Leo Funtek
Leo Funtek (21. elokuuta 1885 Ljubljana, Itävalta-Unkari – 13. tammikuuta 1965 Helsinki) oli slovenialaissyntyinen, Suomessa elämäntyönsä tehnyt viulisti, pianisti ja kapellimestari. Funtek toimi Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina 1950–1955.
Funtek lähetettiin 18-vuotiaana Leipzigiin opiskelemaan. Sieltä hän jatkoi Suomeen opettajansa Hans Sittin kautta. Funtek toimi Suomessa ensin Helsingin kaupunginorkesterin konserttimestarina ja sitten Viipurin kaupunginorkesterin kapellimestarina. Viipurista hän palasi parin vuoden päästä Helsinkiin konservatorion opettajaksi.
Ensimmäisen maailmansodan takia Funtek joutui poistumaan Suomesta, sillä Suomi kuului vielä Venäjän keisarikuntaan, joka oli sodassa Itävalta-Unkarin vastapuolella. Sodan jälkeen Funtek palasi Suomeen ja nousi Helsingin kaupunginorkesterin johtoon ja jatkoi edelleen opettajantöitä. Vuonna 1925 Funtek pääsi myös Suomalaisen oopperan 1. kapellimestariksi.
Opettajana Funtek tunnetaan etenkin kapellimestarien kouluttajana. Hänen opetuksessaan nousi useita suomalaisia kapellimestareita, kuten Aarre Hemming, Paavo Berglund, Jorma Panula ja Onni Kelo. Viihdemuusikkona tunnettu Pauli Granfelt oli 1930-luvun lopulla Funtekin viulistioppilaana.
Leo Funtek oli musiikkiarvostelijana muun muassa Nya Pressen -lehdessä. Hän teki arvostettuja sovituksia kuuluisien säveltäjien teoksista, esimerkiksi Modest Musorgskin sarjasta Näyttelykuvia. Lisäksi hän laati tutkielman itävaltalaisesta säveltäjästä Anton Brucknerista ja teki kapellimestarina Brucknerin sävellyksiä tunnetuiksi Suomessa. Hän esiintyi myös kamarimuusikkona (viulu ja piano) sekä useiden laulajien säestäjänä.
Leo Funtekin puoliso vuodesta 1928 oli laulaja (sopraano) Ingeborg Liljeblad-Funtek.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Slovenia-seura ry: Leo Funtek – musiikin monipuolisuusihme
- Musiikin tietokirja (toim. Toivo Haapanen ym.). Otava 1948, Helsinki.
| ||||||||||||||||||||||
