Kyrillos Aleksandrialainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyrillos Aleksandrialainen. Kreikkalainen ikoni.

Kyrillos Aleksandrialainen (m.kreik. Κύριλλος Ἀλεξανδρείας, Kyrillos Aleksandreias; n. 376444) oli Aleksandrian arkkipiispa ja patriarkka sekä merkittävä varhaiskristillinen teologi. Hän vastusti nestoriolaisuutta. Hänet on luettu pyhien joukkoon ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Katolinen kirkko on julistanut hänet kirkonopettajaksi.

Kyrillos syntyi kristittyyn perheeseen Theodosiopoliissa, nykyisen Al-Mahalla al-Kubran lähellä Egyptissä. Hän sai klassisen hellenistisen koulutuksen, johon kuului kieliopin, retoriikan ja filosofian opiskelu. Tämän lisäksi hän opiskeli Raamattua ja teologiaa. Kyrillos kilvoitteli munkkina Makarioksen luostarissa Nitriassa kuuden vuoden ajan. Kyrilloksen vihki lukijaksi sekä myöhemmin diakoniksi ja papiksi setänsä, arkkipiispa Theofilos.

Kyrillos valittiin arkkipiispaksi edeltäjänsä Teofiloksen kuoltua vuonna 412.

Hän toimi kolmannen ekumeenisen kirkolliskokouksen puheenjohtajana vuonna 431. Tämä kokous johti Konstantinopolin arkkipiispa Nestorioksen erottamiseen.

Kyrillos johti Aleksandrian kirkkoa 32 vuotta. Hän kuoli vuonna 444 sairasteltuaan ja heikennyttyään terveydellisesti.

Pyhän Kyrillos Aleksandrialaisen muistopäivä on katolisen kirkon pyhimyskalenterissa 27. kesäkuuta, ortodoksisessa kirkossa 9. kesäkuuta ja 18. tammikuuta.

Kyrillos opetti, että Jeesuksen Kristuksen inkarnaation kautta koko ihmiskunta voi olla osallinen alkuperäisestä ihmisyydestä, joka menetettiin syntiinlankeemuksessa. Jeesuksen kirkastuminen (m.kreik. μεταμόρφωσις) vaikutti myös uskovaisiin.

Kyrillos on kirkkohistoriassa kuuluisa Neitsyt Marian nimityksen Jumalansynnyttäjä puolustamisesta. Nestorioksen mukaan Kristus ei ollut täysin Jumala, joten Mariaa ei voi sanoa Jumalansynnyttäjäksi. Kyrillos osoitti, että vaikka Poika oli syntynyt Isästä ajan ulkopuolella, hän oli syntynyt ajallisesti Neitsyt Mariasta ajassa. Tämän vuoksi Mariaa voidaan Kyrilloksen mukaan sanoa Jumalansynnyttäjäksi.

Kyrilloksen kaksiluonto-opin mukaan Kristuksella oli kaksinainen luonto (ihminen ja Jumala) mutta vai yksi persoona (prosopon). Luontoja ei kuitenkaan saa erottaa tai jakaa, vaan ne kuuluvat "yhdelle Kristukselle". Sekä Nestorioksen että Kyrilloksen ongelmaksi jäi kysymys, miten kaksi täydellistä persoonaa (ihminen ja Jumala) voivat kuitenkin olla "yksi ja sama"? Nestorios näyttää hajottavan Kristuksen kun taas Kyrillos tuntuu häivyttävän Kristuksen ihmisyyden.[1]

Kyrillos oli merkittävä kirjailija, jonka useat teokset ovat säilyneet.

  • Dogmaattisia teoksia:
    • Palvonnasta Hengessä ja totuudessa
    • Thesauros
    • Jumalan temppeleiksi tulemisesta (Ναοὶ θεοῦ χρηματιοῦμεν)
    • Kyrilloksen toinen kirje Nestoriokselle
    • Kyrilloksen kolmas kirje Nestoriokselle (sisältää 12 anateemaa)
    • Sovinnon kaava Kyrilloksen ja Johannes Antiokialaisen kanssa
    • Viisi kirjaa Nestoriosta vastaan (Adversus Nestorii blasphemias)
    • Sillä Kristus on yksi (Quod unus sit Christus)
    • Ainosyntyisen inkarnaatiosta(Scholia de incarnatione Unigeniti)
    • Diodoros Tarsoslaista ja Theodoros Mopsuestialaista vastaan (fragmentteja)
    • Synousialaisia vastaan (fragmentteja)
    • Julianus Luopiota vastaan
    • Areiolaisia vastaan
    • Dialogit kolminaisuudesta
    • Niitä vastaan, jotka ovat haluttomia tunnustamaan, että Pyhä Neitsyt on Jumalansynnyttäjä

Patrologia Graecassa on niteissä 68-77 säilyneitä Kyrilloksen kirjoituksia.

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”Kyrillos Aleksandrialaisen kanonit”, Pyhien isien kanonit, s. 95-97. Suomentanut Johannes Seppälä. Pieksämäki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1986. ISBN 951-9071-78-4

Kirkkorunoudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tropari:

Ylistäkäämme nyt hartaasti maailman valistajaa ja puheentaitajien johtajaa, / ainaisen Neitseen Mariaan puolustajaa ja puolesta taistelijaa, / joka tulisin opein totisesti poltti inhottavan Nestorioksen hirveän harhaopin jumalattomat ja Kristuksen vastaiset sanat, // ja lausukaamme: Oi jumalallinen Kyrillos, rukoile, että Kristus lujittaisi oikean uskon.

Kontakki:

Vapahtajan lähteistä Sinä, autuas, / selvästi vuodatit meille Jumalan tuntemisen oppien syvyyden, / joka hukuttaa harhaopit, mutta varjelee lauman aaltojen vahingolta. // Sinä, pyhittäjä, olet maan äärien opettaja, joka jumalallisia salaisuuksia ilmoitat.

Kyrilloksen perintöä on myös kyseenalaistettu, koska hänet on liitetty novatiolaisten (novatiolaisia olivat vastapaavi Novatianuksen kannattajat, jotka vastustivat luopioiden ottamista takaisin kirkkoon ja kuolemansyntien anteeksiantamista kirkon pyhyyden tähden) ja juutalaisten karkottamiseen Aleksandriastalähde?, naisfilosofi Hypatian erittäin raakaan murhaanlähde? sekä Aleksandrian kirjaston tuhoamiseen.lähde?

  • af Hällström, Gunnar & Laato, Anni Maria & Pihkala, Juha: Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-227-5
  1. af Hällström ym. 2005, s. 1991

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Cyril of Alexandria
Tämä pappiin tai piispaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.