Lapuan hiippakunta

Lapuan hiippakunta Lappo stift
vaakuna	sijainti
Lapuan tuomiokirkko elokuussa 2012.
Kirkkokunta	evankelis-luterilainen
Tuomiokirkko	Lapuan tuomiokirkko
Perustettu	1. heinäkuuta 1956
Seurakuntia	40
– Jäsenmäärä	387 411 (2023)
– Osuus asukkaista	71,5 %
Lapuan piispa	Matti Salomäki
Hiippakuntavaltuusto	21 paikkaa
– puheenjohtaja	Eino Nissinen
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Seinäjoen Aaltokeskuksessa Lakeuden ristin juurella sijaitsevassa seurakuntakeskuksessa.

Lapuan hiippakunta (ruots. Lappo stift) on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Sen tuomiokirkko on Lapuan tuomiokirkko. Hiippakuntaan kuuluu 5 rovastikuntaa, jotka koostuvat 40 seurakunnasta, jotka sijaitsevat kolmen maakunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Suurimmat seurakunnat hiippakunnan alueella ovat Jyväskylän seurakunta, Seinäjoen seurakunta ja Vaasan suomalainen seurakunta. Lapuan hiippakunnan seurakunnat ovat suomenkielisiä paitsi Kaskisten seurakunta, joka on kaksikielinen enemmistökielenään suomi. Kirkon kielisäännösten uudistamisen jälkeen 2006 hiippakunta ei ole enää suomenkielinen vaan kaksikielinen.

Lapuan hiippakunnan koulutuskeskus Haapaniemen hiippakuntakartano sijaitsee Kuortaneella Ruonankylässä Kuortaneenjärven rannalla.

Historia

Lapuan hiippakunta aloitti toiminta 1. heinäkuuta 1956. Hiippakunnan saamiseen Lapualle vaikuttivat juuri paikkakunnan kristilliset perinteet. Toisaalta lapualaiset itse olivat aktiivisesti ajamassa hanketta. Suurin osa Lapuan hiippakuntaan liitetyistä seurakunnista oli siihen saakka kuulunut Turun arkkihiippakuntaan.

Toiminnan alkaminen: Lehtisen kausi 1956–1974

Hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Eero Lehtinen. Alkujaan hiippakuntaan kuului 65 seurakuntaa, joista suurin osa siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta. Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvan hiippakunnan perustamisesta tehtiin vuonna 1953 kirkolliskokouksen päätös. Tuolloin kokous päätti piispanistuimen paikaksi Seinäjoen. Lakeuden Ristiä kaavailtiin uudeksi tuomiokirkoksi. Pitkän poliittisen väännön jälkeen tuomiokapituli sijoitettiin kuitenkin naapurikuntaan Lapualle.

Lehtinen toimi Lapuan piispana 18 vuotta vuosina 1956–1974. Lehtisen kaudella hajanaiseen hiippakuntaan pyrittiin rakentamaan yhteyttä. Lehtisen tavoitteena oli erityisesti voittaa körttipapiston luottamus.

Sariolan kausi 1974–1995

Lehtistä seurasi piispana Yrjö Sariola (1974–1995), joka jatkoi Lehtisen aloittamaa yhteistyön henkeä. Eräänä merkkinä tästä on pidetty Sariolan paimenkirjeen nimeä Yhteistyön merkiksi kättä.

Sariolan kaudella tuomiokapitulin rahoitus kasvoi ja mahdollisti uusien virkojen perustamisen. Tuomiokapituli vahvisti läsnäoloaan Keski-Suomessa perustamalla Jyväskylään toimipisteen. Kirkon 1970-luvulla aloittamat oppikeskustelut Suomen ortodoksisen kirkon kanssa näkyivät myös hiippakunnassa, kun ortodoksisen kirkon edustajat vierailivat Sariolan luona. Vuonna 1976 Sariola teki aloitteen yhteyksien vahvistamisesta vapaakristillisiin yhteisöihin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous hyväksyi Lapuan piispan aloitteen ja Sariola toimi neuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelujen myötä luterilaisen kirkon ja vapaakristillisten yhteisöjen väliset suhteet paranivat.

1970-luvun loppupuolella alkoi Niilo Yli-Vainion johtama helluntaiherätyksen liike kerätä suuria ihmismääriä ensin Lapualle ja pian muuallekin ympäri maata. Liike herätti suurta huomiota mm. tiedotusvälineissä. Vaasa haastatteli Piispa Sariolaa luterilaisen kirkon suhtautumisesta tähän herätysliikkeeseen. Sariola näki herätysliikkeessä myönteistä, eikä suinkaan sitä tuominnut.

1980-luvulla Lapuan hiippakunnassa syntyi halu auttaa vaikeassa tilanteessa eläviä Itä-Saksan kristittyjä. Thüringenin luterilaisen maakirkon maapiispa Werner Leich kutsuttiin vuonna 1986 tuomiokapitulin 30-vuotisjuhlaistuntoon. Keskustelut kiinnostivat myös tiedotusvälineitä ja niissä täsmennettiin keskinäistä yhteistyötä mm. vierailutoiminnan, pappisvaihdon ja ystävyysseurakuntasuhteiden tahoilla.

Laulajan kausi 1995–2004

Hiippakunnan kolmanneksi piispaksi valittiin vuonna 1995 kenttäpiispa Jorma Laulaja. Laulajan kaudella hiippakunta lausui usein huolensa maaseudun asukkaiden elinmahdollisuuksista, lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä yhteiskunnan apua tarvitsevista. Hiippakunta toteutti Laulajan johdolla useita projekteja näiden ryhmien parissa.

Peuran kausi 2004–2022

Laulajan jälkeen hiippakunnan neljänneksi piispaksi valittiin vuonna 2004 Simo Peura. Peura voitti piispanvaalin toisella kierroksella kirkkoherra Tapio Luoman. Peuran kaudella hiippakunta korosti arkisen kristillisyyden merkitystä. Kirkon äänen tuli olla uskon ja opin kysymyksissä hänen mukaansa selvä ja tunnistettava. Peuran mukaan moraalikysymykset kuuluivat yhteen uskon kanssa, mutta kirkosta ei saanut tulla lausuntoautomaattia.

Peuran jälkeen Lapuan viidenneksi piispaksi valittiin marraskuussa 2021 tuomiorovasti Matti Salomäki. Salomäki vihittiin piispaksi helmikuussa 2022.

Kristilliset juhlat

Lapuan hiippakunnalle ovat kautta aikojen olleet ominaisia suuret uskonnolliset, valtakunnalliset tai alueelliset juhlat. Tunnetuimpia näistä ovat Herättäjäjuhlat, joita on järjestetty mm. Seinäjoella, Vaasassa, Isossakyrössä, Kauhavalla, Lapualla ja Nurmossa. Näille valtakunnallisille juhlille kertyi tavallisesti 30 000–35 000 sanankuulijaa. Evankelisen liikkeen valtakunnallisia Evankeliumijuhlia on järjestetty mm. Seinäjoella, Alavudella, Alajärvellä, Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa, Kristiinankaupungissa ja Ylistarossa. Evankelisen liikkeen valta-alue on yleensä ollut Suupohjassa, kun taas heränneitä on Ylistarossa ja Lapuanjokilaaksossa. Lestadiolaiset, joita on mm. järviseudulla, pitävät myös omia juhliansa.

Piispat

piispa		virka-aika	lisätietoa
	Eero Lehtinen	1956–1974
	Yrjö Sariola	1974–1995
	Jorma Laulaja	1995–2004
	Simo Peura	2004–2022
	Matti Salomäki	2022–

Seurakunnat

Kartta Lapuan hiippakunnan nykyisistä rovasti- ja seurakunnista.

Lapuan hiippakunnan rovasti- ja seurakunnat vuonna 2019.

Lapuan hiippakunnan tuomiorovastikunta (lääninrovasti Jussi Peräaho, Lapuan tuomiokirkkosrk.:n kirkkoherra) Lapuan tuomiokirkkoseurakunta Alajärven seurakunta Alavuden seurakunta Töysän alueseurakunta Kauhavan seurakunta Alahärmän kirkkopiiri Evijärven kirkkopiiri Kortesjärven kirkkopiiri Ylihärmän kirkkopiiri Kuortaneen seurakunta Soinin seurakunta Ähtärin seurakunta Etelä-Pohjanmaan rovastikunta (lääninrovasti Heikki Sariola, Kurikan srk:n kirkkoherra) Ilmajoen seurakunta Isojoen seurakunta Isonkyrön seurakunta Kauhajoen seurakunta Karijoen kappeliseurakunta Kurikan seurakunta Jalasjärven kappeliseurakunta Jurvan kappeliseurakunta Seinäjoen seurakunta Peräseinäjoen kappeliseurakunta Nurmon kappeliseurakunta Ylistaron kappeliseurakunta Teuvan seurakunta Pohjanmaan rovastikunta (lääninrovasti Petri Hautala, Vähänkyrön srk.:n kirkkoherra) Kaskisten seurakunta Kristiinankaupungin seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Kristiinankaupungin suomalainen seurakunta Laihian seurakunta Mustasaaren seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Mustasaaren suomalainen seurakunta Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Pietarsaaren suomalainen seurakunta (kattaa myös Pedersören kunnan) Vaasan seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Vaasan suomalainen seurakunta Vähänkyrön seurakunta

Eteläisen Keski-Suomen rovastikunta (lääninrovasti Arto Viitala, Jyväskylän srk:n kirkkoherra) Joutsan seurakunta Leivonmäen kappeliseurakunta Luhangan kappeliseurakunta Jyväskylän seurakunta Huhtasuon alueseurakunta Keltinmäen alueseurakunta Keskustan alueseurakunta Korpilahden alueseurakunta Kuokkalan alueseurakunta Palokan alueseurakunta Säynätsalon alueseurakunta Tikkakosken alueseurakunta Vaajakosken alueseurakunta Jämsän seurakunta Jämsän alueseurakunta Jämsänkosken alueseurakunta Kuoreveden alueseurakunta Koskenpään kirkkopiiri Längelmäen kirkkopiiri Keuruun seurakunta Multian alueseurakunta Muuramen seurakunta Petäjäveden seurakunta Toivakan seurakunta Uuraisten seurakunta Pohjoisen Keski-Suomen rovastikunta (lääninrovasti Jarmo Autonen, Saarijärven srk:n kirkkoherra) Hankasalmen seurakunta Kinnulan seurakunta Laukaan seurakunta Konneveden alueseurakunta Pihtiputaan seurakunta Saarijärven seurakunta Kannonkosken kappeliseurakunta Karstulan kappeliseurakunta Kivijärven kappeliseurakunta Kyyjärven kappeliseurakunta Pylkönmäen kappeliseurakunta Viitasaaren seurakunta Äänekosken seurakunta Konginkankaan kappeliseurakunta Sumiaisten kappeliseurakunta Suolahden kirkkopiiri Äänekosken kirkkopiiri

Ystävyyshiippakunnat

Lapuan hiippakunnan ystävyyshiippakuntia ovat:

• Keski-Saksan evankelinen kirkko
• Ruotsin Härnösandin hiippakunta
• Norjan Nidarosin hiippakunta
• Etiopian Jimma-Bethelin synodi

Lähteet

• Laukkonen, Ilmari: Vaasa aikansa kuvastimena II. (1903–1978) Vaasa: Vaasa Oy:n kirjapaino, 1981. ISBN 951-660-065-4
• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
• Välimäki, Hannu: Lapuan hiippakunnan synty ja toiminta 1956–2006. (Toim. Eija Harmanen) Haasteena yhteys: Lapuan hiippakunnan viisi vuosikymmentä 1956–2006, 2006, s. 13–143. Helsinki: Lapuan hiippakunta & Kirjapaja. ISBN 951-607-405-7

Aiheesta muualla

• Lapuan hiippakunnan kotisivut