Lessebon kunta
| Lessebon kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Kronobergin lääni |
| Maakunta | Småland |
| Keskustaajama | Lessebo |
| Kuntakoodi | 0761 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 412,54 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 8 574 |
| – Väestötiheys | 20,8 as./km² |
Lessebon kunta (ruots. Lessebo kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Lessebo.[3]
Kunnan maapinta-ala on 412,54 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 8 574 henkeä (31.12.2021).[2]
Lessebo on osa Glasriket-nimistä lasiteollisuudesta tunnettua seutua Kronobergin läänin ja Kalmarin läänin välisellä raja-alueella. Kunnassa on myös sellu- ja paperitehdas, jonka historia juontaa vuonna 1658 perustettuun rautaruukkiin. Läpi 1700-luvun valmistettiin myös käsintehtyä paperia, kunnes vuonna 1836 tehtaaseen hankittiin Ruotsin ensimmäisiin kuulunut paperikone ja vuonna 1902 tehtaan yhteyteen valmistui sellutehdas.[4][5]
Vuonna 2007 kunnassa oli 7,65 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1939 muodostettiin Lessebon kauppala erottamalla se Herråkran, Hovmantorpin ja Ljuderin maalaiskunnista.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat suurkunnat:[8]
- Ekeberga (ei muutosta)
- Hovmantorpin kauppala (Hovmantorp ja Furuby)
- Lessebon kauppala (ei muutosta)
- Ljuder (ei muutosta).
Vuonna 1919 perustettu Hovmantorpin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin kauppalan muodostamisen yhteydessä vuonna 1952.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Lessebon kunta liittämällä kauppalaan Ekebergan ja Ljuderin maalaiskunnat sekä Hovmantorpin seurakunta jaetusta Hovmantorpin kauppalasta. Furubyn seurakunta Hovmantorpin kauppalasta liitettiin Växjön kuntaan.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hovmantorpin ja Lessebon kauppaloilla oli kummallakin oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna yhdistää osia molemmista vaakunoista.
-
Hovmantorpin kauppala -
Lessebon kauppala
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 061 | 24,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 284 | 3,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 422 | 5,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 5 749 | 67,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 104 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 133 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 178 836 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 61 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
- 0–17-vuotiaat: 20,5 %
- 18–64-vuotiaat: 57,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,8 | 2,9 | |
| jalostus | 35,9 | 34,3 | |
| palvelut | 60,4 | 61,6 | |
| tuntematon | 1,0 | 1,2 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 2 816 | 3 571 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 78,9 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 87,3 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 037 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Hovmantorp | 2 991 |
| 2 | Lessebo | 2 737 |
| 3 | Kosta | 884 |
| 4 | Skruv | 490 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lessebon kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 6 | 6 | 5 | 6 | 6 | 7 | 6 | 6 | 7 | 6 | 6 | ||
| Keskustapuolue | 9 | 9 | 7 | 6 | 5 | 5 | 5 | 5 | 4 | 6 | 6 | 5 | 5 | 5 | ||
| Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 3 | 1 | 1 | 0 | 0 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 1 | 2 | 1 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 23 | 23 | 22 | 24 | 22 | 23 | 22 | 24 | 19 | 21 | 17 | 16 | 16 | 15 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 4 | 3 | 3 | 7 | 5 | 3 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 5 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [21] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | 35 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Lessebo
- Hovmantorp
- Ekeberga
- Ljuder
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Ekeberga
- Hovmantorp
- Hovmantorps kbfd*
- Lessebo
- Lessebo kbfd*
- Ljuder
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ekebergan kirkko -
Hovmantorpin kirkko -
Lessebon kirkko -
Ljuderin kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Lessebo Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Gruvberger, Nils: ”Det industriella genombrottet”, Den svenska historien 13: Emigrationen och det industriella genombrottet, s. 125. (Strandberg, Fredrik (toim.)) Bonniers, 1980 (1. painos 1966–1968). ISBN 91-0-042686-5 Digitoitu kirja Internet Archivessa (viitattu 7.8.2023). (ruotsiksi)
- ↑ The history started in 1658… lessebopaper.com. Viitattu 7.8.2023.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.6.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
