Kuvainpalvonta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Burneyn reliefi, terrakottareliefi Babylonin kuningattaresta, noin 1800-1750 EAA.

Kuvainpalvonta eli ikonolatria on haukkumanimi sellaisille uskonnollisille ja kulttuurillisille käytännöille, joissa huomion kohteena näyttäisi päällisin puolin tarkasteltuna olevan kuva tai patsas. Kuvainpalvonta voi kohdistua väitettyihin epäjumaliin tai se voi liittyä saman uskonnon toisten lahkojen toimintaan.

Reformaation aikana protestantit syyttivät katolista kirkkoa kuvainpalvonnasta, sillä sen pyhäköissä on usein runsaasti pyhimysten kuvia ja krusifiksejä.[1] Vaikka katolinen kirkko katsookin palvonnan sijasta vain kunnioittavansa näitä kuvia, liittyi reformaatioon kuvien tuhoamista. Tällöin syntyi ikonoklasmia.

  1. Chrisholm, Hugh: ”Iconoclasts”, The Encyclopaedia Britannica : a dictionary of arts, sciences, literature and general information (Volume 14), s. 275. New York: Cambridge University Press, 1911. encyclopaediabri14chisrich Teoksen verkkoversio (viitattu 16.11.2018). (englanniksi)