Kouroussa
| Kouroussa | |
|---|---|
_(2).jpg) Nigerjokea Kouroussassa 1900-luvun alun postikortissa. |
|
  Kouroussa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Guinea |
| Alue | Kankanin alue |
| Prefektuuri | Kouroussan prefektuuri |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 256 km² |
| Väkiluku (2023) | 51 100 |
Kouroussa on kaupunkikunta ja samannimisen prefektuurin hallintokeskus Kankanin alueella Guineassa. Se sijaitsee Nigerjoen varrella 85 kilometriä Kankanista länteen. Kunnassa arvioitiin olevan 51 100 asukasta vuonna 2023[1].
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouroussan kunnan pinta-ala on 256 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu lännessä Sanguianan, pohjoissa Koumanan, idässä Babilan ja etelässä Kinieron ja Banfélén kuntiin ja aliprefektuureihin sekä lounaassa Faranahin alueeseen[3]. Alue on pinnanmuodostukseltaan lähinnä tasankoa[4].
Seudun ilmasto on sudanilais-guinealainen. Vuotuinen sademäärä on 1 500 millimetriä. Sadekausi kestää kesäkuusta lokakuuhun. Keskilämpötila on 26,6 astetta. Huhti-toukokuussa lämpötila nousee 36–37 asteeseen.[2]
Kasvillisuus on metsä-, pensas- ja ruohosavannia sekä jokivarsien galleriametsiä. Köyhtynyt eläinkunta käsittää muun muassa simpansseja, muurahaiskäpyjä, virtahepoja ja pahkasikoja. Alueella sijaitsee Ylä-Nigerin kansallispuisto.[4]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouroussan prefektuuriin kuuluu kaupungin lisäksi 11 kuntaa ja aliprefektuuria: Babila, Balato, Banfélé, Baro, Cissela, Douako, Doura, Kiniero, Komola-Koura, Koumana ja Sanguiana. Prefektuurissa oli arviolta 303 700 asukasta vuonna 2018. Kouroussan kuntaan kuuluu 10 kaupunginosaa ja piirikuntaa sekä 29 sektoria.[5]
Asukkaat ovat etupäässä mandinkoja[6]. Vallitseva uskonto on islam, mutta kaupungissa on myös animisteja ja kristittyjä[7].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen siirtomaa-aikaa Kouroussa toimi kauppakaravaanien pysähdyspaikkana. Siellä kävi myös René Caillié matkallaan kohti Timbuktua.[8] Ranskalaisten valloitettua alueen paikkakunnasta tuli hallintopiirin keskus vuonna 1893[9]. Sen taloudellinen merkitys perustui Conakryn–Nigerin rautatiehen, jolta oli laivayhteys Bamakoon[10]. Kaupunki on sittemmin taantunut, mutta uutta nousua odotetaan kulta- ja uraaniesiintymien hyödyntämisestä[8].
Liikenne, talous ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouroussan kautta kulkee Conakrysta Kankaniin johtava maantie RN2, josta haarautuu RN31 Kissidougouun.
Väestön pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, käsityöammatteja, kaupankäyntiä ja kullankaivua. Nigerjoen tulvatasangoilla viljellään varsinkin riisiä. Myytäväksi kasvatetaan cashewpähkinöitä ja mangoja. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, siipikarja ja vähäisessä määrin aasit ja siat. Toreilla myydään maataloustuotteita, hunajaa ja kalaa. Kultaa kaivetaan perinteisin menetelmin.[11] Teollisuutta ei ole lainkaan[12].
Palveluihin kuuluvat alakoulut, yläkoulu, lukio, kaksi terveyskeskusta, sairaala sekä kaksi nuoriso- ja kulttuuritaloa[13]. Kaupungissa on sähköverkko[14]. Vesihuollon taso on heikko[15].
Matkailu ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikallisia nähtävyyksiä ovat kirjailija Camara Layen kotitalo, seudun kansanperinnejuhlat ja pienet kultakaivokset[8]. Kaupungissa on vaatimattomia majoituspalveluja, mutta matkailu sinne on vähäistä[16].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Plan de développement local de la commune urbaine de Kouroussa 2020–2024 Local Open GovLab. 2019. Viitattu 27.5.2023.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Population des divisions administratives de la Guinée de 1996 à 2025 (haku tietokannasta) Institut National de la Statistique. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ a b Plan, s. 13.
- ↑ Région de Kankan/Préfecture de Kouroussa - Carte de référence Reliefweb. Viitattu 26.5.2023.
- ↑ a b Plan, s. 14.
- ↑ Annuaire statistique de l’administration du territoire et de la décentralisation 2018 Institut National de la Statistique. 2019. Viitattu 26.5.2023.
- ↑ Plan, s. 15.
- ↑ Plan, s. 18.
- ↑ a b c Petit futé Guinée, s. 154. Paris: Nouvelles Editions de l’Université, 2017. ISBN 979-1033105213
- ↑ Plan, s. 12.
- ↑ O’Toole, Thomas & Bah-Lalya, Ibrahima: Historical Dictionary of Guinea, 3rd edition, s. 108–109, 169. Lanham: Scarecrow Press, 1995. ISBN 0-8108-3065-5
- ↑ Plan, s. 15–17.
- ↑ Plan, s. 44.
- ↑ Plan, s. 18–19.
- ↑ Plan, s. 44.
- ↑ Plan, s. 56.
- ↑ Plan, s. 46–47.