Kirjallisuusvuosi 1984
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Kirjallisuusvuodet |
|---|
| 1974 • 1975 • 1976 • 1977 • 1978 • 1979 • 1980 • 1981 • 1982 • 1983 – 1984 – 1985 • 1986 • 1987 • 1988 • 1989 • 1990 • 1991 • 1992 • 1993 • 1994 |
| Vuodet |
| 1981 • 1982 • 1983 – 1984 – 1985 • 1986 • 1987 |
Kirjallisuusvuosi 1984 käsittelee vuoden 1984 tärkeitä kirjallisuuden tapahtumia, uutisia ja julkistuksia.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kevään 1984 huomattavin suomalainen esikoiskirjailija oli 19-vuotias Anna-Leena Härkönen. Hänen teoksensa Häräntappoase todisti tekijänsä harvinaista kirjallista lahjakkuutta.[1]
- Työpöytäjulkaiseminen (Desktop publishing) tuli mahdolliseksi, kun Applen Macintosh ja sen lasertulostin LaserWriter tulivat markkinoille.
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Douglas Adams – Terve, ja kiitos kaloista
- Jeffrey Archer – Valtataistelu
- Iain Banks – The Wasp Factory (suom. Ampiaistehdas, 1986)
- Thomas Bernhard – Holzfällen: Eine Erregung (suom. Hakkuu: Muuan mielenkuohu, 2007)
- Sarah Caudwell – The Shortest Way to Hades
- Tom Clancy – Punaisen lokakuun metsästys
- Clive Cussler – Aavelaiva
- Len Deighton – Game, Set & Match : Berlin Game, Mexico Set, London Match (trilogian 1. osa, muut 1985 ja 1986)
- Frederick Forsyth – Neljäs sopimus
- William Gibson – Neurovelho
- Alasdair Gray – 1982, Janine
- Veikko Huovinen – Puukansan tarina
- Anna-Leena Härkönen – Häräntappoase
- Milan Kundera – Olemisen sietämätön keveys (tšek. Nesnesitelná lehkost bytí, suom. 1985)
- Ulla-Lena Lundberg – Kökarin Anna
- Arto Melleri – Siriuksen vieraat. Näytelmä.
- Arto Paasilinna – Ukkosenjumalan poika
- Erno Paasilinna – Yksinäisyys ja uhma
- Pentti Saarikoski – Nuoruuden päiväkirjat
- Pirkko Saisio – Kainin tytär
- Whitley Strieber & James Kunetka – Warday
- Antti Tuuri – Talvisota (kirja)
- David Yallop − In God's Name: An Investigation Into the Murder of Pope John Paul I. Kirjassa väitettiin, että paavi Johannes Paavali I oli murhattu 1978.
Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Osmo Saarinen & Raimo Seppälä: ”Kirjallisuuden uutuuksia 1983–84”, Mitä missä milloin : Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 321. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07992-1