Kirous
Kirous on ääneen lausuttu toivomus tai maaginen rituaali, jossa loitsimalla tai jollain toiminnolla kuten eleellä tai maagisen esineen luovutuksella toivotaan toiselle ihmiselle jotain pahaa. Kirouksen tavoitteena on voinut olla uhrin sairastuminen, vammautuminen, takaisku tai jopa kuolema. Saduissa kirotut ihmiset saattoivat esimerkiksi muuttua eläimiksi. Entisaikoina kiroukset otettiin tosissaan, ja kirouksia onkin usein syytetty siitä, että jotain pahaa on tapahtunut.[1]
Kirouksia ovat muinaisina aikoina langettaneet toisen ihmisen päälle vain maagit ja noidat. Assyriassa kirous on voitu liittää osaksi sopimusta sopimusrikkomuksen varalta. Kirous voitiin liittää myös rajakiveen, jolla ilmaistiin maanomistusoikeus. Keskiajalla alettiin uskoa myös tavallisten ihmisten ääneen lausumien kirousten saavan paholaisen tai demonit liikkeelle.[1][2]
Jotkin seurauksiltaan vakavat kiroukset jouduttiin valmistelemaan perusteellisesti, ja niihin tarvittiin erikoisia välineitä. Kirousten vaikutusaika on vaihdellut muutamasta päivästä tuhansiin vuosiin.[1]
Yksi laajalle levinnyt kirouksen muoto on paha silmä, jonka langettamiseen riittää katse pahan silmän omaavalta henkilöltä. Faarao Tutankhamonin haudan avaamisen yhteydessä monet pelkäsivät faaraon kirousta.[1]
Nykyisin kirousten jäänteenä kielenkäytössä ovat jotkin kirosanat.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Genzmer, Herbert & Hellenbrand, Ulrich: Mysteria: selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä, s. 166–169. Suomentanut Mäkinen, Katri & Nieminen, Jaakko. Parragon. ISBN 978-1-4075-1208-2
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 2. Etu-Aasia-Kreikka, s. 61. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09730-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirous Wikimedia Commonsissa