 52.
Ylintä päätösvaltaa MTK:ssa käyttää valtuuskunta. Valtuuskuntaan kuuluu 55 maataloustuottajien liittojen edustajaa, 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa, enintään kymmenen asiantuntijajäsentä ja neljä yhteisöjäsenten edustajaa. Yksityismetsänomistajia valtuuskunnassa edustaa MTK:n metsävaltuuskunta. MTK:n toimeenpaneva elin on puolestaan sen johtokunta, joka koostuu 1., 2. ja 3. puheenjohtajasta ja kuudesta muusta jäsenestä. Johtokunnan tukena toimii johtoryhmä sekä 9 valiokuntaa ja 13 verkostoa. MTK:n liittokokous järjestetään noin viiden vuoden välein. Liittokokouksessa linjataan järjestön toimintaa ja periaatteita pidemmällä tähtäimellä. Edellinen liittokokous järjestettiin kesäkuussa 2022 Porissa.[4]
Valiokunnat ja verkostot ovat omien tuotantoalojensa asiantuntijoita. Niiden tehtävänä on ohjata tuotantopolitiikkaa, antaa lausuntoja MTK:n johtokunnalle sekä osallistua sopimusneuvotteluihin. Valiokuntia ovat muun muassa maito-, liha- ja sokerijuurikasvaliokunnat.
Valiokunnat seuraavat myös maataloustuotteiden markkinoita ja pitävät yhteyttä EU:n tuottajajärjestöihin. Valiokunnat valmistelevat yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa kansallisia lausuntoja EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa koskien. Tuotantoon keskittyneiden valiokuntien lisäksi MTK:lla on muun muassa elinkeinopolitiikkaan ja ympäristöön ja maankäyttöön keskittyneet valiokunnat.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MTK:n edunvalvontatyö on laaja-alaista. Maatalous- ja metsäpolitiikan lisäksi järjestö pyrkii edistämään yrittämisen edellytyksiä maaseudulla. 2000-luvun mittaan myös ympäristönsuojelua on alettu edistää aktiivisesti niin maa- kuin metsätaloudessa. MTK tekee yhteistyötä muun muassa Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa parantaakseen maatilojen ympäristöystävällisyyttä. Uusiksi vaikuttamisen kohteiksi ovat nousseet myös kuluttajat: vuonna 2007 MTK perusti ruokakulttuuriasiamiehen viran. Asiamiehen tehtävänä on edistää ja vaalia suomalaista ruokakulttuuria.
Maatalousyrittäjien edunvalvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MTK:n keskeisin vaikuttamisen kohde on markkinaedunvalvonta ja maataloustukijärjestelmä. Suomen maataloustukijärjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (Common Agricultural Policy, CAP). Tuet jakautuvat EU:n kokonaan maksamiin tukiin, EU:n osittain rahoittamiin tukiin ja kansallisesti rahoitettuihin tukiin.
MTK pyrkii vaikuttamaan myös maanomistukseen liittyvään lainsäädäntöön sekä ajamaan jäsentensä etua vero- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä.
Yksityismetsänomistajien edunvalvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MTK valvoo yksityismetsänomistajien etuja valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. MTK:n tavoitteena on metsänomistuksen taloudellinen kannattavuus. MTK muun muassa tuottaa analyyseja puumarkkinoista metsästomistajille. MTK pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, metsätalouden tukiin, verotukseen, hallintoon ja metsänomistajille tarjottaviin palveluihin.
Myös raakapuun hinnoittelun, ja puukauppaan liittyvien mittausjärjestelmien kehittäminen on keskeisellä sijalla. Aina 1990-luvulle saakka raakapuun hinnoista neuvoteltiin MTK:n ja Metsäteollisuus ry:n kesken. Tuolloin oli voimassa valtakunnallinen hintasopimusjärjestelmä, joka takasi minimihinnan myytävälle puutavaralajille aina kunkin sopimuskauden loppuun saakka. Järjestelmää perusteltiin hintavakaudella, joka takasi tasaisen puuvirran metsäteollisuudelle. EU-jäsenyyden myötä Suomessakin siirryttiin vaiheittain markkinaehtoiseen hinnoitteluun.
Maaseutuyrittäjien edunvalvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MTK alkoi ajaa laajemmin maaseudun yrittäjien asemaa 2000-luvun alussa, sillä joka kolmannella maatilalla oli varsinaisen maatalouden lisäksi myös muuta yritystoimintaa. Maaseutuyrittäjien toimialat ovat moninaisia. Niihin lukeutuvat muun muassa matkailu, koneyrittäminen, bioenergia ja hevosala.
Ympäristönsuojelu ja maankäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MTK kertoo toimivansa ympäristö- ja maapoliittisissa asioissa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävään maatalouteen kuuluu MTK:n mukaan luonnon säilyttäminen viljelys- ja metsätalouskelpoisena sekä taloudellisesti tuottavana tuleville sukupolville. MTK osallistuu lakien valmisteluun, tiedottaa lainsäädäntöhankkeista ja avustaa jäseniään ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä asioissa. Maankäytön osalta keskeinen MTK:n tavoite on maanomistajien oikeuksista huolehtiminen. MTK:n mukaan järjestön ympäristöpolitiikassa korostuu nykyään elinkeinonharjoittajien etujen ajamisen ohella myös aktiivinen osallistuminen luonnonsuojeluun. MTK:lla on eri sidosryhmien, kuten WWF:n kanssa erilaisia hankkeita, jotka tähtäävät ympäristöystävällisempään maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MTK toteuttaa Suomessa EU:n Itämeristrategian Baltic Deal -hanketta, jossa on mukana seitsemän tuottaja- ja neuvontajärjestöä seitsemästä Itämeren maasta. Hankkeen tavoitteena on auttaa viljelijöitä vähentämään tilan ravinnepäästöjä ilman, että tilan tuotanto tai kilpailukyky kärsii. Tavoitteeseen päästään parantamalla neuvojien ja viljelijöiden ympäristöosaamista.
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2007 MTK perusti Suomen ensimmäisen ruokakulttuuriasiamiehen viran. Asiamiehen tehtävänä on edistää suomalaista ruokakulttuuria. Ensimmäisenä virassa toimi keittiömestari, ETM, Jaakko Nuutila. Vuonna 2010 tehtävä siirtyi kasvatustieteiden maisteri, kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemelle, joka oli tehtävässä kesään 2019 asti.
Maaseutunuoret
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaseutunuoret ovat alle 35-vuotiaita MTK:n jäseniä. He ovat maatalousyrittäjiä, maatalousyrittäjiksi opiskelevia tai muuten vain maaseudun asioista kiinnostuneita nuoria. Maaseutunuoret toimivat paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Toiminta on yhdessäoloa, ammatillisista asioista keskustelemista sekä kouluttautumista järjestötyöhön.
Vaalituki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa MTK jakoi tukea 72 ehdokkaalle. Näistä 51 edusti keskustapuoluetta, kahdeksan kokoomusta, viisi perussuomalaisia, viisi vihreitä, kaksi SDP:tä ja yksi vasemmistoliittoa.[5]
Kansainvälisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EU-tason edunvalvonnasta vastaa MTK:n Brysselin toimisto, joka on yhteinen sisarjärjestö SLC:n sekä Pellervo-Seuran kanssa.[6] Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös eurooppalaisen tuottajajärjestö Copan (Committee of Professional Agricultural Organisations) sekä Euroopan osuustoimintajärjestö Cogecan (General Committee for Agricultural Cooperation in the European Union) kanssa.
Metsänomistajia Brysselissä edustaa Pohjoismaisten metsänomistajajärjestöjen liiton (NSF) yhteinen metsäkoordinaattori. MTK on myös Euroopan metsänomistajajärjestön (CEPF) ja Maailman metsänomistajien liiton (IFFA) jäsen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jouko Väänänen: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Ohjakset omiin käsiin. Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3122-9
- MTK:n kotisivut
- SLC:n kotisivut
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ MTK:n virallinen jäsenmäärä yli 340 000 18.2.2016. Maaseudun tulevaisuus. Arkistoitu 6.5.2016. Viitattu 12.9.2016.
- ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 25.5.2013.
- ↑ Metsänomistajan edunvalvonta MTK. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ Luottamushenkilöt MTK. Viitattu 29.5.2024.
- ↑ http://www.mtk.fi/eduskuntavaalit/vaalituki/fi_FI/vaalituki/
- ↑ Brysselin toimiston Pellervo.fi
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kananen, Ilkka: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Elintarvikepulasta omavaraisuuteen 1917–1949. Helsinki: Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-3020-6
- Sauli, Liisa: MTK ja Suomen maatalouspolitiikka: Maatalousyhteiskunnasta teollisuusvaltioksi 1950–1980. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3085-0
- Vesa, Mikko: Oraitten päälle: MTK talonpojan tukena EU-vuosien eloonjäämistaistossa. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21464-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MTK:n kotisivut
- Maaseutunuorten sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Baltic Deal -hanke