Kinneret

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kinneret
כִּנֶּרֶת
Kinneretin rauniokumpu.
Kinneretin rauniokumpu.
Sijainti

Kinneret
Koordinaatit 32°52′12″N, 35°32′22″E
Valtio Israel
Paikkakunta Tabgha, Pohjoinen hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 1200–1050/950 eaa.
Kulttuuri varhaisrautakautinen Israel
Valtakunta Israelin kuningaskunta
Alue Galilea, Palestiina
Pinta-ala 0,1 km²
Aiheesta muualla

Kinneret Commonsissa

Kinneret (hepr. ‏כִּנֶּרֶת‎) oli varhaisen rautakauden aikainen kaupunki, joka sijaitsi Genesaretinjärven luoteisrannalla Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Kaupungin rauniokumpu eli tell tunnetaan nykyhepreaksi nimellä Tel Kinrot ja arabiaksi nimellä Tell el-'Oreimeh.[1][2][3][4]

Kinneret oli varhaisella rautakaudella noin 1100–1000 eaa. yksi Palestiinan suurimmista ja merkittävimmistä kaupungeista. Kulttuuriltaan kaupunki sijoittuu kanaanilaisen ja israelilaisen kulttuurin väliseen siirtymävaiheeseen.[2][5]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinneretin kaupunki sijaitsi Ala-Galileassa Genesaretinjärven rannalla myöhempien Kapernaumin ja Magdalan kaupunkien välillä, noin 12 kilometriä pohjoiseen myöhemmästä Tiberiaasta lähellä nykyistä Tabghan kylää. Kaupungin vierestä kulki merkittävä kauppareitti, joka antiikin aikana tunnettiin nimellä Via Maris. Kaupungin korkean sijainnin vuoksi sieltä voitiin valvoa tietä sekä eteläpuolella sijaitsevaa Ginnosarin tasankoa.[1][2]

Kaupunki antoi mahdollisesti nimensä Genesaretinjärvelle, joka tunnettiin myös nimellä Kinneret, mutta on myös mahdollista, että kaupunki nimettiin järven mukaan. Gennesaret on Kinneret-nimen kreikkalaistettu muoto.[6] Myöhemmin järveä on kutsuttu myös Tiberiaanjärveksi etelämpänä sijaitsevan Tiberiaan mukaan. 

Kinneretin arkeologisen kohteen ICS-koordinaatit ovat 200805-1252830.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinneretin paikalta on tehty löytöjä jo pronssikaudelta ja jonkin verran myös sitä edeltävältä ajalta.[1][5] Arkeologisissa kaivauksissa varhaisin löydetty kaupunki on perustettu varhaispronssikaudella noin vuonna 3000 eaa. jonka jälkeen paikalla on ollut merkittävää asutusta rautakaudelle saakka. Yksi merkittävimmistä kaivauksissa esille tulleista kaupunkikerrostumista on rautakauden alussa noin 1100–1000-luvulla eaa. perustettu kaupunki. On arveltu, että tämän kaupunkikerrostuman olisivat perustaneet ja asuttaneet muista, pronssikauden lopulla tuhoutuneista kanaanilaisista kaupungeista tulleet pakolaiset levottomana aikana, jolloin asutuksen painopiste siirtyi rannikolta sisämaahan.[2][5]

Kinneretin arkeologista aluetta.
Kinneretin raunioita.

Kaupungin merkittävin tunnettu vaihe ajoittuukin varhaiselle rautakaudelle noin vuosiin 1100–1000 eaa. Tuona aikana Kinneret on ilmeisesti ollut yksi Palestiinan suurimmista kaupungeista, ja se kukoisti aikana, jolloin seudun muut keskukset olivat tuhoutuneita tai eivät olleet vielä nousseet. Israelin kuningaskunnan historiassa kaupungin loppuaika oli kuninkaiden Saul ja Daavid aikakautta. Kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä noin vuonna 1050–950 eaa.[2][5]

Kinneret mainitaan Vanhassa testamentissa vain kerran kaupungin nimenä.[1] Joosuan kirjan mukaan Kinneretin kaupunki päätyi Naftalin heimon alueeseen.[7] Septuagintassa kyseisessä kohdassa esiintyvä kreikankielinen nimimuoto on Kenereth (Κενερέθ). Muut kaupungin nimen sisältävät kohdat viittaavat Genesaretinjärveen.[1] Siihen viitattaessa nimi esiintyy Vanhassa testamentissa yksikössä muodossa Kinneret[8] ja monikossa muodossa Kinneroth.[9] Uudessa testamentissa nimi esiintyy pelkästään Genesaretinjärven nimessä.[10]

Kaupungin varhaisrautakautisen suuruuden ja merkityksen huomioon ottaen on erikoista, ettei Vanha testamentti juurikaan mainitse sitä. Tämä voi kertoa siitä, että tekstit eivät ole tietoisia varhaisen rautakauden todellisesta tilanteesta, vaan heijastavat myöhäisempiä tapahtumia varhaisempaan aikaan.[2] Raamatun ulkopuolella kaupungin nimi esiintyy egyptiläisissä lähteissä faarao Thutmosis III:n ajalta noin 1490–1436 eaa.[1]

Kinneretin paikalla oli vain vähäisempää asutusta varhaisen rautakauden jälkeen noin 900-luvulla eaa. Tämän ansiosta kaupungin varhaisrautakautiset rauniot ovat säilyneet suhteellisen hyvin.[5] Kinneretin rauniokummun ensimmäisiä tutkimuksia suoritti Paul Karge vuonna 1911. Paikka osattiin kytkeä Kinneretin kaupunkiin vuonna 1921. Tämän jälkeen paikalla on suoritettu useita arkeologisia kaivauksia. Ensimmäisiä kaivauksia suoritti Robert Köppel vuosina 1932 ja 1939.[1] Saksalainen professori Volkmar Fritz[11] johti kaivauksia rauniokummun laella vuosina 1982–1985[12] ja rinteillä vuosina 1994–2001. Vuodesta 2002 kaivauksia jatkoi kansainvälinen tutkimusryhmä Kinneret Regional Project Bernin, Mainzin ja Helsingin yliopistojen tuella.[1] Näihin kaivauksiin osallistui useita tutkijoita myös muun muassa Helsingin yliopistosta.[2] Kinneret Regional Project kaivaukset Kinneretissä päättyivät vuonna 2008. Vuonna 2022 akropolin alueella suoritettiin rajoitettu kaivausprojekti Tübingenin yliopiston tuella.

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kinneretin raunioita.
Kinneretin raunioita.

Kinneretin kaupunki muodostui niin kutsutusta akropoliista eli yläkaupungista sekä alakaupungista. Kaupungin rauniokummun koko on noin 10 hehtaaria. Tästä runsaat puolet on nykyisin kaivausten käytössä. Toisen puolen täyttää israelilainen vedenpumppausasema.[1]

Kinneret oli useina kausina ympäröity kaupunginmuurilla, jonka paksuus varhaisrautakaudella oli noin 12 metriä. Linnoitteet olivat poikkeuksellisen suuret tuon ajan kaupungille. Kaupungissa oli hyvin suunniteltu ruutuasemakaava, jossa oli suorat kadut ja neliskulmaiset korttelit. Katujen alla oli viemärijohdot. Asemakaava ja sen suunnitelmallisuus kertovat siitä, että kaupunki muodostui suureksi suhteellisen nopeasti.[2][5]

Kaupungin esinelöytöihin lukeutuu keramiikkaa, mukaan lukien niin kutsuttuja kaulusruukkuja, sekä erilaisia pieniä esineitä, kuten pienoispatsaita. Keramiikka osoittaa jatkuvuutta kanaanilaisen ja myöhemmän israelilaisen kulttuurin välillä. Pienoispatsaat kertovat uskonnollisesta kulttuurista ja jumalattaren, mahdollisesti Aseran, palvonnasta. Luulöydöissä on vain vähän sianluita, mikä kertoo siitä, että myös kanaanilaisessa kulttuurissa vältettiin sikoja israelilaisen kulttuurin tavoin. Kaupungin tuhoutuminen maanjäristyksessä käy ilmi seinien kaatumisesta sekä siitä, että asukkaat olivat jättäneet esineet paikoilleen ilmeisesti paetessaan.[2][5]

Kinneretin läheltä Horvat Kurista on löydetty myöhempi asutuspaikka, josta on tehty löytöjä roomalaiselta ja varhaisbysanttilaiselta kaudelta. Sen löytöihin lukeutuu muun muassa synagoga, joka ajoitetaan 400-luvulle jaa.[13][14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Tel Kinrot: The Site Kinneret Regional Project. Viitattu 8.4.2019.
  2. ↑ a b c d e f g h i Pakkala, Juha: Kinneretin kaivaukset tuovat merkittävää tietoa muinaisen Israelin varhaisvaiheista Teologia.fi. 4.10.2007. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 8.4.2019.
  3. ↑ Williamson, Lamar: Mark: Interpretation: A Bible Commentary for Teaching and Preaching, s. 129–130. Westminster John Knox Press, 1983. ISBN 0804231214
  4. ↑ Smith, William: ”Chinnereth”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g Pakkala, Juha et al.: Kinneretin kaivaukset vuonna 2007. Teologinen aikakauskirja, 2008, nro 3. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ ”Gennesaret”. Teoksessa Easton's Revised Bible Dictionary.
  7. ↑ Joos. 19:35
  8. ↑ 4. Moos. 34:11, 5. Moos. 3:17
  9. ↑ Joos. 11:2, Joos. 12:3
  10. ↑ Luuk. 5:1
  11. ↑ Hübner, Ulrich: ”Fritz, Volkmar”. Teoksessa Biographisch-Bibliographisches Kirchenlexikon. ((BBKL) Band 30) Nordhausen: Bautz, 2009.
  12. ↑ Fritz, Volkmar: Kinneret: Ergebnisse der Ausgrabungen auf dem Tell 'el-Oreme am See Gennesaret 1982-1985. Harrassowitz, 1990.
  13. ↑ Ruokanen, Jukka: Aherrusta ja aurinkoa Horvat Kurin arkeologisilla kaivauksilla Suomen suurlähetystö, Tel Aviv. Viitattu 8.4.2019.
  14. ↑ Horvat Kur Kinneret Regional Project. Viitattu 8.4.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kinneret&oldid=22786640”