Li Andersson
Li Andersson | |
---|---|
Li Andersson vuonna 2024. |
|
Euroopan parlamentin jäsen | |
16.7.2024–
|
|
Ryhmä | GUE/NGL-ryhmä |
Suomen opetusministeri | |
Marinin hallitus
29.6.2021–20.6.2023 |
|
Edeltäjä | Jussi Saramo |
Seuraaja | Anna-Maja Henriksson |
Edeltäjä | Sanni Grahn-Laasonen |
Seuraaja | Jussi Saramo |
Vasemmistoliiton puheenjohtaja | |
6.6.2016–19.10.2024
|
|
Edeltäjä | Paavo Arhinmäki |
Seuraaja | Minja Koskela |
Kansanedustaja | |
22.4.2015–16.7.2024[1]
|
|
Ryhmä/puolue | vasemmistoliiton eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Varsinais-Suomen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. toukokuuta 1987 Turku |
Puoliso | Juha Pursiainen[2] |
Lapset | 1 |
Tiedot | |
Puolue | vasemmistoliitto |
Koulutus | valtiotieteiden kandidaatti |
Tutkinnot | Åbo Akademi |
Aiheesta muualla | |
liandersson.fi | |
Li Sigrid Andersson (s. 13. toukokuuta 1987 Turku)[3] on suomalainen poliitikko, joka on toiminut Vasemmistoliiton kansanedustajana vuodesta 2015 lähtien. Vuosina 2019–2023 Andersson oli Rinteen ja Marinin hallitusten opetusministeri.[1] Vuonna 2024 hänet valittiin Euroopan parlamenttiin.[4] Andersson on myös toiminut Vasemmistoliiton puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien, mutta ilmoitti luopuvansa tehtävästä syksyllä 2024.[5]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersson kirjoitti ylioppilaaksi usealla laudaturilla Turun Katedralskolanista vuonna 2006.[6][7] Hän valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2010 Åbo Akademista.[1] Hän on opiskellut pääaineenaan kansainvälistä oikeutta erikoistuen kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja pakolaisuuteen sekä sivuaineena venäjän kieltä ja kulttuuria.[8]
Andersson on työskennellyt muun muassa Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) -opiskelijajärjestön pääsihteerinä, Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteerin sijaisena ja Civil Rights Defenders -ihmisoikeusjärjestön harjoittelijana.[8] Hän on myös toiminut puheenjohtajana Åbo Gröna Vänster -yhdistyksessä, joka on punavihreä opiskelijayhdistys Åbo Akademissa opiskeleville ja vasemmistoliiton alla toimiva ruotsinkielinen paikallisosasto Turussa.[9]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2011 Andersson valittiin Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi Oulun liittokokouksessa.[10] Eduskuntavaaleissa 2011 hän oli vasemmistoliiton ehdokas ja sai 2 170 ääntä, joilla ylsi varasijalle.[11] Kunnallisvaaleissa 2012 hän oli 2 422 äänellä Turun ääniharava.[12]
Europarlamenttivaaleissa 2014 Andersson sai yli 47 000 ääntä ja sijoittui varasijalle.[13] Kevään 2015 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä 15 071 äänellä.[14] Vaalien jälkeen Andersson valittiin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.[15] Hän oli sivistysvaliokunnan jäsen vuosina 2015–2019.[1]
Helmikuussa 2016 Andersson ilmoitti tavoittelevansa vasemmistoliiton puheenjohtajuutta kesän 2016 puoluekokouksessa.[16] 6. kesäkuuta hän voitti selvästi neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen, ja hänet valittiin puolueen puheenjohtajaksi 11. kesäkuuta Oulun puoluekokouksessa hänen kilpailijoidensa luovuttua ehdokkuudesta.[17][18]
Eduskuntavaaleissa 2019 Andersson sai koko maan toiseksi eniten ääniä yhteensä 24 542 ääntä Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Ainoastaan perussuomalaisten Jussi Halla-aho sai enemmän ääniä, 30 596.[19][20] Syyskuussa 2019 Andersson ilmoitti haluavansa jatkaa puolueensa puheenjohtajana myös marraskuun puoluekokouksen jälkeen.[21]
Aluevaaleissa 2022 Andersson sai vaaleissa eniten ääniä saatuaan 7 761 ääntä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.[22] Maaliskuussa 2022 hän ilmoitti jättävänsä Vasemmistoliiton puheenjohtajuuden eduskuntavaalien 2023 jälkeen.[23]
Andersson valittiin lokakuussa 2023 Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaalissa.[24] Hän sai vaalissa 4,9 prosenttia äänistä ja sijottui viidenneksi.[25]
Vuoden 2024 eurovaaleissa Anderssonista tuli ylivoimainen äänikuningatar. Hän rikkoi Suomen eurovaalien ääniennätyksen keräämällä yksinään yli 247 600 ääntä eli 13,5 prosenttia kaikista Suomen äänistä, ylittäen siten Paavo Väyrysen nimissä olleen aiemman ennätyksen lähes 90 000 äänellä.[26]
EU-parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajuus vuonna 2024 alkavaksi 2,5-vuotiskaudeksi varmistui vasemmistoryhmälle, joka ehdotti Anderssonia tehtävään.[27] Hänet nimitettiin valiokunnan puheenjohtajaksi heinäkuussa 2024.[28] Nimityksen on kuvattu olevan "...merkittävä. Ei ole yleistä, että puheenjohtajapestiin valitaan suomalainen poliitikko. Esimerkiksi päättyvällä kaudella Suomella ei ollut yhtään puheenjohtajapestiä."[27]
Poliittisia näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talous- ja työmarkkinapolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anderssonin mielestä työ ja pääoma ovat vastakkain. Hänen mukaansa kapitalismi ei ole ikinä valmis, koska se ajoittain kriisiytyy. Andersson on kertonut tavoittelevansa perustuloa, jonka tarkoitus on vapauttaa ihmiset jatkuvasta työstä. Anderssonin mukaan hän suhtautuu ay-liikkeeseen ”terveen kriittisesti”. Anderssonin mukaan yhteiskunnallisessa tulonjaossa on tärkeää puhua talouden isoista rakenteista. Hänen mukaansa puolue ei voi typistää itseään sosiaaliseksi omaksitunnoksi, punavihreiden vaihtoehtoliikkeiden keskittymäksi tai maailmaa parantaviksi kukkahattutädeiksi.[29]
Vuonna 2018 Andersson ehdotti nelipäiväistä työviikkoa tai kuusituntista työpäivää.[30]
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anderssonin mukaan Suomessa pitää panostaa siihen, että on kansallinen puolustus. Hän on kertonut kannattavansa sukupuoletonta asevelvollisuutta. Anderssonin mukaan puolustusvoimien kriisitehtäviä tulisi lisätä. Reserviä ei tulisi tuplata ilman sisällöllistä uudistusta.[29]
Andersson kertoi vuonna 2014 olevansa huolestunut Venäjän autoritaarisesta kehityksestä. Länsimaiden asettamat pakotteet kuitenkin tarkoittavat Anderssonin mielestä, että Venäjä tulee eristäytymään yhä enemmän. Andersson kertoi tuolloin kannattavansa viisumivapautta ja kaikkia toimia, joilla Venäjän keskiluokka saadaan matkustamaan.[9][29]
Maahanmuuttopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Li Anderssonin mukaan Suomeen tarvitaan maahanmuuttoa lisää. Anderssonin mielestä ihmisiä ei saa arvottaa sen mukaan, millä tarkoituksilla maahan tulee.[31] Lisäksi alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmäärittelyyn liittyy hänen mielestään ongelmia ja määrittelyyn ei saisi käyttää luuston ja hampaiden tutkimista röntgensäteilyllä. Puhtaasti ulkonäön perusteella tapahtuva arviointi on hänen mukaansa vielä epävarmempaa ja loukkaa lapsen oikeutta saada ikä tutkittua muilla keinoin. Anderssonin kanta on, että Iänmäärittely voi myös olla yksin tulleelle alaikäiselle turvapaikanhakijalle hyvin stressaava ja henkistä rasitusta lisäävä prosessi.[32]
Arvopolitiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersson on sanonut olevansa sosialisti, jonka mielestä työ ja pääoma ovat edelleen vastakkain. Hän on myös sanonut olevansa marxilainen, jonka tärkein arvo on vapaus, sekä vasemman laidan vasemmistolainen.[29][9] Anderssonin mukaan valtion ja evankelisluterilaisen kirkon institutionaalinen suhde tulisi purkaa. Anderssonin mukaan uskonnonopetuksen uudistaminen on osa suhteen purkamista.[33] Andersson on esittänyt uskonnonopetuksen korvaamista joko yhteisellä katsomusaineella tai kaikille valinnaista uskonnonopetusta.[34]
Anderssonin mielestä eläimillä on identiteetti, ja hän pyrkii vegaaniuteen.[9] Andersson kannattaa myös kannabiksen dekriminalisointia.[35] Andersson suhtautuu myönteisesti ruotsin kielen pakollisuuteen kouluopetuksessa.[29]
Andersson on kertonut ymmärtävänsä kansalaistottelemattomuutta. Hän on kertonut ymmärtävänsä Greenpeacen operaatioita ja iskuja turkistarhoihin. Anderssonin mielestä politiikan tulee olla lähtöisin parlamentaaristen rakenteiden ulkopuolelta.[29] Andersson on kirjoittanut esipuheen Nadežda Tolokonnikovan kirjaan "Pussy Riotin opas aktivismiin" (Bazar Books, 2019).[36]
Vaalimenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntavaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2008: 175 ääntä (Turku, varalla)[37]
- 2012: 2 422 ääntä (Turku, valittiin)[38]
- 2017: 6 415 ääntä (Turku, valittiin)[39]
- 2021: 5 002 ääntä (Turku, valittiin)[40]
Eduskuntavaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2011: 2 170 ääntä (Varsinais-Suomen vaalipiiri, varalla)[41]
- 2015: 15 071 ääntä (Varsinais-Suomen vaalipiiri, valittiin)[42]
- 2019: 24 542 ääntä (Varsinais-Suomen vaalipiiri, valittiin)[43]
- 2023: 18 122 ääntä (Varsinais-Suomen vaalipiiri, valittiin)[44]
Europarlamenttivaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluevaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2022: 7 797 ääntä (Varsinais-Suomen hyvinvointialue, valittiin)[47]
Presidentinvaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersson asuu Turussa.[1] Hänen avopuolisonsa on urheilu-uransa päättänyt jääkiekkoilija Juha Pursiainen (s. 1982).[48] Heille syntyi tytär tammikuussa 2021.[49]
Andersson on suomenruotsalaisesta perheestä ja hänen äidinkielensä on ruotsi. Hänen isänsä on taiteilija Jan-Erik Andersson ja äitinsä toimittaja Siv Skogman.[9][29]
Andersson ei kuulu kirkkoon.[50]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki (Suomi, 2022)[51]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Andersson, Li & Koivulaakso, Dan & Brunila, Mikael: Äärioikeisto Suomessa. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-180-9
- Andersson, Li & Koski, Susanna: Punavihreä, sinivalkoinen: Keskustelukirjeitä. Helsinki: Minerva, 2014. ISBN 978-952-312-052-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Li Andersson Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 25.5.2015.
- ↑ Tähtivaara, Sarianne: Opetusministeri Li Andersson ei enää peittele rakastaan: vahvistaa suhteen entiseen SM-liigakiekkoilijaan Iltalehti. 10.06.2019. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ Auvinen, Suvi: Historian jäänteistä kohti nykyaikaa. Vapaa Ajattelija, 2012, nro 3, s. 26. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 9.12.2013.
- ↑ Laakso, Antti: Varsinais-Suomi sai kaksi europarlamentaarikkoa – Li Andersson keräsi lähes viidesosan vaalipiirin äänistä 9.6.2024. Yle. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ Paukkeri, Marica; Koivisto, Matti: Li Andersson luopuu vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta ja lähtee ehdolle eurovaaleihin 5.3.2024. Yle. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ Aikamoisia ällärohmuja: Katso, miten puoluejohtajat pärjäsivät ylioppilaskirjoituksissa - ja miltä he näyttivät nuorina! www.iltalehti.fi. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Vasemmisto saa puheenjohtajakseen huippuoppilaan - Li Anderssonilla hyvät yo-paperit www.iltalehti.fi. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ a b Listä Li Anderssonin verkkosivut. Viitattu 25.12.2021.
- ↑ a b c d e Vento, Harri: Li Andersson: Sosiaalidemokraatit ovat hukassa – keskusta ottaa heidän roolinsa. Suomen Kuvalehti, 18.7.2014, nro 29. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.3.2015.
- ↑ Alatalo, Eliisa: Li Andersson Vasemmistonuorten johtoon. Vasemmistonuoret.fi. 29.5.2011. Arkistoitu 18.12.2013. Viitattu 30.5.2011.
- ↑ Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat Varsinais-Suomen vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 7.11.2014.
- ↑ Varsinais-Suomen vaalipiiri – Turku – Ääniharavat yle.fi. 6.11.2012. Viitattu 19.11.2012.
- ↑ Europarlamenttivaalit 2014: Valitut ehdokkaat Vaalit.fi. 30.5.2014 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 30.5.2014.
- ↑ Eduskuntavaalit 2015: Valitut edustajat Varsinais-Suomen vaalipiiri Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 22.4.2015.
- ↑ Blencowe, Annette: Aino-Kaisa Pekosesta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Yle Uutiset. 23.4.2015. Viitattu 27.9.2015.
- ↑ Koivisto, Matti: STT: Li Andersson lähtee vasemmistoliiton puheenjohtajakilpaan Yle Uutiset. 3.2.2016. Viitattu 4.2.2016.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Vasemmistoliitto uudisti koko johtonsa – puoluekokous varoitti nuorten naisten värisuorasta Helsingin Sanomat. 11.6.2016. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ Li Andersson nousee vasemmistoliiton johtoon Ilta-Sanomat. 6.6.2016. Arkistoitu 7.6.2016. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Yle vaalikone Li Andersson Yle. 18.4.2019. Viitattu 5.3.2020.
- ↑ Neihumn, Alec: Tässä ovat eduskuntavaalien äänikuninkaat ja äänikuningattaret! Joukossa tutut nimet ja jättiyllättäjä perussuomalaisista MTV3 Uutiset. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
- ↑ Risatamäki, Juha: Li Andersson: Haen jatkokautta vasemmistoliiton puheenjohtajana Iltalehti. 24.9.2019. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ Vasemmistoliiton Li Anderssonista äänikuningatar – ääniharavien joukossa useita yllätyksiä www.iltalehti.fi. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Elo, Emil: Seuraava askel Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Koivisto, Matti: Li Andersson valittiin vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 15.10.2023. Viitattu 19.10.2023.
- ↑ a b Presidentinvaali 2024, 1. vaali – Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset Vaalien tieto- ja tulospalvelu. 28.1.2024. Oikeusministeriö. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ Eurovaalit | ”Olen aivan shokissa” – Yli 247 000 ääntä kerännyt Li Andersson rikkoi ylivoimaisesti Suomen kaikkien aikojen ääniennätyksen Helsingin Sanomat. 9.6.2024. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ a b Li Anderssonille merkittävä pesti EU-parlamentissa Yle Uutiset. 10.7.2024. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ Li Anderssonin valinta EU-parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajaksi varmistui Yle Uutiset. 23.7.2024. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b c d e f g Vento, Markus: Li Andersson on uusi punatähti – ”Jos naispoliitikko mokaa, kukaan ei turvaa selustaasi” Suomen Kuvalehti. 20.4.2015. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Karkkola, Minna: Li Andersson ehdottaa 4 päivän työviikkoa tai 6 tunnin työpäivää Kauppalehti. 15.11.2018. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ Li Andersson ja Antti Häkkänen: Maahanmuuttoa tarvitaan lisää, kun työikäinen väestö ikääntyy Yle Uutiset. 19.11.2018. Viitattu 22.8.2024.
- ↑ Juha-Pekka Tikka: Li Andersson: Ikätestit loukkaavat turvapaikanhakijoita – "voi olla stressaava prosessi" Verkkouutiset. 25.1.2016. Viitattu 22.8.2024.
- ↑ Kaipiainen, AP: Vasemmistonuoret haluavat valtion ja kirkon erilleen Seurakuntalainen.fi. 20.6.2012. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Nykänen, Maria & Berg, Antonia: Li Andersson väläyttää luopumista nykyisestä uskonnonopetuksesta MTV Uutiset. 13.1.2023. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Punavihreiltä kärkinimiltä tukea kannabiksen vapauttamiselle Verkkouutiset. 13.3.2015. Viitattu 14.6.2016.
- ↑ Nadja Tolokonnikova: Pussy Riotin opas aktivismiin, Bazar Books 2019 bazarkustannus.fi.
- ↑ Ehdokkaiden äänet tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Turku, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Turku, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Turku, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 3.4.2023.
- ↑ Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ [https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010487288.html Pipsa Palttala, Maija Kansanen
- He kahmivat eniten ääniä – Kakkossijalle yltänyt jäi kauas taakse Li Anderssonista.] Helsingin Sanomat 9.6.2024. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ Varsinais-Suomen hyvinvointialue, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ Iida Kantola: Li Andersson, 32, löysi uuden rakkaan – parisuhde paljastui ministerisalkun myötä Ilta-Sanomat. 10.6.2019. Viitattu 10.6.2019.
- ↑ Li Andersson sai vauvan – "Me olemme maailman onnellisimmat" Yle Uutiset. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ Mäki, Markus: Enemmistö kansanedustajista kuuluu kansankirkkoon Kotimaa. 19.5.2015. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Medaljregn inför självständighetsdagen – Sanna Marin, Pekka Haavisto och Björn Wahlroos får utmärkelser Hufvudstadsbladet. Viitattu 1.12.2022. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Li Andersson Wikimedia Commonsissa
- Li Andersson Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Li Andersson Jussi Halla-aholle: Paskapuhetta Li Andersson kommentoi perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon väitteitä suorasanaisesti "paskapuheeksi" Ylen A-Talkissa 6.2.2020. Video, 31 s. Yle Areena.
Edeltäjä: Paavo Arhinmäki |
Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2016–2024 |
Seuraaja: Minja Koskela |
Edeltäjä: Sanni Grahn-Laasonen Jussi Saramo |
Suomen opetusministeri 2019–2020 2021−2023 |
Seuraaja: Jussi Saramo Anna-Maja Henriksson |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
- Nykyiset Suomen europarlamentaarikot
- Suomen opetusministerit
- Turun kaupunginvaltuutetut
- Vasemmistoliiton puheenjohtajat
- Vasemmistoliiton poliitikot
- Vasemmistonuorten puheenjohtajat
- Suomenruotsalaiset poliitikot
- Varsinais-Suomen vaalipiiri
- Vuonna 1987 syntyneet
- Varsinais-Suomen aluevaltuutetut
- Kansanedustajat
- Vasemmistoliiton europarlamentaarikot