Lifta

Lifta
Lifta
Koordinaatit: 31°47′43″N, 35°11′47″E
Hylätty	1948
Väkiluku (1944/45)	2 550
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lifta (arab. لفتا‎, Liftā) on entinen palestiinalainen kylä Jerusalemin esikaupunkialueella nykyisessä Israelissa. Kylä on yhdistetty joskus raamatulliseen Neftoahin lähteisiin. Sen asukasluku 1940-luvulla oli 2 550, joista valtaosa oli muslimeja. Kylä hylättiin Israelin itsenäisyyssotaa edeltäneiden väkivaltaisuuksien aikana. Nykyisin paikalla sijaitsee vanhojen rakennusten pystyssä säilyneitä raunioita. Aluetta on pyritty suojelemaan historiallisena kohteena, ja se on esimerkiksi Israelin aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon.

Maantiede

Lifta kartassa 1940-luvulta.

Liftan entinen kylä sijaitsi noin 5 kilometriä Jerusalemin kaupungista luoteeseen jyrkän kukkulan pohjoisrinteellä Wadi Salmanin yllä. Kylän lounaispuolelta kulki Jerusalemin ja Jaffan välinen maantie. Pienempiä teitä kulki lähialueen muihin kyliin.

Historia

Lähdeallas.

Lifta on joskus liitetty raamatullisiin paikkoihin. Sen on esitetty esimerkiksi olevan Joosuan kirjassa (15:9, 18:15) mainitulla Neftoahin lähteiden paikalla. Kylän lähteellä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt aineistoa pronssi- ja rautakausilta. Paikkaan viitattiin nimellä Neftoah vielä roomalaiskaudella ja Bysantin valtakunnan kaudella nimellä Neftho. Varhaisesta muslimikaudesta Liftassa ei tiedetä juuri mitään. Ristiretkeläiset käyttivät siitä nimeä Clepsta. Osmanien valtakunnan kaudella vuonna 1596 kylä mainitaan osana Jerusalemin liwaa ja se maksoi veroja vehnänä, ohrana, oliiveina ja hedelminä. Vuonna 1834 Ibrahim Pašan joukot voittivat Liftassa käydyn taistelun paikallista hallitsija Qasim al-Ahmadia vastaan. Ahmad ei kukistunut kokonaan, vaan hänen vaikutusvaltainen sukunsa hallitsi myöhemmin useita linnoitettuja kyliä Liftan pohjoispuolella.

Kylän rakennukset oli tehty pääosin kivestä ja kylän kadut kiemurrellen. Palestiinan brittiläisen mandaattihallinnon loppupuolella kylä kasvoi huomattavasti ja rakennettu alue levisi kohti itää. Sen osat alkoivat yhdistyä läheisen Rumaiman rakennettuun alueeseen. Kylässä oli kahvila, muutamia kauppoja, poikien ja tyttöjen peruskoulut, moskeija ja paikallisen pyhimyksen pyhättö. Paikalliset käyttivät usein viereisen Jerusalemin kaupungin palveluja ja veivät kaupunkiin maataloustuotteita.

Juutalaisten ja arabien yhteenottojen alkaessa vuonna 1947 väkivaltaisuudet levisivät nopeasti Liftan lähialueelle Rumaimassa ja Šaykh Badrissa. 29. joulukuuta juutalainen joukko tulitti kahvilaa Liftassa surmaten noin viisi henkilöä. Monet paikalliset asukkat alkoivat paeta kodeistaan. Irgun ja Lehi jatkoivat iskuja, joissa tuhottiin esimerkiksi kylien taloja. Juutalaistoimiston puheenjohtaja ja myöhempi Israelin pääministeri David Ben-Gurion onnitteli osanottajia Mapain kokouksessa helmikuussa 1948 Liftan ja Rumaiman alueen juutalaistamisesta.

Paikallisten paettua ja Israelin itsenäistyttyä osa Liftan kylän alueista liitettiin Mei Niftoachin ja Givat Shaulin juutalaisasutuksiin. Nykyisin ne ovat osa Jerusalemin esikuapunkialuetta. Juutalaisia asettui joihinkin kylän rakennuksiin, mutta suurin osa niistä jäi hylätyiksi. Hylätyt asunnot sekä esimerkiksi kylän moskeija säilyivät. Vuonna 1987 alettiin suunnitella paikan muuttamista suojelluksi alueeksi. Joskus Israelissa on esitetty paikan muuttamista asuntoalueeksi, mutta ehdotettuihin hankkeisiin ei ole ryhdytty. Paikka on ollut vuodesta 2015 Israelin aielistassa Unescon maailmanperintöluetteloon.

Väestö

Paikallisen koulun luokkakuva vuodelta 1948.

Liftan asukasluku oli vuosien 1944–1945 paikkeilla 2 550. Vuonna 1931 sama lukema oli 1 893. Suurin osa asukkaista oli muslimeja. Kristittyjä oli 1940-luvulla parikymmentä.