Lietvesi
| Lietvesi (järvenosa: Saimaa) |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo |
| Kunnat | Puumala, Juva |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
| Valuma-alue | Ala-Saimaan lähialue (04.112) |
| Tulouomia |
Hirvensalmi Luonterista, Honkajoki, Lietsalmi ja Vehkovirta Lehmäinselältä |
| Lasku-uoma | Vetojako |
| Järvinumero |
ei omaa numeroa (sisältyy 04.112.1.001) |
| Mittaustietoja (järvenosa) | |
| Pinnankorkeus | 75,8 m [1] |
| Pituus | 15 km [1] |
| Leveys | 9 km [1] |
| Pinta-ala | 91 km² [2] |
| Keskisyvyys | 18 m [2] |
| Suurin syvyys | 54 m [2] |
 Lietvesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lietvesi on järvenosa varsinaisen Saimaan pohjoispäässä Puumalassa ja Juvalla Etelä-Savon maakunnassa. Lietveden rajaus on epävarma varsinkin sen eteläosissa.[1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lietveden järvenselän pituus on Pistohiekalta Jänisvirralle mitattuna noin 15 kilometriä ja leveys Hurissalosta Lietsalmelle mitattuna noin 9 kilometriä [1]. Järvenselän pinta-ala on 91 neliökilometriä (km² [2]). Se sijaitsee eteläisen Saimaan järvenosan pohjoisosassa. Lietveden pääselkä on 10 kilometriä pitkä ja vähäsaarinen. Lietveden vaikutuspiiriin kuuluu myös pohjoispään kantatien 62 ja siihen kuuluvan Lietveden sillan takana pohjoiseen ulottuva yhdeksän kilometriä pitkä lahti. Se kulkee Hirvensalon ja Uimasalon rinnalla. Lahdenosat ovat esimerkiksi Puuterselkä ja Sällinselkä. Lahdensuuta suojaa etelän tuulilta Ihansalo ja kantatien pengerrykset. Lietveden länsiranta muodostuu koko matkaltaan Hurissalon saaren itärannasta. Saaren ranta on niemien, lahtien ja saarien mutkitteleva kokonaisuus. Rannikon maastokohteita ovat pohjoisessa Iso-Viilio ja sen saariryhmä, Jänniemi ja Riutanniemi, Matalalahden saaristo, Lammassaari ja Konninsalo, Ruokotaipaleella Riutanniemi. On makuasia, kuuluuko kapea salmi Vetojako enää Lietveteen. Vetojako alkaa pohjoisessa Jänisvirrasta ja päättyy seitsemän kilometriä Suur-Saimaan järvenselkään. Sen itäpuolella sijaitsee Lintusalo ja länsipuolella Otasalo, Summalansaari ja Ruokotaipaleen niemimaa. Eteläisen Suur-Saimaan järvenselän välissä on kymmenkilometrinen saarivyöhyke, jonka saaret reunustavat Lietvettä. Lintusalon itäpuolella on Liimattalansaari ja sen pohjoispuolella Rokansaari. Edellisten välissä on Vehkovirran salmi ja Rokansaaren ja mantereen välissä on Lietsalmi. Salmen takana sijaitsee Rokansaloon päättyvä kymmenkilometrinen niemimaa. Sen länsiranta on Lietveden rannikkoa pohjoiseen asti. Avoselän viimeinen pohjukka kuuluu Pistohiekanselälle. Sen rannassa sijaitsee aikoinaan tunnettu Pistohiekan leirintäalue [3].[1]
Pistohiekanselälle tulee pohjoisesta Puuterselältä syvännejakso, joka alkaa vaatimattomasti 20-metrisenä ja syvenee Pieni-Viilion saaren kohdalla yli 30-metriseksi. Siinä on monia yli 40-metrisiä syvänteitä. Iso-Viilion länsipuolelta alkaa toinen syvännejakso, joka yhtyy edelliseen Suuren Naarsaaren kohdalla. Lietveden pääselkä on pohjastaan epätasainen. Monet sen pohjasta kohoavat vuoret näkyvät vedenpinnalla pieninä kallioisina saarina. Saarien välit voivat kuitenkin painua 30–40 metrin syvyyksiin. Suuren Naarsaaren eteläpuolella sijaitsee useita pieniä yli 50 metrin syvyyteen ulottuvia kohtia. Syvin kohta lienee 56 metriä syvä kohta, joka sijaitsee Pappilansaaren ja Helaluodon välissä.[4][5]
Lietveden seutu on pääasiassa haja-asutusaluetta. Luonterin ja Lietveden vapaa-ajan asuntoja on yhteensä 5 878 [6]. Merkittävimmät rantakylät tai kulmakunnat ovat Hurissalon Matalalahti, etelässä Lintusalo ja lännessä Rokansalon Kiviniemi. Lietveden ympäri kiertää Lietveden ”rengastie”, joka alkaa Puumalasta [7]. Sen eteläinen osa alkaa kirkonkylästä, ylittää Puumalansalmen Kitulanniemelle, jatkaa Kotkatsaaren yli Niinisaarelle, käy Liimattalansaarella ennen päättymistä Lintusaloon. Väliesteenä on Vetojako, jonka ylitse on suunniteltu lossiyhteyttä. Toisella rannalla on suunniteltu kohdattavan pohjoisen reitin tie. Se alkaa lähtemällä Puumalasta kohti pohjoista. Tie kiertää Koskenselän mennessään Pistohiekalle, ylittää siellä salmen mennessään Hurissalolle, ja jatkaa Hurissalon kylän kautta Ruokotaipaleelle ja Vetojaolle. Lossia tosin ei vielä ole olemassa. Tien maisemat ovat Suomen kauneimpia [8].[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lietvesi kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan osana sitä laajempaa Lietveden suojelualuetta (FI0500024, 192,71 km²). Alue sisältää laajoja selkävesiä Lietvedeltä ja Suur-Saimaan Petraselältä ja Liittokivenselältä. Alue sisältää kallioisia saaria, jonka ohut moreenipeite on pääosin metsävaltaista, joukossa viljelyyn otettuja pienten peltojen alueita. Kallioperässä on ristikkäisiä murroslaaksoja, jotka veden alla muodostavat syvänteitä. Alueella kulkee pohjois–etelä-suuntainen harjujakso, joka näkyy etenkin Rokansaarella hiekkamaana. Harjujakso kiertää Lietveden vesistöä sen itäpuolelta. Vesistössä on joitakin harjuksen kutualueita, useita lokkiluotoja ja pari tiiraluotoa. Saimaannorppa elää Lietveden alueella ja sen populaatio on 8–10 yksilöä (vuonna 2018). Myös saukko elää saaristoalueella.[9]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lietvesi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueella (04.1) Ala-Saimaan alueeseen (04.11), johon Ala-Saimaan lähialue (04.112) kuuluu. Se on tulkinnasta riippuen Saimaan järvenselkä tai järvenosa. Lietveden pinta-ala 91 km² muodostaa 6,6 % eteläisen Saimaan 1 377 km² suuruisesta pinta-alasta. Se sijaitsee Saimaan vesistöalueella niin, että Saimaan läpi tapahtuva päävirtaus kulkee sen eteläosan kautta.[10][1]
Suurin Lietveteen tuleva Ala-Saimaan lähialueen virtaus kuuluu Hirvensalmen kautta tulevalle Luonterille. Muut Lietveteen laskevat vesistöt ovat pienialaisia. Esimerkiksi Puuterselän Heiskanlahteen tuleva Honkajoki on kapean Saarijärven (35 ha) laskujoki, jonka valuma-alueella on vain pieniä järviä. Ronkansaloon päättyvältä niemimaalta tulee muutamien järvien ojat. Niitä ovat esimerkiksi Ison Kuokkajärven (68 ha) laskuoja, Pienen Kuokkajärven (44 ha) ja Keihäsjärven (23 ha) Keihäsoja. Länsipuolella sijaitsevasta Hurissalosta laskee Lietveteen muutama järvi. Niitä ovat Kivisalmesta laskeva Kärnäjärvi (51 ha), jonka valuma-alueella on Kuorejärvi (22 ha) ja Saarijärvi (23 ha), näiden pohjoispuolella Jänsalmesta laskevat Jänlampi (18 ha) ja Kortejärvi (19 ha), Matalalahdella Itäloukkaaseen laskeva Matalajärvi (41 ha), ja Ruokotaipaleella Sarkasen lahteen laskevat saaren pienet järvet ja lammet. Monella Lietveden eteläpuolella sijaitsevilla suurilla saarilla on järviä ja lampia, joista ainakin osa laskee Lietveteen.[10][1]
Lietvesi laskee pääasiassa etelään päin Vetojaon kautta varsinaisen Saimaan Liittokivenselän ja Varissaarenselän väliin. Nämä selät kuuluvat avoimelle Suur-Saimaan järvenselälle.[10][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keto, Antton & al.: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn. (Suomen ympäristö 808) Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2005. ISSN: 1796-1637 Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Lietvesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.4.2021.
- ↑ a b c d Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 51. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6
- ↑ Keto, Antton & al.: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn, 2005, s. 8–10, viitattu 23.4.2021
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3143 06 Rokansalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 24.4.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3143 05 Lintusalo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1996. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 24.4.2021)
- ↑ Keto, Antton & al.: Vedenkorkeuden vaihtelun vaikutukset Saimaan virkistyskäyttöön ja veneilyyn, 2005, s. 21 (taulukko), viitattu 23.4.2021
- ↑ Lietveden rengastien suunnittelu alkamassa yle.fi. 30.10.2012. Helsinki. Viitattu 24.4.2021.
- ↑ Facta 2001 WSOY 1984 10. osa, palsta
- ↑ Lietvesi (Natura 2000-hanke, FI0500024) ymparisto.fi. 24.10.2019. Kaakkois-Suomen ELY-keskus & Etelä-Savon ELY-keskus. Viitattu 24.4.2021.
- ↑ a b c Saimaa (04.112.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.4.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puumalan luontokohteet (PDF) visitpuumala.fi. 2018. Puumala.
- Suur-Saimaan ja Lietveden saarien luonnonsuojelualueen järjestyssääntö (PDF) 2017. Vantaa: Metsähallitus.
- Puumalan veskansan kylät (Arkistoitu – Internet Archive), matkailusivusto