Kvasikuu
Kvasikuu (yleisemmin kvasisatelliitti) on kappale, jonka kiertoaika tähden ympäri on usean kierroksen ajan sama kuin jonkin planeetan, mutta jonka radan epäkeskisyys on erilainen kuin planeetalla. Kvasikuu kiertää täten osan kiertoradastaan tähden ympäri lähempänä ja osan kauempana kuin planeetta. Muista 1:1-keskiliikeresonanssiradoista kvasikuurata eroaa siinä, että kappaleen rataelementeistä keskiliike ja keskilongitudi ovat koko ajan likimain samat kuin itse planeetalla. Planeetalta katsottuna kvasikuu tekee kierroksen planeetan ympäri aina yhden planeetan vuoden aikana, mutta retrogradiseen suuntaan, siis planeetan kiertosuuntaa vastaan. Oikeista kuista kvasikuut eroavat siinä, että niiden kiertoradat sijaitsevat planeetan Hillin pallon ulkopuolella ja ovat aina epävakaita.
Nimityksen "kvasikuu" ottivat käyttöön suomalainen tähtitieteilijä Seppo Mikkola ja kanadalainen Kimmo Innanen artikkelissaan vuonna 1997[1]. Yleisemmin kvasisatelliitti voi viitata luonnolliseen tai keinotekoiseen satelliittiin.
Maan kvasikuita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maapalloa seuraa joitain asteroideja, jotka kiertävät planeettaamme lähes samalla radalla Auringon ympäri. Näistä voi muodostua Maan kvasikuita. Tällä hetkellä ainoat kappaleet, joita voidaan kutsua kvasikuiksi, ovat asteroidit (164207) 2004 GU9, (277810) 2006 FV35, 2013 LX28, 2014 OL339[2] sekä poikkeuksellisen vakaalla kvasikuuradalla liikkuva 469219 Kamo`oalewa (aikaisemmin: 2016 HO3). Vuodesta 1996 vuoteen 2006 saakka asteroidin 2003 YN107 rata oli Maan kvasikuurata[3]. 2003 YN107 on luultavasti lähtöisin Kuuhun kohdistuneen törmäyksen aiheuttamista kimpaleista. Astroidi (164207) 2004 GU9 liikkuu normaalisti niin sanotulla hevosenkenkäradalla, mutta on viimeiset 500 vuotta ollut Maan kvasikuu. Tilanne jatkuu samanlaisena seuraavat 500 vuotta. Myös asteroidi 2015 SO2:n rata Maan läheisyydessä vaihtelee ajoittain hevosenkenkä- ja kvasikuuradan välillä[4].
Asteroidi 2002 AA29, joka tällä hetkellä liikkuu Maan radan tuntumassa hevosenkenkäradalla, siirtyy kvasikuuradalle 500 vuoden kuluttua[5].
Asteroidi 3753 Cruithne liikkuu myös satunnaisin väliajoin Maan kvasikuuradalla, mutta tavallisesti se kulkee hevosenkenkärataa myöten[6].
Kamo`oalewa "kiertää" Maata 38–100 Kuun etäisyyden päässä.
Muiden Aurinkokunnan kappaleiden kvasikuut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asteroidi 2002 VE68 on Venuksen kvasikuu ja löytöjärjestyksessään ensimmäinen kvasikuuradalta tavattu kohde[7].
Transneptunisiin kohteisiin lukeutuva (309239) 2007 RW10 liikkuu Neptunuksen läheisyydessä kvasikuuradalla[8].
Plutino (15810) 1994 JR1 on kääpiöplaneetta 134340 Pluton tilapäinen kvasikuu[9] Myös kääpiöplaneetta 1 Cereksen ja asteroidi 4 Vestan ratojen läheisyydessä liikkuu kappaleita, jotka päätyvät ajoittain näiden kvasikuuradoille[10].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seppo Mikkola & Kimmo Innanen: "Orbital Stability of Planetary Quasi-Satellites". teoksessa N. Dvorak & J. Henrard (eds.) The Dynamical Behaviour of Our Planetary System. Kluwer Academic Publishing 1997. ISBN 978-94-011-5510-6. sivut 345-355]
- ↑ C. de la Fuente Marcos & R. de la Fuente Marcos (2014) "Asteroid 2014 OL339: yet another Earth quasi-satellite". Monthly Notices of the Royal Astronomical Society Volume 445, Issue 3, pp. 2985-2994 (arXiv) (englanniksi)
- ↑ Connors, Martin; Veillet, Christian; Brasser, Ramon; Wiegert, Paul; Chodas, Paul; Mikkola, Seppo & Innanen, Kimmo (2004) "Discovery of Earth's quasi-satellite". Meteoritics & Planetary Science, Vol. 39, No. 8, p.1251-1255 (englanniksi)
- ↑ C. de la Fuente Marcos & R. de la Fuente Marcos (2016) "From horseshoe to quasi-satellite and back again: the curious dynamics of Earth co-orbital asteroid 2015 SO2". Astrophysics and Space Science 361, 16 (arXiv) (englanniksi)
- ↑ Martin Connors, Paul Chodas, Seppo Mikkola, Paul Wiegert, Christian Veillet & Kimmo Innanen (2002) "Discovery of an asteroid and quasi-satellite in an Earth-like horseshoe orbit". Meteoritics & Planetary Science Volume 37, Issue 10, pages 1435–1441 (englanniksi)
- ↑ Christou, A. A.; Asher, D. J. (2011). "A long-lived horseshoe companion to the Earth". Monthly Notices of the Royal Astronomical Society 414 (4): 2965 (arXiv) (englanniksi)
- ↑ S. Mikkola, R. Brasser, P. Wiegert & K. Innanen (2004) "Asteroid 2002 VE68, a quasi-satellite of Venus". Monthly Notices of the Royal Astronomical Society, Volume 351, Issue 3, pp. L63-L65 (englanniksi)
- ↑ C. de la Fuente Marcos & R. de la Fuente Marcos (2012) "(309239) 2007 RW10: a large temporary quasi-satellite of Neptune". Astronomy & Astrophysics 545, L9 (arXiv) (englanniksi)
- ↑ C. de la Fuente Marcos & R. de la Fuente Marcos (2012) "Plutino 15810 (1994 JR1), an accidental quasi-satellite of Pluto". Monthly Notices of the Royal Astronomical Society Volume 427, Issue 1, pp. L85-L89 (arXiv) (englanniksi)
- ↑ Apostolos A. Christou, Paul Wiegert (2011) "A population of main belt asteroids co-orbiting with Ceres and Vesta". Icarus Volume 217, Issue 1, Pages 27–42 (arXiv) (englanniksi)