Knut Molin

Knut Adolf Molin (26. elokuuta 1876 Tampere – 3. helmikuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen korkeimman oikeuden oikeusneuvos ja ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja.

Molinin vanhemmat olivat apteekkari Karl Molin ja Rosa Johanna Karolina Tallqvist. Hän pääsi ylioppilaaksi 1894 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja suoritti Helsingin yliopistossa oikeustutkinnon 1900 ja ylemmän hallintotutkinnon 1902. Molin sai varatuomarin arvon 1903.

Molin toimi asianajajana Raumalla 1904–1907 ja Turussa 1907–1911. Hän oli Turun hovioikeudessa ylimääräisenä virkamiehenä 1907–1914, kanslistina 1914, kirjaajana 1914–1917, asessorina 1918–1929 ja hovioikeudenneuvoksena 1929–1935. Molin oli välillä myös Ahvenanmaan tuomiokunnan tuomarina 1917. Hän oli sitten korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena 1935–1946, apujäsenenä 1948–1949 ja ylimääräisenä oikeusneuvoksena 1950.

Molin oli lisäksi Turun köyhäinhoitohallituksen sihteerinä 1910–1915, Turun rahatoimikamarin notaarina 1911–1917, Turun kauppaseuran eläkelaitoksen sihteerinä 1919–1936 ja Åbo Akademin säätiön sihteerinä 1923–1936. Helsingissä hän oli Helsingin verovalmisteluviraston apulaissihteerinä 1946–1948.

Molin oli kansanedustajana 1924–1930 ja 1932–1933 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan jälkimmäiselle kaudelleen 8. joulukuuta 1932 edistyspuolueen Juho Kaskisen tilalle. Molin oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925 ja 1931 presidentinvaaleissa. Hän oli Turun kaupunginvaltuuston ja rahatoimikamarin varapuheenjohtajana sekä Turun kaupunginhallituksen jäsenenä. Hän kuului Åbo Akademin säätiön valtuuskuntaan ja hallitukseen sekä Turun Säästöpankin hallitukseen.

Knut Molin oli naimisissa vuodesta 1907 Agnes Erika Östbergin kanssa.

Aiheesta muualla

• Sundström, Mia: Molin, Knut (1876–1954). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajat