M2-liekinheitin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltalainen 33. jalkaväkidivisioonan sotilas käyttää M2-2 liekinheitintä japanilaisjoukkoja vastaan Luzonissa, Filippiineillä 25.1.1945.
Liekinheitintä kantava yhdysvaltalainen sotilas Iwo Jimalla helmikuussa 1945

M2-liekinheitin (M2-2) on yhdysvaltalainen toisen maailmansodan aikainen liekinheitin, jota käytettiin mm. Iwo Jiman taistelussa. Sen todellinen "polttoaika" oli noin 7 sekuntia ja liekin tehokas kantama noin 33 metriä. Panssarivaunut ja erityisesti panssarivaunuihin asennetut liekinheittimet korvasivat sodan edetessä M2-2:n käyttöä sotilaiden kannalta turvallisempana vaihtoehtona.

M2-2:n käyttöönotto tapahtui kesällä 1944 Guamin kampanjassa. M2-2 painoi 19,5 kg tyhjänä, 31 kg täynnä. M2-2:ssa oli kolme säiliötä: kahdessa säiliössä oli polttoaineena yhteensä 15 litraa napalmia, kolmannessa säiliössä oli ajoaineena typpeä.

M2-2:ta edeltäviä yhdysvaltalaisia liekinheittimiä olivat M-1 ja sen seuraaja, ensimmäinen napalmia käyttävä liekinheitin M-1-1. M2-2:ssa oli parannettu luotettavuutta ja sytysjärjestelmää M1-1:een verrattuna.[1]

M2A1-7 oli M2-2:stä kehitetty versio. Sitä käytettiin mm. Vietnamin sodassa.

M2A1-7
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.