Leena Meri
| Leena Meri | |
|---|---|
.jpg) Meri lokakuussa 2023. |
|
| Suomen oikeusministeri | |
|
Orpon hallitus
20.6.2023– |
|
| Edeltäjä | Anna-Maja Henriksson |
| Kansanedustaja | |
|
7.5.2015–
|
|
| Ryhmä/puolue | Perussuomalaisten eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Uudenmaan vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. huhtikuuta 1968 Helsinki |
| Ammatti | juristi |
| Tiedot | |
| Puolue | perussuomalaiset |
| Koulutus | oikeustieteen maisteri (2000), varatuomari (2003) |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Leena Kristiina Meri (s. 12. huhtikuuta 1968 Helsinki) on suomalainen juristi ja perussuomalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 lähtien ja Orpon hallituksen oikeusministerinä vuodesta 2023 lähtien. Hän on perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja ja on aiemmin toiminut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuosina 2017–2019. Hän on myös Hyvinkään kaupunginvaltuutettu.
Koulutus ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meri valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1987 ja oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2000. Vuonna 2003 hän sai varatuomarin arvon. Ennen kansanedustajaksi valintaa Meri työskenteli muun muassa Itä-Uudenmaan maistraatin Hyvinkään yksikön henkikirjoittajana vuosina 2007–2015, yrittäjänä omassa lakiasiantoimistossa vuosina 2005–2007, Helsingin hovioikeuden viskaalina vuosina 2004–2005 ja vakuutusoikeuden vakuutusoikeussihteerinä vuonna 2004.[1][2]
Poliittinen toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kapunginvaltuutettuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Meri valittiin Hyvinkään kaupunginvaltuustoon 414 äänellä, joka oli perussuomalaisten listan toiseksi suurin äänimäärä.[3] Hänet valittiin uudelleen vuosien 2017 ja 2021 kuntavaaleissa, joissa molemmissa hän oli koko kunnan ääniharava.[4][5] Meri on toiminut Hyvinkään perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana vuosina 2013–2015 ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2013–2023.[1]
Kansanedustajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meri oli ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä mutta jäi varasijalle 2 493 äänellä.[6] Hän kuitenkin nousi kansanedustajaksi noin kuukausi eduskuntavaalien jälkeen toukokuussa 2015, kun Pirkko Ruohonen-Lerner siirtyi eduskunnasta Euroopan parlamenttiin.[7] Eduskunnassa Meri oli ensimmäisellä kaudellaan jäsenenä perustuslakivaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa,[2] ja helmikuussa 2016 hänet valittiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi.[8]
Meri kertoi maaliskuussa 2017 tavoittelevansa perussuomalaisten puheenjohtajuutta, kun Timo Soini oli ilmoittanut väistyvänsä tehtävästä.[9] Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 Meri sai puheenjohtajaäänestyksen viidestä ehdokkaasta kolmanneksi eniten ääniä, 60 ääntä, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin kaksi kärkiehdokasta.[10] Puoluekokouksen jälkimainingeissa enemmistön puolueen kansanedustajista siirryttyä Uusi vaihtoehto -ryhmään Meri valittiin perussuomalaisten jäljelle jääneen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.[11]
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Meri valittiin Uudenmaan vaalipiiristä 9 807 äänellä, joka oli suurin äänimäärä perussuomalaisten Uudenmaan listalla ja kolmanneksi suurin kaikista puolueista.[12] Samana vuonna hän menetti eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden hävittyään äänestyksessä Ville Taviolle äänin 18–21.[13] Vaalikaudella Meri toimi lakivaliokunnan puheenjohtajana ja valtakunnanoikeuden jäsenenä.[2] Elokuussa 2021 Meri valittiin puolueensa ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.[14]
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Meri valittiin kansanedustajaksi kolmannelle kaudelle 6 215 äänellä.[15]
Oikeusministerinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meri nimitettiin oikeusministeriksi Orpon hallitukseen 20. kesäkuuta 2023.[16] Oikeusministerinä Meri on vastannut muun muassa hallituksen toimenpideohjelmasta nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi[17] ja tapon vanhentumisajan poistamisesta[18].
Kohuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työpaikkakiusaamisväite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leena Meren entinen avustaja teki poliisille maaliskuussa 2017 tutkintapyynnön ja esitti Meren syyllistyneen muun muassa työpaikkakiusaamiseen. Poliisi tutki asiaa laajasti ja hankki asiassa kaksi työsuojeluviranomaisen eli Avin lausuntoa, joiden mukaan Meren ei voida katsoa syyllistyneen työturvallisuusrikoksiin. Helsingin syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä tekikin asiasta syyttämättäjättämispäätöksen. [19]
Puolueiden keskustelutilaisuus maaliskuussa 2018
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääministeri Juha Sipilä järjesti maaliskuussa 2018 virka-asunnollaan Kesärannassa puolueiden yhteisen keskustelutilaisuuden Suomen tulevasta EU-puheenjohtajakaudesta. Keskusteluun oli kutsuttu kaksi edustajaa jokaisesta eduskuntaryhmästä. Perussuomalaisten puheenvuoron käytti Laura Huhtasaari, mutta medialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Leena Meri väitti, että puolueiden yhteisen keskustelun tavoitteeksi olisi jo ennalta asetettu integraation ja EU:n syventäminen, mitä perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Muiden puolueiden edustajat keskeyttivät Meren puheen vastalauseilla. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki alkoi moittia Meren puhuneen muiden sanomisista aivan jotain muuta kuin mitä oli todellisuudessa sanottu ja Meren mukaan Arhinmäki jopa tönäisi häntä. Huhtasaari ei tullut tiedotusvälineiden eteen kommentoimaan asiaa tiedotustilaisuudessa. [20]
Pääministeri Juha Sipilä palasi median eteen samana päivänä tavattuaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin. Sipilän mukaan kaikki olivat yllättyneitä Meren puheenvuorosta. – Minun oli vaikea tunnistaa edes tuota aihetta, jonka hän (Meri) tuossa nosti esille, Sipilä sanoi.[21] Leena Meri on kommentoinut asiassa vain väitettyä tönäisyä muttei tiedotustilaisuudessa esittämiään ristiriitaisia väitteitä.[22]
Puuttuminen työryhmien toimintaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuussa 2024 Iltalehti kertoi Meren oikeusminiterinä hajottaneen rasismirikoksia käsitelleen työryhmän yritettyään ensin painostaa valtakunnansyyttäjää vaihtamaan työryhmän jäsenenä ollut valtiosyyttäjä Anu Mantila.[23] Samassa kuussa Helsingin Sanomat kertoi Meren puuttuneen tuomioistuinlaitosten ja syyttäjien riippumattomuutta käsittelevän työryhmän työhön muuttamalla sen toimeksiantoa siten, että lakiesityksen sijasta työryhmän tulee laatia vain selvitys asiasta.[24] Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen puolusti Meren toimintaa ja kertoi tämän antaneen työryhmälle mahdollisuuden jatkaa työskentelyään, vaikka siitä ei hallitusohjelmassa ollut sovittu.[25] Tapausten johdosta Juristiliitto ja Tuomariliitto vaativat puolueetonta selvitystä poliittisesta vaikuttamisesta.[26]
Poliittisia näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyrkiessään Perussuomalaisten puheenjohtajaksi vuonna 2017 Meri julkaisi poliittisia painopisteitään:
Pieni- ja keskituloisten pärjääminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meren mukaan lääkekorvausten omavastuita ja maksukattoja tulee tarkistaa, ja hän kannattaa tuhannen euron verotonta nettotulorajaa. Meri tahtoo, että keskituloisten kokonaisrasitusta selvitetään kokonaisuutena. Myös eläkekaton käyttöönottoa voisi hänen mielestään ainakin selvittää.[27]
Hyvinvointipalvelujen turvaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meren mukaan hyvinvointipalvelut voidaan turvata hyvällä työllisyydellä ja taloudella, joita ilman ei velkaantumista saada kuriin. Talouden ja työllisyyden nousulla kasvatetaan "kakkua", jolla ylläpidetään palveluita ja saadaan varoja jaettaviksi heille, jotka eivät ilman yhteiskunnan tukea yksin pärjää.[27]
EU-politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meren mukaan Euroopan unionin jäsenyydestä tulisi antaa suomalaisille mahdollisuus äänestää. Ennen äänestystä on Meren mukaan laadittava selvitys siitä, mitä taloudellisia vaikutuksia mahdollisella EU-erolla olisi vientiyrityksille, tulleille, kuluttajahinnoille, lainojen koroille sekä Suomen kansainvälisille sopimuksille. Meren mielestä olisi parasta, jos EU palaisi alkuperäisiin tavoitteisiinsa.[27]
Maahanmuutto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sipilän hallitus laati maahanmuuton toimenpideohjelman, josta suurin osa mutta ei kaikkea toteutettiin kesään 2017 mennessä. Esimerkkeinä toteuttamattomista asioista Meri nosti 2017 esiin perheenyhdistämisen täysimittaisen kiristämisen sekä maahanmuuttajien kotoutusrahaa koskevan esityksen.[27]
Vuonna 2021 Meri ilmoitti vastustavansa humanitaarista maahanmuuttoa jyrkästi mm. väkivaltarikosten lisääntymisen takia. Hän totesi, että ”sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla”.[28]
Suomalaisuuden kunnioittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meren mielestä Suomessa tulee huolehtia maataloustuottajien ja viljelijöiden sekä tuotannon säilymisestä elinkelpoisena. Myös suomalaiset arvot ja perinteet Meri haluaa kunniaan. Suomalainen saa Meren mielestä olla ylpeä itsenäisestä Suomesta ja sen erikoislaatuisuudesta, eikä perinteitä tai isänmaallisuutta tarvitse hävetä.[27]
Ilmastonmuutos ja kehitysapu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meren mielestä on tärkeää olla mukana estämässä ilmastonmuutosta, mutta Suomi ei saisi päätöksillään vaikeuttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä tai suunnata liiallista verorasitusta kuluttajille. Kehitysapua voidaan Meren näkemyksen mukaan antaa tukemalla ympäristöteknologian yrityksiä viennin edistämiseksi pelkän rahallisen tuen sijaan. Esimerkkeinä hän on maininnut vesihuollon, aurinkoenergian ja jätehuollon ratkaisut, laitteet ja tuotantolaitokset.[27]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meri kertoi vuonna 2021 jättäneensä avioerohakemuksen yhdessä entisen aviomiehensä kanssa[29] ja lopullisen hakemuksen vuonna 2022. [30] Meri ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[31] Meri on tuomittu nuoruudessaan maksuvälinepetoksesta, joka oli hänen mielestään nuoruuden hölmöilyä.[32]
Vaalimenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b CV Leenameri.fi. Viitattu 11.5.2015.
- ↑ a b c Leena Meri Eduskunta. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Hyvinkää 2012 Vaalit.fi. 14.6.2013. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Hyvinkää 2017 Vaalit.fi. 3.5.2017. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ a b Hyvinkää, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ a b Ehdokkaiden äänet – Uudenmaan vaalipiiri Vaalit.fi. 22.4.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Kauhanen, Anna-Liina: Leena Meri nousee eduskuntaan Ruohonen-Lernerin tilalle Helsingin Sanomat. 5.5.2015. Arkistoitu 19.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
- ↑ Leena Meri perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi Savon Sanomat. 2.2.2016. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ Leena Meri pyrkii Timo Soinin seuraajaksi – "Tukea on tullut pitkin Suomea" 5.3.2017. Aamuposti. Viitattu 5.3.2017.
- ↑ Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 10.6.2017. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ Leena Meri on uusi perussuomalaisten ryhmäjohtaja: ryhmän koko "voi muuttua toiseen suuntaan" iltalehti.fi. Viitattu 15.6.2017.
- ↑ a b Yle – tulospalvelu – Uudenmaan vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2019 vaalit.yle.fi. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ Turkulainen Ville Tavio nousi perussuomalaisten ryhmäjohtajaksi Yle Uutiset. 23.4.2019. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Purralta ja Halla-aholta jäätävät kuitit Soinille, Luukkanen valittiin uudeksi puoluesihteeriksi – IS seurasi perussuomalaisten puoluekokousta Ilta-Sanomat. 13.8.2021. Viitattu 15.8.2021.
- ↑ a b Uudenmaan vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 26.7.2023.
- ↑ Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ Oikeusministeri esitteli ohjelman jengirikollisuuden kitkemiseksi – myöntää, että hallituksen leikkaukset vaikeuttavat tehtävää Yle Uutiset. 25.4.2024. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Hallitus haluaa, ettei tappo vanhene koskaan Yle Uutiset. 13.6.2024. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Meri vapautettiin epäilyistä Helsingin Uutiset. 17.10.2017. Viitattu 15.6.2018.
- ↑ Perussuomalaiset irtautui parlamentaarisen EU-puheenjohtajuutta valmistelevan työryhmän tavoitteista heti alkuunsa YLE. 17.10.2017. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Meri syytti Arhinmäkeä tönimisestä Savon Sanomat. 14.3.2018. Viitattu 15.6.2018.
- ↑ Leena Meren haastattelu Radio Rock. 15.3.2018. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Oikeusministeri hajotti rasismityöryhmän – IL:n tiedot: Halusi vaihtaa valtionsyyttäjän Iltalehti. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Oikeusministeri Meri puuttui oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistävän työryhmän työhön Helsingin Sanomat. 22.4.2024. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen puolustaa ministeri Leena Merta Helsingin Sanomat. 23.4.2024. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Juristit ja tuomarit haluavat selvityksen poliittisesta vaikuttamisesta – nyt vastaa ministeri Leena Meri Yle Uutiset. 23.4.2024. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ a b c d e f Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas Leena Meren linja Leenameri.fi. 2017. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla leenameri.fi. 25.11.2021.
- ↑ Leena Meri jätti puolisonsa kanssa avioerohakemuksen – ”Puhuttiin aina politiikkaa” Ilta-Sanomat. Viitattu 26.9.2021.
- ↑ PS:n kansanedustaja Leena Meri aloittaa ampumakoulutuksen – ”Ei vain miesten velvollisuus” Iltalehti. Viitattu 19.4.2022.
- ↑ Leena Meri Vaalikone – Kuntavaalit 2017. Yleisradio. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 15.3.2018.
- ↑ Kansanedustaja Leena Meri – rautarouva ja eläinsuojelija suomenuutiset.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leena Meri Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Leena Meren kotisivut
- Yle: Seuraa kansanedustajaasi: Leena Meri (ps.)
| Edeltäjä: Anna-Maja Henriksson |
Suomen oikeusministeri 2023− |
Seuraaja: – |
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
