Luginomassaseinä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Albert Luginon patenttihakemuksessa vuodelta 1901 muottina käytetään puurimoista tehtyä mattoa, joka kääritään irti seinästä sen kuivuttua.

Luginomassaseinä, puhekielessä kanankakkaseinä tai kananpaskaseinä, on siirrettävän muotin avulla paikalla muovaamalla tai rappamalla tehty kivirakenteinen seinä.[1] Menetelmän kehitti berliiniläinen Albert Lugino,[2][3] joka sai sille yhdysvaltalaisen patentin vuonna 1903.[1] Kuviopintaisella tai rivoitetulla muotilla saadaan aikaan epätasainen seinäpinta, joka toimii hyvin pintarappauksen tartuntapintana.[1] Noin 6 tunnin kuivumisajan jälkeen muotti poistetaan, jolloin seinä jää pysyyn.[1]

Suomessa luginomassaseinää käytettiin 1920-40-luvuilla betonirakenteisten kerrostalojen ei-kantavien väliseinien rakenteena.[4][5] Lisenssin valmistusmenetelmään hankki tehtailija Ernst Tilgmann.[6] Suomalaisissa seinissä massan materiaalina käytettiin kipsiä, koksikuonaa ja hiekkaa.[4][7] Nimensä "Kanasen seinä" sai Tilgmannin työnjohtaja Kanasen mukaan.[2][6] Äänieristävänä seinänä asuntojen välissä käytettiin yleensä kaksinkertaista luginomassaseinää ilmaraon erottamana.[4] Huonon maineensa seinärakenne on saanut sen pintarappauksessa usein käytetystä heikkorakenteisesta laastista.[5]

  1. a b c d Albert Lugino: № 744374 - CONSTRUCTION OF WALLS 17.9.1903. United States Patent Office.
  2. a b Pilvi Kujala: Asuinrakennusten kylpyhuoneet eri aikakausina ja niiden korjausmenetelmät, s. 12. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 2012. Teoksen verkkoversio.
  3. Albert Lugino & Co Gesellschaft mit beschränkter Haftung compaly.com. Arkistoitu 18.3.2017. Viitattu 17.3.2017.
  4. a b c Heikki Helimäki, Matias Remes, Pekka Taina: ”Chapter 7: Finland”, Building acoustics throughout Europe - Volume 2: Housing and construction types country by country, s. 143. COST. Teoksen verkkoversio.
  5. a b Jaakko Takalainen: Esille seinälle. Martat, 2009, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  6. a b Jukka Kemppinen: Kananpaskalevy kemppinen.blogspot.fi. 24.1.2009.
  7. Mona Schalin: TAMMINIEMI - Restaurointiraportti - Huoltorakennus, pihavaja ja piha, s. 16. Museovirasto, 28.1.2012. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive) Lainaus: "Lugino = koksikuona- ja hiekkapitoinen kipsilaasti"