Kutikula (kasvitiede)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
.jpg)
Kutikula on kasvitieteessä kasvien maanpäällisten osien pintaa peittävä ohut ja vahamainen kerros.[1] Väriltään se on vaaleaa ja sijoittuu runsaimmin kasvaville lehdille. Kutikulan tuottavat uloimmat lehtisolut suojaamaan kasvia liialliselta vedenmenetykseltä. Kuivilla alueilla elävillä kasveilla eli kserofyyteillä kutikula on paljon paksumpi kuin kosteassa elävillä eli hydrofyyteillä, sillä vettä haihtuu kasveista eniten kuivassa ja kuumassa ympäristössä.
Kutikula ei vain vähennä haihdutusta, vaan se myös muodostaa fyysisen suojan viruksia, bakteereja ja sieni-itiöitä vastaan. Kutikula koostuu pääasiassa kutiinista ja vahoista. Yleisistä kasveista useilla havupuilla on neulaset peittävä kutikula. Havupuiden kutikula pitää puun hengissä silloin kun vesi on vielä jäässä.
Monilla kasveilla lehtien pinnalla sijaitsevat karvat toimivat hieman kutikulan tavoin kasvin vesitasapainon säätelyssä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Biologia:kutikula Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 29.11.2020.